Avaa päävalikko

Aarre Aaltonen

suomalainen kuvanveistäjä

Aarre Alku Aatami Aaltonen (8. joulukuuta 1889 Pöytyä28. syyskuuta 1980 Helsinki) oli suomalainen kuvanveistäjä.[1]

Aarre Aaltonen
1954.
1954.
Henkilötiedot
Syntynyt 8. joulukuuta 1889
Pöytyä
Kuollut 28. syyskuuta 1980 (90 vuotta)
Helsinki
Kansalaisuus Suomi
Taiteilija
Ala Kuvanveistäjä
Kuuluisimpia töitä Ilmatar ja sotka
Leevi Madetojan patsas

Aaltosen teokset edustavat koristeellista klassismia, johon varsinkin muotokuvissa liittyy pyrkimys realistiseen henkilökuvaukseen. Aarre Aaltonen on veistänyt useita sankarimuistomerkkejä. Hänen tunnetuin teoksensa on Helsingin Sibeliuksen puistossa sijaitseva Ilmatar ja sotka. Hän on veistänyt myös Oulussa sijaitsevan Leevi Madetojan patsaan (1960).

Aaltosen töiden kipsimalleja ynnä muuta on nähtävänä Pöytyän Kotiseutuyhdistyksen ylläpitämässä Museopappilassa.[2]

ElämänvaiheitaMuokkaa

Aarre Aaltosen isä oli nahkurimestari Robert Aaltonen ja äiti Olga o.s. Nopola. Aarre oli esikoinen, sisarussarjaa oli yhteensä 14, joista kaksi isän aikaisemmasta avioliitosta.

Aaltonen pääsi 16-vuotiaana Turun Taideyhdistyksen piirustuskouluun ja Victor Westerholmin oppilaaksi. Emil Wikström huomasi koulun näyttelystä pojan lahjakkuuden ja otti hänet oppipojakseen. Aaltonen sai olla kaksi vuotta Visavuoressa Wikströmin opissa.[3] Siellä hän tutustui muun muassa pronssivalutekniikkaan, jota tuohon aikaan vain harvat taiteilijat hallitsivat.[1] Aaltonen harjoitti jatko-opintoja Firenzessä 1912–1913 ja Accademia di belle arti di Firenzessä 1920.

Vuonna 1912 Aarre Aaltonen sai arvostetun Suomen Taideyhdistyksen Dukaattipalkinnon[4] ja hänet hyväksyttiin Suomen Kuvanveistäjäliiton jäseneksi. Vuonna 1917 hän oli perustamassa Taiteilijaliitto Auraa, johon kuului eturivin turkulaisia taiteilijoita, kuten Ilmari Kaijala, Edwin Lydén, Emil Rauhala, Jalmari Syvänne ja Wäinö Aaltonen.[1]

Aaltonen avioitui vuonna 1921 taidemaalari Margit Aarnion kanssa. Margit Aarnio-Aaltonen jatkoi avioiduttuaankin taidemaalarina. Vuonna 1922 syntynyt tytär Liina Kristiina Aaltonen opiskeli arkkitehdiksi.[1]

Aaltonen oli Lallukan taiteilijakodin ensimmäisiä asukkaita. Aarre Aaltonen muutti perheineen taloon heti sen valmistuttua vuonna 1933. Hän asui Lallukassa elämänsä loppuun asti.[1]

Julkisia teoksiaMuokkaa

VeistoksiaMuokkaa

  • Ilmatar ja sotka, Sibeliuksen puisto, Helsinki , 1939
  • Sodassa 1918 teloitettujen muistomerkki, Helsinki, 1940-luku[5]
  • Iittalan junaturman uhrien muistomerkki, Helsinki, 1944[5]
  • Raivaajapatsas, Pöytyä, 1948
  • Leevi Madetoja, pronssi, Oulu, 1960[6]
  • Väinö Kolkkalan muotokuva, Loimaan mlk (nyk. Loimaa), 1963[7]
  • Äitipatsas, pronssi, Jämsä, 1966[8]

SankaripatsaitaMuokkaa

  • Marttilan sankaripatsas, punainen graniitti, 1946
  • Pöytyän sankaripatsas, punainen graniitti, 1948
  • Mynämäen sankarihaudat, punainen graniitti, 1948
  • Sauvon sankaripatsas, pronssi, 1950[9]
  • Sankaripatsas Rukoileva sotilas, pronssi, 1946 ja Johannekselaisten sankarivainajien ja muiden sodan uhrien muistomerkki, musta graniitti, 1951, molemmat Paimion kirkon hautausmaalla[10]

Kuvia julkisista teoksistaMuokkaa

LähteetMuokkaa

KirjallisuusMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. a b c d e Aarre Aaltonen Pöytyän kunnan sivuilla.
  2. Pöytyän nähtävyydet ja museot.
  3. Aaltonen, Aarre hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)
  4. Suomen Taideyhdistyksen jakamat Dukaattipalkinnot 1858–2006. (Internet Archivessa, tallennettu 21.12.2014.) Suomen Taideyhdistys. Viitattu 21.12.2014.
  5. a b Tunnettujen taiteilijoiden tekemiä hautamuistomerkkejä Malmin hautausmaalla (PDF) Helsingin seurakuntayhtymä. Viitattu 31.12.2017.
  6. Leevi Madetojan patsas, 1960 Oulun taidemuseo. Viitattu 2.4.2015.
  7. Julkisia veistoksia Loimaan taidemuseo. Viitattu 31.7.2017.
  8. Olkkonen, Vuokko & Tapiainen, Tommi (toim.): Muut muistomerkit Jämsän kaupunki (ohjaus). Viitattu 2.4.2015.
  9. Tuomisto, Antero: Suomalaiset sotamuistomerkit. Sotilasperinteen seuran julkaisu, 1. Espoo: Kustannusosakeyhtiö Suomen Mies, 1998. ISBN 952-9872-05-4
  10. Hautausmaiden historiaa: Sankarihaudat Paimion seurakunta. Viitattu 2.4.2015.

Aiheesta muuallaMuokkaa


Tämä taiteilijaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.