Jussi Vikainen
Johan (Jussi) Vieno Vikainen (4. syyskuuta 1907 Vehmaa – 7. marraskuuta 1992) oli suomalainen kuvanveistäjä ja professori (1980). Pro Finlandia -mitalin hän sai 1966. Vikaisen työt edustavat tyylitellyn realismin pohjalle rakentuvaa abstraktia muotoilua.
Vikainen pääsi 18-vuotiaana Turun Taideyhdistyksen piirustuskouluun tavoitteenaan maalarin opinnot. Hän valmistui sieltä 1927. Yrjö Liipola neuvoi kuitenkin Vikaista kuvanveiston jatkamiseen, ja hän pääsikin kuvanveistäjä Aarre Aaltosen oppilaaksi. Opintomatkoja Vikainen teki 1930 Firenzeen, 1933 Tukholmaan sekä 1934 Pariisiin ja Roomaan. Vuosina 1936–1937 hän oli Yrjö Liipolan opissa. Sotien jälkeen Vikainen toimi Turun Taideyhdistyksen piirustuskoulun opettajana 1952–1954.
Jussi Vikainen on tullut tunnetuksi etenkin Lounais-Suomessa, jonne hän suunnitteli 20 sankaripatsasta vuosina 1949–1956. Niistä ison osan hän veisti kotiseutunsa Vehmaan graniittiin. Vikainen tuotti myös yli 50 mitalia tai plakettia sekä runsaasti pienveistoksia ja reliefejä.
Julkisia teoksiaMuokkaa
- Reliefi Honkanummen ison kappelin ulkoseinällä, 1957, Vantaa.[1]
- Menneet sukupolvet, 150-vuotiaalle Turun hautausmaalle pystytetty veistos, 1957.[2][3]
- Summan taistelun muistomerkki, Turku, pronssi, 1965
- Raivaajapatsas, Paimio, 1967
- Piispa Eerik Sorolainen, Laitila, 1968
- Fransiskaanipatsas [1], Rauma , 1967
- Työn patsas, Vehmaa, 1976. (Vikaisen viimeinen suurteos)
- Turun kaupunginteatterin reliefi, "Teatteriaiheita"
- Turun Ylösnousemuskappelin hiekkareliefit, 1939–1942
SankaripatsaitaMuokkaa
- Mietoisten kirkon hautausmaa, harmaa graniitti, 1949
- Rymättylän kirkon sankarihaudat, harmaa graniitti, 1949
- Lokalahden kirkon sankarihaudat, punainen graniitti, 1949
- Naantalin kirkon sankarihaudat, pronssi, 1950
- Rauhan enkeli Yläneen kirkon sankarihaudat, punainen graniitti, 1950
- Turun Pyhän Katariinan kirkon sankarihaudat, pronssi, 1950
- Mellilän kirkon sankarihaudat, punainen graniitti, 1951
- Säkylän kirkon sankarihaudat, punainen graniitti, 1951
- Karjalan (Mynämäki) kirkon sankarihaudat, punainen graniitti, 1951
- Vehmaan kirkon sankarihaudat, punainen graniitti, 1951
- Nousiaisten kirkon sankarihaudat, punainen graniitti, 1951
- Laitilan kirkon sankarihaudat, punainen graniitti, 1951
- Kalastajavaimon suru Uudenkaupungin vanhan kirkon sankarihaudat, pronssi, 1952
- Taivassalon kirkon sankarihaudat, pronssi, 1952
- Turun hautausmaan sankarihautojen yhteinen muistomerkki, musta graniitti, 1953
- Muurlan kirkon sankarihaudat, pronssi, 1954
- Rauman vanhan hautausmaan sankaripatsas, punainen graniitti, 1954[4]
- Rannalla odottajat Kustavin kirkon sankarihaudat, harmaa graniitti, 1954
- Kalannin kirkon sankarihaudat, pronssi, 1955
- Auran kirkon sankarihaudat, punainen graniitti, 1956
Kuvia julkisista teoksistaMuokkaa
Pyhän Katariinan kirkon hautausmaan sankaripatsas, 1950, Turku.
Yläneen hautausmaan sankaripatsas, 1950, Pöytyä.
Mellilän sankarimuistomerkki, 1951, Loimaa.
Vehmaan sankaripatsas, 1951.
Turun hautausmaan sankarihautojen yhteisen muistomerkin veistos, 1953, monumentin suunnitteli Erik Bryggman.
Mietoisten Hietamäen kappelin muistomerkki, 1954, Mynämäki.
Auran sankarihautausmaan muistomerkki, 1956.
Reliefi, Honkanummen iso kappeli, 1957, Vantaa.
Menneet sukupolvet, 1957, Turku.
Summan taistelun muistomerkki, 1965, Turku.
Voimalaitoksen perustajien muistoreliefi, 1969, Imatra.
Fransiskaanipatsas, 1974, Rauma.
LähteetMuokkaa
- Suomi-Fakta (WSOY, 2002)
- Kuvataiteilijamatrikkeli www-sivu
- Tammenlehvän perinneliitto, sotamuistomerkit 1939–1945
- Jussi Vikainen, kuvateos, julk. Vehmaan kotiseutuyhdistys ry. 1987 ISBN 951-99837-7-5
ViitteetMuokkaa
- ↑ Kappelit Helsingin seurakunnat. Viitattu 31.12.2017.
- ↑ Rinne, Ilmari: Turku – patsaitten kaupunki. Suomen Turku -lehti, 1976, nro 3, s. 23–24. Turku: Turkuseura ry. Artikkelin verkkoversio Viitattu 10.4.2018.
- ↑ Laurikko, Jari: Hautausmaalla voi muistaa myös muualle haudattuja Turun Sanomat. 24.12.2008. Viitattu 10.4.2018.
- ↑ Sankaripatsas Rauman taidemuseo.