Luettelo Suomen keskiaikaisista kivikirkoista
Tämä on luettelo kivikirkoista, joita alettiin rakentaa Suomessa keskiajalla. Kirkkorakentamisen näkökulmasta Suomen keskiaika kattaa suurin piirtein ajanjakson vuodesta 1200 noin vuoteen 1560 saakka. Sen alajaksoina voidaan pitää varhaiskeskiaikaa noin 1200–1300, sydänkeskiaikaa noin 1300–1400 ja myöhäiskeskiaikaa noin 1400–1560.[1] Suomen keskiaikaiset kivikirkot rakennettiin pääasiassa graniitista, mutta tiiltä käytettiin usein vaativaa muotoilua tarvitsevissa osissa. Kokonaan tiilisiä ovat vain Hattulan Pyhän Ristin kirkko ja Turun tuomiokirkko.[2] Nykytietämyksen mukaan kivikirkkohankkeita oli 104[3], ja luettelossa ovat myös ne kirkot, jotka jäivät kesken tai on myöhemmin purettu. Maakuntajaottelu perustuu historiallisiin maakuntiin. Kolme luettelon kirkoista sijaitsi nykyään Venäjälle kuuluvassa Viipurissa.
Kivikirkkojen ajoitus
muokkaa- Pääartikkeli: Suomen keskiaikaiset kivikirkot
Taulukossa mainittu rakentamisajankohta on usein summittainen arvio, mutta jotkin kirkot on ajoitettu menetelmien kehittyessä hyvinkin tarkasti. Tiedot perustuvat suurelta osin arkeologi ja keskiajan tutkija Markus Hiekkasen ajoituksiin. Hiekkanen on 1990-luvun puolestavälistä lähtien esittänyt kivikirkoille ajoituksia, joiden mukaan kivikirkot ovat huomattavasti nuorempia kuin aikaisemmin on arvioitu. Rakentamisajankohdalla tarkoitetaan kivikirkon varhaisimpien vaiheiden rakentamista, mitä ennen samalla paikalla on sijainnut usein yksi tai useampi puukirkko. Hiekkanen on koonnut kivikirkkojen rakennuselementeistä uudenlaisen, kattavan typologian ja perustellut arvionsa vuosirengasajoituksella.[4]
Hiekkanen on saanut osakseen arvostelua muun muassa Åsa Ringbomilta, joka on ajoittanut Ahvenanmaan kirkkoja suhteellisen uudella kalkkilaastimenetelmällä. Ålands kyrkor -hankkeessa on menetelmän avulla jotkin kirkot ajoitettu Hiekkasen esittämiä arvioita vanhemmiksi. Nämä arviot on myös mainittu luettelossa. Laastiajoitusmenetelmä on kuitenkin vielä kehitysasteella, eikä sitä toistaiseksi voida pitää varmana luonnontieteellisenä ajoitusmenetelmänä.[4]
Taulukon lyhenteiden selitykset
muokkaaS = Sakaristo R = Runkohuone A = Asehuone T = Torni
K = säilynyt pääosin keskiaikaisessa asussa
Kp = osittain säilynyt keskiaikaisessa asussa – muutettu tai osin purettu
p = purettu siten, että maanpäällisiä osia ei ole jäljellä
r = raunio
– = ei rakennettu kivestä keskiajalla
? = tieto on epävarma
Kivikirkkohankkeet historiallisten maakuntien mukaan jaoteltuina
muokkaaAhvenanmaa
muokkaaKirkko | Rakennettu | Suojeluspyhimykset | S | R | A | T | Huomautuksia | Lähde | |
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Eckerön kirkko | 1380–1420[5] 1270–1290[6] |
Pyhä Laurentius | p | K | K | K | Kirkon ajoittaminen on ollut vaikeaa. Ålands Kyrkor -hankkeen kalkkilaastiajoitukset viittaavat 1200-luvun loppuun.[6] Hiekkanen arvioi kirkon nuoremmaksi mm. runkohuoneen hirsien hiilinäytteiden tulosten perusteella.[5] | [5] | |
Finströmin kirkko | 1440–1470[7][8] | Pyhä Risti | K | K | K | K | Puulustoanalyysillä rakennus on ajoitettu 1400-luvun puoleenväliin, mutta Ålands kyrkor -projektin mukaan kivikirkko olisi saatettu rakentaa holvaamattomana ja matalamman sakariston kera huomattavasti aiemmin.[9] | [7] | |
Föglön kirkko | 1500–1520[10] 1300-luku[11] |
Pyhä Maria Magdalena? | p | Kp | p | K | Keskiajalta on jäljellä länsitorni ja runkohuoneen länsiosa. Laajennettu ristikirkoksi 1859–60[12] | [10] | |
Getan kirkko | 1510–1540[13] 1435–1455[14] |
Pyhä Yrjänä? | ? | K | – | – | [13] | ||
Hammarlandin kirkko | 1300-luku[15] 1200-luvun jälkipuolisko[16][17] |
Pyhä Katariina Aleksandrialainen | K | K | K | K | Vanhimman osan, runkohuoneen, ajoitus on ollut vaikeaa ajoittavien piirteiden vähyyden tai puutteen takia.[15] Hiekkanen ajoittaa sen väljästi 1300-luvulle[15], kun taas Ålands Kyrkor -hankkeen mukaan vanhin kalkkilaasti on 1200-luvun jälkimmäiseltä puoliskolta.[17] | [15] | |
Jomalan kirkko | 1275–1285 | Pyhä Olavi | p | Kp | p | Kp | Kirkko on Markus Hiekkasen mukaan Suomen vanhin muurattu kivirakennus. Ålands Kyrkor -hankkeen puulustotutkimukset ovat osoittaneet, että torni on muurattu noin vuonna 1280. Koska torni on muurausliitteessä runkohuoneeseen, ajoitus koskee koko kirkkoa. | [18] | |
Kumlingen kirkko | 1500–1510[19] 1300-luku[20] |
Pyhä Anna | p | K | K | K | [19] | ||
Kökarin kirkko | 1500–1520[21] 1300-luvun loppu[22] |
tuntematon | r | p | – | r | Keskiaikaisen, pääosin puretun kivikirkon ajoitushaarukka on leveä. Rakennettiin 1760-luvulla uudelleen. Vain pohjois- ja länsiseinässä on keskiaikaisia osia maanpinnan yläpuolella. | [21] | |
Lemböten kappeli | 1500–1530 | Pyhä Olavi | – | r | – | – | Raunio entistettiin 1890-luvulla ja katettiin 1970-luvulla. | [23] | |
Lemlandin kirkko | 1290–1310 | tuntematon ja Pyhä Birgitta(?) | K | K | K | K | [24] | ||
Saltvikin kirkko | 1350–1370-luku[25] 1270–1296[26] |
Neitsyt Maria | K | K | K | K | Runkohuoneen kattotuolit ovat puulustonäytteiden mukaan 1370-luvulta. Kalkkilaastimenetelmä on antanut varhaisempia ajoituksia. | [25] | |
Sundin kirkko | 1200-luvun loppu – 1310[27] 1250–1275[28] |
Pyhä Johannes Kastaja | K | K | K | K | Ålands kyrkor -hanke on ajoittanut runkohuoneen ajalle 1250–1275. Hiekkanen on kyseenalaistanut tiedon, koska ajoitukseen on käytetty kalkkilaastiajoitusta ja irtainta sisustusta.[29] | [27] | |
Vårdön kirkko | 1520–1550 1470–1550[30] |
Apostoli Mattias | ? | Kp | – | – | [31] |
Häme
muokkaaKirkko | Rakennettu | Suojeluspyhimykset | S | R | A | T | Huomautuksia | Lähde | |
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Akaan sakaristo | noin 1510 | tuntematon | K | – | – | – | Kivikirkkohankkeesta toteutui vain sakaristo. | [32] | |
Hattulan Pyhän Ristin kirkko | 1472–1490 | Pyhä Risti | K | K | Kp | – | Turun tuomiokirkon ohella ainoa kokonaan tiilestä muurattu keskiaikainen kirkko | [33][34] | |
Hauhon kirkko | 1500–1520 | Pyhä Johannes Kastaja | p | K | K | – | [35] | ||
Hollolan kirkko | 1495–1510 | Neitsyt Maria | K | K | K | – | [36] | ||
Janakkalan kirkko | 1510–1520 | Pyhä Laurentius | p | Kp | p | – | laajennettu ristikirkoksi[12] | [37] | |
Kalvolan sakaristo | 1495–1505 | Pyhä Olavi | K | – | – | – | Kivikirkkohankkeesta toteutui vain sakaristo. | [38] | |
Lammin kirkko | 1510-luku | Pyhä Katariina Aleksandrialainen? | K | K | K | – | [39] | ||
Padasjoen sakaristo | 1520–1560 | Pyhä Birgitta? | p | – | – | – | Keskiaikaisesta kivikirkkohankkeesta toteutui vain sakaristo, joka purettiin vuosina 1668–1670 rakennetun ristikirkon tieltä. | [40] | |
Pyhän Laurin kirkko (Hämeenkoski) | 1510–1560 | Pyhä Laurentius | ? | r | – | ? | Kirkko on ollut raunioina 1650-luvulta lähtien. | [41] | |
Pälkäneen rauniokirkko | 1495–1505 | Neitsyt Maria? Arkkienkeli Mikael? | r | r | r | – | [42] | ||
Rengon kirkko | 1510–1560? (1400-luvun loppu?) |
Pyhä Jaakob vanhempi | p | p | p | – | Kahdeksankulmainen kirkko hylättiin käytöstä 1600-luvulla. Keskiaikaisesta kirkosta on jäljellä hyvin vähän, sillä vuonna 1783 kiviraunio purettiin perustuksia lukuun ottamatta ja sitä hyödyntäen rakennettiin uudelleen. | [43] | |
Someron sakaristo | 1490-luvun loppu | Pyhä arkkienkeli Mikael? | K | – | – | – | Varojen loppuessa sakaristo jäi ainoaksi toteutuneeksi osaksi keskiaikaisesta kivikirkkohankkeesta | [44] | |
Sysmän kirkko | 1510–1520 | Pyhä Olavi | p | Kp | p | – | Kirkko laajennettiin ristikirkoksi 1833–1834.[12] | [45] | |
Sääksmäen kirkko | 1495–1500 | tuntematon | p | Kp | p | – | Keskiaikaisessa hahmossa ovat enää itäinen ja läntinen pääty sekä vähäiset osat niitä yhdistävistä sivuseinistä. | [46] | |
Tammelan kirkko | 1535–1550 | Pyhä arkkienkeli Mikael | p | Kp | – | – | Keskiaikainen runkohuone muuttui vuosina 1781–1785 rakennetun uuden runkohuoneen myötä eräänlaiseksi kuorirakennukseksi. | [47] | |
Tuuloksen kirkko | 1510–1540 | Pyhä Birgitta? | K | K | – | – | [48] | ||
Tyrvännön sakaristo | 1500-luvun alku | tuntematon | Kp | – | – | – | Keskiaikaisesta kivikirkkohankkeesta toteutui vain sakaristo. | [49] | |
Urjalan sakaristo | 1520–1540 | tuntematon | K | – | – | – | Keskiaikainen hanke hiipui sakariston valmistuttua. | [50] | |
Vanajan kirkko | 1495–1510 | tuntematon | Kp | K | K | – | [51] |
Karjala
muokkaaKirkko | Rakennettu | Suojeluspyhimykset | S | R | A | T | Huomautuksia | Lähde | |
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Marian kirkko (Vehkalahden kirkko, Hamina) | 1430–1470 | Neitsyt Maria? | Kp | Kp | p | – | Kirkko muutettiin tyyliltään uusklassiseksi vuoden 1821 palon jälkeen, ja sen tunnistaa keskiaikaiseksi vain muutamista yksityiskohdista. | [52] | |
Viipurin dominikaanikirkko | 1480–1490 | Neitsyt Maria ja kaikki enkelit | ? | r | ? | – | raunio | [53] | |
Viipurin fransiskaanikirkko | 1495–1520 | tuntematon | ? | p | ? | – | ei jäljellä maanpäällisiä osia | [54] | |
Viipurin kaupunginkirkko | 1435–1445 | Neitsyt Maria ja Pyhä Olavi | p | r | p | – | Keskiaikainen hahmo tunnetaan huonosti muutosten, purkamisten ja tuhojen takia. | [55] | |
Virolahden sakaristo | 1500–1530 | tuntematon; mahdollisesti Pyhät Bartolomeus ja Katariina | K | – | – | – | Muun muassa taloudellisista syistä kivikirkkohanke ei toteutunut lukuun ottamatta sakaristoa. | [56] |
Pohjanmaa
muokkaaKirkko | Rakennettu | Suojeluspyhimykset | S | R | A | T | Huomautuksia | Lähde | |
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Alatornion kirkko | 1496–1513? noin 1550? |
Pyhä Johannes Kastaja | Kp | Kp | p | – | Suomen pohjoisin keskiaikainen kivikirkko, keskiaikaisia muureja säilynyt osana vuosina 1794–1797 rakennettua uutta kirkkoa | [57] | |
Isonkyrön vanha kirkko | 1513–1533 | Pyhä Laurentius? | K | K | K | – | Vuosina 1991 ja 1999–2000 tehtyjen puulustotutkimusten ansiosta kirkko on Suomen varmimmin ja tarkimmin ajoitettuja keskiaikaisia rakennuksia. | [58] | |
Kaarlelan kirkko (Kokkola) | 1500–1530 | Pyhä arkkienkeli Mikael? Pyhä Katariina? | p | Kp | p | – | Kirkko laajennettiin ristikirkoksi 1788–89.[12] | [59] | |
Keminmaan vanha kirkko eli Pyhän Mikaelin kirkko | 1520–1553 | Pyhä arkkienkeli Mikael | K | K | – | – | Pohjoisin alkuperäisasussaan säilynyt keskiaikainen kivikirkko Suomessa. 1700-luvun tiedon perusteella kirkon varmana rakentamisajankohtana on pidetty vuotta 1520, mutta vuoden 2003 puulustotutkimuksen perusteella vuosi 1520 saattaa merkitä kivikirkon rakentamispäätöksen aikaa. Sakaristo olisi muurattu noin 1530 ja runkohuone 1551–1553. | [60] | |
Pyhän Marian kirkko (Vaasa) | 1500–1520 | Neitsyt Maria | p | r | p | r | [61] | ||
Närpiön kirkko | 1550–1555 | Pyhä Risti, Neitsyt Maria ja Pyhä Olavi | ? | Kp | ? | – | [62] | ||
Pedersören kirkko | 1510–1520 | Pyhä Pietari? | Kp | Kp | p | K | Kirkko laajennettiin ristikirkoksi 1787–1795[12] | [63] | |
Vöyrin sakariston raunio | 1519–1522 | Pyhä Margareta? Pyhä Jaakob? | p | – | – | – | Keskiaikaisen kivisakariston raunio on nykyisen puukirkon pohjoissakaran alla | [64] |
Satakunta
muokkaaKirkko | Rakennettu | Suojeluspyhimykset | S | R | A | T | Huomautuksia | Lähde | |
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Huittisten kirkko | noin 1500 | Pyhä Katariina Aleksandrialainen | p | Kp | – | – | Kirkko laajennettiin ristikirkoksi 1793 ja 1860.[12] Keskiaikaisesta kirkosta on jäljellä vain runkohuoneen itäosa. | [65] | |
Kokemäen sakaristo | 1500–1540 tai 1540–1560 | Neitsyt Maria | K | – | – | – | Keskiaikaisesta kirkkohankkeesta toteutui vain sakaristo. | [66] | |
Köyliön kivisakaristo | 1500-luvun alku | Pyhä Henrik? | p | – | – | – | Keskiaikaisesta kirkkohankkeesta toteutui sakaristo, jonka jäänteet saattavat sijaita hiukan pohjoiseen nykyisen 1752 rakennetusta puukirkosta. | [67] | |
Lempäälän kirkko | 1502–1505 | Pyhä Maria Magdalena ja Pyhä Birgitta | Kp | Kp | ? | – | muutettiin ristikirkoksi 1806 ja lopullisesti 1835–1838[68][12] | [68] | |
Loimaan sakaristo | 1500–1560 | tuntematon | p | – | – | – | Keskiaikaisesta kirkkohankkeesta toteutui sakaristo, joka purettiin 1751 uuden kirkon rakentamisen yhteydessä. Sakariston sijainti on joutunut unohduksiin. | [69] | |
Messukylän vanha kirkko (Tampere) | 1510–1530 | Pyhä arkkienkeli Mikael | K | Kp | Kp | – | Keskiaikainen työ jäi kesken, eikä esimerkiksi päätyjä muurattu ylös asti kivestä. | [70] | |
Nokian kartanokappeli | 1505–1529 | tuntematon | – | p | – | – | raunio | [71] | |
Rauman fransiskaanikirkko | 1515–1520 | Pyhä Risti | K | K | – | – | [72] | ||
Rauman entinen kaupunginkirkko | 1495–1505 | tuntematon | r | r | – | – | raunio | [73] | |
Sastamalan kirkko | 1497–1505 | Neitsyt Maria | K | K | – | – | Tyylipiirteiden lisäksi ajoituksen vahvistaa puulustotutkimus ensimmäisen sakariston alkuperäisestä jalashirrestä. Mänty on kaadettu syksyllä 1496 tai keväällä 1497. | [74] | |
Tyrvään Pyhän Olavin kirkko | 1506–1516 | Pyhä Olavi | K | K | K | – | Tulipalo tuhosi kirkon 1600- ja 1700-luvuilta peräisin olleen sisustuksen 1997, jonka jälkeen se rakennettiin uudelleen. | [75] | |
Ulvilan kirkko | 1495–1510 | Pyhä Olavi | K | K | K | – | Rakennuksen ajoituksen varmistavat rakennuksen piirteet, kirjalliset lähteet ja laaja puulustotutkimus. | [76] | |
Vesilahden sakaristo | 1485–1500 | Pyhä Pietari ja Pyhä Paavali | Kp | p | – | – | Kirkkohankkeesta toteutui sakaristo ja osittain runkohuone, jonka kivet purettiin 1839 kirkkomaan kiviaitaa varten. | [77] |
Savo
muokkaaKirkko | Rakennettu | Suojeluspyhimykset | S | R | A | T | Huomautuksia | Lähde | |
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Savilahden kivisakasti | 1520–1560 | Pyhä arkkienkeli Mikael | Kp | – | – | – | Kirkkohankkeesta toteutunut sakaristo oli lähes raunio 1800-luvun lopulla. Se sai nykyisen uusgoottilaisen hahmonsa 1900–1901. | [78] |
Uusimaa
muokkaaKirkko | Rakennettu | Suojeluspyhimykset | S | R | A | T | Huomautuksia | Lähde | |
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Espoon tuomiokirkko | 1485–1490 | Evankelista Matteus | p | Kp | p | – | Hiekkasen mukaan rakennuksen tyylipiirteet ja puulustoanalyysi osoittavat yksiselitteisesti, että kirkko muurattiin vuosien 1485 ja 1490 välissä.[79] Se on laajennettu ristikirkoksi 1821–1823.[12] | [79] | |
Inkoon kirkko | 1430–1520 | Pyhä Nikolaus | K | K | p | – | Runkohuone rakennettiin kolmessa vaiheessa, joista viimeisin synnytti nykyisen kirkkorakennuksen. | [80] | |
Karjaan kirkko | 1465–1470 | tuntematon | K | K | K | – | [81] | ||
Kirkkonummen kirkko | 1400–1490 | Arkkienkeli Mikael? | p | Kp | ? | – | Keskiaikaisen, tiilisen runkohuoneen osia on jäljellä kirkon itäsakarassa. | [82] | |
Lohjan Pyhän Laurin kirkko | 1470–1490 | Pyhä Laurentius | K | K | K | – | Rakentamisajankohta selvitettiin vuoden 2003 laajassa dendrokronologisessa tutkimushankkeessa. | [83] | |
Pernajan kirkko | 1410–1445 | Arkkienkeli Mikael ja Pyhä Erik | K | K | K | – | Pernajan mestari käytti samaa päädyn tiilikoristelua muissakin Itä-Uudenmaan kirkoissa. Ajoitus perustuu puulustotutkimuksiin. | [84] | |
Pohjan kirkko | 1475–1480 | Neitsyt Maria | Kp | K | p | – | [85] | ||
Porvoon tuomiokirkko | 1414–1450 | Neitsyt Maria? ja/tai Pyhä Enevaldus? | K | K | K | – | [86] | ||
Pyhtään kirkko | 1462 | Pyhä Henrik | K | K | Kp | – | Runkohuoneen ankkurihirret on puulustoanalyysin mukaan kaadettu joko syksyllä 1461 tai keväällä 1462. | [87] | |
Sipoon vanha kirkko | 1450–1454 | Pyhä Sigfrid | K | K | K | – | [88] | ||
Siuntion kirkko | 1460–1489 | Pyhä Pietari | p | K | p | [89] | |||
Tenholan kirkko | 1460–1480 | tuntematon | K | K | Kp | – | [90] | ||
Vantaan Pyhän Laurin kirkko | 1450-luku | Pyhä Laurentius | p | K | K | – | Kirkon rakentamisajankohtana pidettiin pitkään 1490-lukua, valtaneuvos Gregers Matinpojan kirkolle 1494 antaman testamenttilahjoituksen perusteella.[91] Hiekkasen ajoituksen pohjana ovat muista Pernajan mestarin kirkoista tehdyt dendrokronologiset tutkimukset.[92] | [93] | |
Vihdin vanha kirkko | 1500–1520 | Pyhä Birgitta? Pyhä Bartolomeus? | r | r | – | – | raunio | [94][95] |
Varsinais-Suomi
muokkaaKirkko | Rakennettu | Suojeluspyhimykset | S | R | A | T | Huomautuksia | Lähde | |
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Halikon kirkko | 1460–1475 | Pyhä Birgitta? | Kp | Kp | p | – | Kirkko on uusittu sisältä täysin, kun kirkko laajennettiin ristikirkoksi 1813–1815.[12] | [96] | |
Pyhän Katariinan kirkko | 1440–1450-luku | Pyhä Katariina Aleksandrialainen | K | K | K | – | Kirkon nimi oli vuoteen 1991 saakka Kaarinan kirkko.[97] | [98] | |
Kalannin kirkko | 1430–1450 | Neitsyt Maria ja Pyhä Olavi | K | K | K | K | [99] | ||
Kemiön kirkko | 1460-luku valmistunut 1469 |
Neitsyt Maria ja Pyhä Andreas | K | K | Kp | – | [100] | ||
Kiskon sakaristo | 1510–1530 | tuntematon | Kp | – | – | – | Keskiaikaisesta kivikirkkohankkeesta toteutui vain sakaristo. | [101] | |
Korppoon kirkko | 1430–1440-luku | Pyhä arkkienkeli Mikael | K | K | K | K | [102] | ||
Laitilan kirkko | 1460–1483 | Pyhä arkkienkeli Mikael | K | K | K | K | Ajoitus perustuu tyylipiirteisiin ja historiatietoihin. | [103] | |
Lemun kirkko | 1460–1480 | Pyhä Olavi | K | K | K | – | [104] | ||
Liedon kirkko | 1470–1480-luku | Pyhä Pietari | K | K | K | – | [105] | ||
Maarian kirkko | 1440-luku | Neitsyt Maria ja Pyhä Dionysius | K | K | K | K | [106] | ||
Marttilan sakaristo | 1500–1540 | Pyhä Martinus | p | – | – | – | Kivisakariston raunio löytyi vuonna 1937. | [107] | |
Maskun kirkko | 1490–1510 | Pyhä Johannes Kastaja | K | K | K | – | [108] | ||
Mynämäen kirkko | 1425–1440 | Pyhä Laurentius ja pyhä Erik | K | K | K | K | [109] | ||
Naantalin kirkko | 1480-luku | Kaikkein pyhin Vapahtaja(?), Neitsyt Maria, Pyhä Johannes Kastaja, Pyhä Anna ja Pyhä Birgitta | K,r | K | – | – | Ennen Hiekkasen tutkimuksia on pidetty varmana, että kivikirkko olisi rakennettu ennen luostarin vihkimisseremoniaa vuonna 1462.[110][111] Luostarin vihkimisdokumentissa 1462 mainitaan kuitenkin, että rakennustyöt jatkuivat edelleen.[111] | [111] | |
Nauvon kirkko | 1430–1450 | Pyhä Olavi? | K | K | K | – | [112] | ||
Nousiaisten kirkko | 1420–1430-luku | Neitsyt Maria ja Pyhä Henrik | K | K | K | – | Iikka Kronqvist, joka muodosti toista maailmansotaa edeltävänä aikana käsityksen Suomen keskiaikaisten kirkkojen ajoituksesta,[113] ja hänen tutkimuksiinsa nojautuva Lars-Ivar Ringbom olivat ajoittaneet kivikirkon rakentamisen vuosille 1286–1290.[114] | [115] | |
Paraisten kirkko | 1440- tai 1450-luku | tuntematon | K | K | K | – | [116] | ||
Perniön kirkko | 1460–1480 | Pyhä Laurentius | K | K | K | – | [117] | ||
Perttelin kirkko | 1500–1520 | Pyhä Bartolomeus | Kp | K | – | – | [118] | ||
Piikkiön kivisakaristo | 1500–1560 | tuntematon | p | – | – | – | Keskiaikaisesta kivikirkkohankkeesta toteutui sakaristo, joka myöhemmin purettiin. Sakariston mahdollisten jäänteiden sijaintia ei tiedetä. | [119] | |
Pöytyän sakaristo | 1500–1560 | Pyhä arkkienkeli Mikael? | p | – | – | – | Kivisakaristo purettiin ehkä 1805. Sen sijaintia ei tiedetä. | [120] | |
Raision kirkko | 1500–1520 | Pyhä Martti (Martinus Toursilainen) | K | K | K | K | Markus Hiekkasen mukaan kirkko on muurattu 1500-luvun jompanakumpana ensimmäisenä vuosikymmenenä,[121] eikä 1300-luvun alussa, kuten aikaisemmin on päätelty.[122] | [121] | |
Ruskon kirkko | 1510–1530 | Pyhä Maria Magdalena | K | K | – | – | [123] | ||
Rymättylän kirkko | 1510-luku | Pyhä Jaakob vanhempi | K | K | K | – | Ennen Hiekkasen ajoituksia 1500-luvun alkuun kirkko oli ajoitettu 1300-luvulle (sakaristo 1300 luvun loppu, runkohuone 1300-luvun jälkipuolisko tai 1400-luvun alku) tyylipiirteisiin ja Kronqvistin tutkimuksiin pohjautuen.[124] | [125] | |
Salon kappelikirkko | 1500–1520 | Pyhä Anna | p | p | p | Huonoon kuntoon joutunut kirkko purettiin 1830–1832 ja kivet käytettiin Salo-Uskelan 1832 rakennettuun kirkkoon. | [126] | ||
Sauvon kirkko | 1460–1472 | Pyhä Clementius | K | K | K | Kalkkimaalausteksti kuori-ikkunan ympärillä ajoittaa kirkon vuoteen 1472. Vuosi tarkoittaa todennäköisesti rakentamisen huipennusta. | [127] | ||
Taivassalon kirkko | 1425–1440 | Pyhä Risti | K | K | K | – | [128] | ||
Turun dominikaanikirkko | 1430-luku | Pyhä Olavi | ? | p | ? | ? | Kirkosta ei ole löydetty varmasti tunnistettuja arkeologisia jäännöksiä. | [129] | |
Turun Koroisten kirkko | 1266–1286? tai 1400-luvun loppu – 1500-luvun alku? | Neitsyt Maria | – | p | – | – | Kivikirkkohankkeesta on löydetty kolmen seinän perustukset. | [130] | |
Turun tuomiokirkko | Kivikirkon varhaisimmat vaiheet: 1300-luvun loppu (Drake) tai 1400–luvun alku (Hiekkanen)[131] | Neitsyt Maria ja Pyhä Henrik | K | K | Kp | K | Henrik Gabriel Porthanin ajoilta 2000-luvun alkuun tutkijat olivat yksimielisiä siitä, että nykyinen tuomiokirkko varhaisessa hahmossa muurattiin 1200-luvun lopussa. Maunu I:n aikana vuonna 1300 vihitty kirkko oli kuitenkin todennäköisesti puinen.[132][131] Knut Draken mukaan vanhimmat kivirakennuksen piirteet ajoittuvat 1300-luvun jälkipuoliskolle, jolloin tiilisen runkohuoneen varhaisimmat osat muurattiin harmaakivestä. Hiekkanen olettaa kivikirkon aloitetun vieläkin myöhemmin, 1400-luvun alussa.[131] Tämän jälkeen kirkko on rakennettu monessa eri vaiheessa. | [133] | |
Vehmaan kirkko | 1425–1440 | Pyhä Margareta | K | K | K | K | [134] |
Katso myös
muokkaaLähteet
muokkaa- Hiekkanen, Markus: Suomen keskiajan kivikirkot. (3. uudistettu painos) Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2014. ISBN 978-952-222-600-6.
- Immonen, Visa: "Kivikirkkojen ajoittamisen vaikeus" (Arkistoitu – Internet Archive). Tieteessä tapahtuu 5/2004
- Knapas, Marja Terttu: Keskiajan kivikirkot kertovat pitkään jatkuneesta asutuksesta (Arkistoitu – Internet Archive)
- Lilius, Henrik & Nikula, Sigrid & Riska, Tove: Suomen kirkot 6 – Finlands kyrkor. Naantalin rovastikunta. Helsinki: Weilin+Göös Ab, 1972. ISBN 951-9056-01-7.
- Ringbom, Åsa: Kyrkor.ax (ruotsiksi)
Viitteet
muokkaa- ↑ Hiekkanen, s. 8.
- ↑ Dosentti Markus Hiekkanen: Tuli on koetellut keskiaikaisia kivikirkkoja Kirkon tiedotuskeskus. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 27.2.2016.
- ↑ Hiekkanen, s. 19.
- ↑ a b Immonen, Visa: Kivikirkkojen ajoittamisen vaikeus (PDF) Tieteessä tapahtuu. toukokuu 2004. Arkistoitu 29.8.2006. Viitattu 6.5.2009.
- ↑ a b c Hiekkanen s. 363–364
- ↑ a b Lindroos et al.: Mortar Dating using AMS 14C and sequential dissolution: Examples from medieval, non-hydraulic lime mortars from the Åland Islands, SW Finland (PDF) ("The mortar from the nave of the church of Eckerö has been dated by Ringbom and Remmer (1995; in 2 CO2 fractions only) and re-dated by Ringbom et al. (2006). The first fractions of 8 samples yielded the average age 718 ± 25 BP, corresponding to AD 1270–1290 (68.2% confidence level).") kyrkor.aland.fi. Viitattu 5.5.2009. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
- ↑ a b Hiekkanen s. 367–369
- ↑ Heinemeier, Jan & Ringbom, Åsa et al.: Succesful AMS 14C dating of non-hydraulic lime mortars from the medieval churches of the Åland islands, Finland (PDF) (Dendrochronological analysis of the timber provides clear results for the different building units. Oldest is the sacristy from the AD 1440s, followed by the nave ~1450, the porch in the 1450s, and the tower in 1467. – – The first fractions thus provide a highly conclusive mortar date of AD 1440–1465, in perfect agreement with dendrochronology (~AD 1450) for the nave) Radiocarbon, vol 52, Nr1. 2010. University of Arizona. Viitattu 13.3.2016. (englanniksi)
- ↑ Ringbom, Åsa: Finströms kyrka (Denna gång är det snarare arkeologiska artefakter och historiska källor än naturvetenskap som tyder på att en första stenkyrka i Finström, utan valv och med en lägre sakristia, uppfördes ungefär samtidigt som övriga moderkyrkor i landskapet, i slutet av 1200-talet. Till detta hör att man inne i stensakristian påträffade en stor myntskatt, nedlagd någon gång på 1280-talet. Det är här viktigt att notera att nedre delen av sakristian är murad i förband med långhusets nordvägg, och att myntskatten därmed tillhör den första stenkyrkan. Tyvärr förstod man inte att ta murbruksprover vare sig från grunden i långhus eller i sakristia i samband med utgrävningen 1969-70.) Kyrkor.ax. Viitattu 15.3.2016. (ruotsiksi)
- ↑ a b Hiekkanen s. 373
- ↑ Ringbom, Åsa: Föglö kyrka ("Långhuset utgjorde kyrkans äldsta parti, sannolikt från 1300-talet. Sakristia, vapenhus och västtorn tillfogades senare. Gåtfullt är det smalare koret, där myntfynd från 1300-talet antyder att det tillhör samma byggnadsskede som långhuset.") Kyrkor.ax. Viitattu 6.3.2016. (ruotsiksi)
- ↑ a b c d e f g h i Knapas, Marja Terttu: Keskiajan kivikirkot kertovat pitkään jatkuneesta asutuksesta rakennusperinto.fi. Arkistoitu 21.2.2016. Viitattu 7.3.2016.
- ↑ a b Hiekkanen s. 377
- ↑ Heinemeier, Jan & Ringbom, Åsa et al.: Succesful AMS 14C dating of non-hydraulic lime mortars from the medieval churches of the Åland islands, Finland (PDF) (Only 1 timber log, a wall plate integrated in the wall, appeared to be part of the original, medieval construction. It was felled some time shortly after 1450. In this case, mortar dating was the only possible way to resolve the chronology. In this case, 3 age profiles of mortars from the nave provided reliable CI dates (Figure 5) and one of them is especially reliable because it shows no limestone contamination at all. The combined calibration of the first CO2 fractions suggests the age AD 1435–1455, in excellent agreement with the dendrochronological date of the wall plate.) Radiocarbon, vol 52, Nr1. 2010. University of Arizona. Viitattu 13.3.2016. (englanniksi)
- ↑ a b c d Hiekkanen s. 380
- ↑ Ringbom, Åsa: Hammarlands kyrka ("Den första stenkyrkan uppfördes under andra hälften av 1200-talet. Välvningen fullbordades något senare.") Kyrkor.ax. Viitattu 6.3.2016. (ruotsiksi)
- ↑ a b Lindroos et al.: Mortar Dating using AMS 14C and sequential dissolution: Examples from medieval, non-hydraulic lime mortars from the Åland Islands, SW Finland (PDF) ("The profiles suggest that there are mortars from the second half of the 13th century in the nave, and the nave seems to be a few decades older than the tower.") kyrkor.aland.fi. Viitattu 5.5.2009. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
- ↑ Hiekkanen s. 389
- ↑ a b Hiekkanen s. 393
- ↑ Ringbom, Åsa: Kumlinge kyrka ("Murbruksanalys från den ursprungliga, brandskadade, östra gaveln och ytterligare en dendrokronologiskt daterad trästock visar att denna stenkyrka på Kumlinge troligen härstammar från 1300-talet. Interiören har inte genomgått större förändringar. Dock har kyrkans fönster redan tidigt omgrupperats, troligen redan i samband med den sekundära välvningen. Murbruket i västgaveln ovanför valvnivå ger en datering till ca 1430-talet, medan tegelvalvet är något decennium yngre. Ännu har inte tillräckligt många murbruksprover analyserats från tegelvalven, men å andra sidan ger murbruk, inkapslade träflisor och grässtrån alla överensstämmande dateringar till ca 1440-50, vilket är förvånande tidigt.") Kyrkor.ax. Viitattu 6.3.2016. (ruotsiksi)
- ↑ a b Hiekkanen s. 399
- ↑ Ringbom, Åsa: Kökars kyrka ("Utgrävningarna tyder också på att den första stenkyrkan på platsen troligen uppfördes under senare delen av 1300-talet, möjligen ännu tidigare.") Kyrkor.ax. Viitattu 6.3.2016. (ruotsiksi)
- ↑ Hiekkanen s. 406–407
- ↑ Hiekkanen s. 401–402
- ↑ a b Hiekkanen s. 411
- ↑ Ringbom, Åsa: Saltviks kyrka ("Ca 1270-1296 uppfördes det rektangulära långhuset med sakristian.") Kyrkor.ax. Viitattu 6.3.2016. (ruotsiksi)
- ↑ a b Hiekkanen s. 416
- ↑ Ringbom, Åsa: Sunds kyrka ("Den första stenkyrkan i Sund, långhuset, uppfördes under perioden 1250–1275. Åldern har bestämts med hjälp av murbruks datering, och den stämmer överens med dendrokronologisk analys av krucifixet och tillhörande sörjande Maria.") Kyrkor.ax. Viitattu 6.3.2016. (ruotsiksi)
- ↑ Hiekkanen s. 597
- ↑ Ringbom, Åsa: Vårdö ("Att Vårdö kapellförsamling erhöll sin stenkyrka på 1470-talet visas bl.a. av dendrokronologisk analys av det norra remstycket.") Ålands kyrkor. Arkistoitu 23.6.2007. Viitattu 7.5.2009. (ruotsiksi)
- ↑ Hiekkanen s. 420
- ↑ Hiekkanen s. 278–279
- ↑ Hiekkanen s. 285
- ↑ Raatikainen, Tanja: Tiiliä tulkitsemassa – Hattulan Pyhän Ristin kirkon muuraaminen keskiajalla (pdf) (Ajoitus vuosiin 1472–1490 s. 117) Lisensiaatin tutkielma. Helmikuu 2012. Turun yliopisto. Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos. Viitattu 9.3.2016.
- ↑ Hiekkanen s. 293
- ↑ Hiekkanen s. 296–297
- ↑ Hiekkanen s. 304–305
- ↑ Hiekkanen s. 308–309
- ↑ Hiekkanen s. 312–313
- ↑ Hiekkanen s. 316–317
- ↑ Hiekkanen s. 302–303
- ↑ Hiekkanen s. 318–319
- ↑ Hiekkanen s. 322–323
- ↑ Hiekkanen s. 326–327
- ↑ Hiekkanen s. 330–332
- ↑ Hiekkanen s. 334–339
- ↑ Hiekkanen s. 340–341
- ↑ Hiekkanen s. 344–347
- ↑ Hiekkanen s. 348–349
- ↑ Hiekkanen s. 350–351
- ↑ Hiekkanen s. 354–356
- ↑ Hiekkanen s. 540–541
- ↑ Hiekkanen s. 544–545
- ↑ Hiekkanen s. 546–547
- ↑ Hiekkanen s. 548–549
- ↑ Hiekkanen s. 552–553
- ↑ Hiekkanen s. 494–495
- ↑ Hiekkanen s. 498–501
- ↑ Hiekkanen s. 504–506
- ↑ Hiekkanen s. 508–510
- ↑ Hiekkanen s. 512–515
- ↑ Hiekkanen s. 516–517
- ↑ Hiekkanen s. 520–522
- ↑ Hiekkanen s. 526–527
- ↑ Hiekkanen s. 220–221
- ↑ Hiekkanen s. 224–225
- ↑ Hiekkanen s. 228–230
- ↑ a b Hiekkanen s. 232–235
- ↑ Hiekkanen s. 236–237
- ↑ Hiekkanen s. 238–239
- ↑ Hiekkanen s. 242–244
- ↑ Hiekkanen s. 246–249
- ↑ Hiekkanen s. 252–255
- ↑ Hiekkanen s. 256–258
- ↑ Hiekkanen s. 260–263
- ↑ Hiekkanen s. 266–269
- ↑ Hiekkanen s. 270–271
- ↑ Hiekkanen s. 534–535
- ↑ a b Hiekkanen s. 428–429
- ↑ Hiekkanen s. 432–433
- ↑ Hiekkanen s. 436–437
- ↑ Hiekkanen s. 440–443
- ↑ Hiekkanen s. 444–445
- ↑ Hiekkanen s. 450–451
- ↑ Hiekkanen s. 454–455
- ↑ Hiekkanen s. 458–459
- ↑ Hiekkanen s. 464–465
- ↑ Hiekkanen s. 470–473
- ↑ Hiekkanen s. 476–477
- ↑ Hiekkanen s. 480–481
- ↑ Knapas, Marja Terttu (toim.): Vantaan Pyhän Laurin kirkko 500 vuotta. Tutkielmia kirkon historiasta, s. 42. Vantaa: Vantaan seurakunnat, 1994. ISBN 9789529054220.
- ↑ Juusela, Pauli: Pyhän Laurin kirkko nousi nopeasti Vantaan Lauri. 5.8.2010. Vantaan seurakunta. Arkistoitu 28.9.2011. Viitattu 10.3.2016.
- ↑ Hiekkanen s. 484–485
- ↑ Pyhän Birgitan kirkko vihdinseurakunta.fi. Viitattu 13.6.2024.
- ↑ Hiekkanen s. 488–489
- ↑ Hiekkanen s. 54–55
- ↑ Kirkko ja me 26.11.2009 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Hiekkanen s. 142–145
- ↑ Hiekkanen s. 58–59
- ↑ Hiekkanen s. 64–65
- ↑ Hiekkanen s. 68–69
- ↑ Hiekkanen s. 70–73
- ↑ Hiekkanen s. 76–78
- ↑ Hiekkanen s. 80–82
- ↑ Hiekkanen s. 84–85
- ↑ Hiekkanen s. 88–91
- ↑ Hiekkanen s. 94–95
- ↑ Hiekkanen s. 98–99
- ↑ Hiekkanen s. 102–103
- ↑ Lilius et al. 1972 s. 85
- ↑ a b c Hiekkanen s. 106–112
- ↑ Hiekkanen s. 116–117
- ↑ Hiekkanen, Markus: Keskiaika (PDF) (s. 13) Genos. Helsingin yliopiston opiskelijakirjasto. Arkistoitu 9.6.2007. Viitattu 7.10.2009.
- ↑ Riska, Tove: Suomen kirkot 2, Mynämäen rovastikunta, s. 223. Helsinki: K. F. Puromiehen kirjapaino Oy, 1961.
- ↑ Hiekkanen s. 120–121
- ↑ Hiekkanen s. 126–129
- ↑ Hiekkanen s. 132–133
- ↑ Hiekkanen s. 136–138
- ↑ Hiekkanen s. 140–141
- ↑ Hiekkanen s. 148–149
- ↑ a b Hiekkanen s. 152–153
- ↑ Lilius et al. 1972 s. 128
- ↑ Hiekkanen s. 156–157
- ↑ Lilius & al. 1972 s. 163, 200
- ↑ Hiekkanen s. 160–161
- ↑ Hiekkanen s. 166–168
- ↑ Hiekkanen s. 170–171
- ↑ Hiekkanen s. 176–177
- ↑ Hiekkanen s. 180–183
- ↑ Hiekkanen s. 184–186
- ↑ a b c Hiekkanen s. 191–195
- ↑ Drake, Knut: Knut Draken aliokirjoitus: Turun tuomiokirkko oli alun perin puinen Turun sanomat. 12.12.2003. Arkistoitu 14.3.2016. Viitattu 13.3.2016.
- ↑ Hiekkanen s. 188–195
- ↑ Hiekkanen s. 212–215
Aiheesta muualla
muokkaa- Museovirasto: Rekisteriportaali – Rakennusperintörekisteri (Arkistoitu – Internet Archive)