Avaa päävalikko

Pernajan kirkko on keskiaikainen kirkkorakennus Loviisan Pernajassa Uudellamaalla. Harmaakivinen kirkko on pyhitetty pyhille Mikaelille ja Eerikille. Kirkkoa käyttää Pernajan seurakunta, vuodesta 2019 Agricolan suomalainen ja ruotsalainen seurakunta, jotka toimivat sekä Lapinjärvellä että Loviisassa.

Pernajan kirkko
Pernajan kirkko
Pernajan kirkko
Sijainti Pernaja, Loviisa
Koordinaatit 60°26′22″N, 026°02′35″E
Seurakunta Agricolan suomalainen ja ruotsalainen seurakunta (vuoteen 2018 Pernajan seurakunta)
Rakentamisvuosi 1410–1440-luku
Suunnittelija Pernajan mestari
Materiaali harmaakivi
Haus LennartHell.svg
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Kirkon rakentaminen ja kirkkorakennusMuokkaa

Harmaakivikirkko on rakennettu oletettavasti 1410–1440-luvulla.[1] Samalla paikalla sijaitsi varmasti jo ennen kivikirkon rakentamista seurakunnan puinen kirkko, sillä paikalla olleesta kirkosta on säilynyt maininta vuodelta 1352[2]. Itse seurakunta on ollut olemassa 1300-luvulta tai peräti 1200-luvulta.

Kirkko koostuu kolmilaivaisesta runkohuoneesta, asehuoneesta ja sakaristosta. Runkohuoneen jakaa laivoihin viisi pilariparia, jotka kannattelevat sisäkaton 12- ja 28-ruoteisia tähtiholveja.

Kirkossa on sisustusta useilta eri aikakausilta: kasteallas 1300-luvulta, triumfikrusifiksi 1400-luvulta, kuoriaidan katkelma 1600-luvulta, saarnastuoli ja alttarikaappi 1650-luvulta ynnä muuta. Lisäksi sisätilaa koristavat kalkkimaalaukset, jotka enimmäkseen lienevät 1440-luvulta. Kirkon ulkopääty on koristeltu taidokkailla tiiliyksityiskohdilla.

Pernajan kirkon kellotapuli on rakennettu 1853. Kirkon lasimaalaukset ovat vuodelta 1939, ja ne on suunnitellut Lennart Segerstråle.

Kirkko on Pernajan mestariksi nimetyn suunnittelijan, saksalaisen kirkonrakennusmestarin käsialaa, jonka suunnitelmaan kuuluivat kaikki Itä-Uudenmaan kirkot Helsingin pitäjän kirkosta alkaen ja lisäksi myös Vehkalahden kirkko. Hänen Turun hiippakuntaa varten laaditun kirkkomallin pohjalta suunnittelemillaan kirkoilla on yhteisiä piirteitä, kuten päätykolmioiden koristelu.[2]

Kuvia kirkosta ja sen ympäristöstäMuokkaa

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. Hiekkanen, Markus: Suomen keskiajan kivikirkot, s. 451. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007. ISBN 978-951-746-861-9.
  2. a b Markus Hiekkanen: Pernajan kirkonmäellä vuonna 1440, 2003, Evl.fi (Arkistoitu artikkeli)

Aiheesta muuallaMuokkaa

  • Pernajan kirkko (rakennusperintörekisteri) Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. Museovirasto.
Tämä kirkkoihin tai muihin uskonnollisiin rakennuksiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.