Nummen kirkko

Nummen kirkko (ruots. Nummis kyrka) on Lohjan seurakunnan Nummen alueseurakunnan kirkko Nummella Lohjalla. Harmaakivestä rakennettu kirkko edustaa tyylisuunnaltaan uusklassismia ja se on valmistunut vuonna 1822. Kirkon piirustukset on laatinut Abraham Niklas Edelcranz Tukholman kuninkaallisessa intendenttitoimistossa vuonna 1807.

Nummen kirkko Nummis kyrka
Sijainti	Nummen kirkonkylä, Lohja
Koordinaatit	60°23′43″N, 023°52′46″E
Kirkkokunta	Suomen evankelis-luterilainen kirkko
Hiippakunta	Espoo
Seurakunta	Lohjan seurakunnan Nummen alueseurakunta
Rakentamisvuosi	1822
Suunnittelija	A. N. Edelcranz
Materiaali	harmaakivi
Istumapaikkoja	850
Tyylisuunta	uusklassinen
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla
Infobox OKNimi-testi OK

Nummen kirkon sankarihautoja kesällä 2011.

Nummen kirkko kuuluu Espoon hiippakuntaan. Nummen kirkko on istumapaikoiltaan Lohjan seurakunnan suurin kirkko.

Historia ja arkkitehtuuri

Nummen kirkko on uusklassinen harmaakivikirkko vuodelta 1822. Kirkon on piirtänyt vuonna 1807 Abraham Niklas Edelcranz Tukholman kuninkaallisessa intendenttitoimistossa. Nykyistä harmaakivikirkkoa on edeltänyt 1600-luvulla valmistunut puukirkko, jonka kivistä sakaristoa käytetään nykyisin ruumishuoneena. Tämä aiempi puukirkko on sijainnut Nummen vanhalla hautausmaalla.

Nummen kirkon tornia koristaa tuuliviiri, jossa on kuvattuina aurinko ja kuu. Kirkon katon harjalla on kolme ristiä, sekä liekehtivä aurinko, joka on vertauskuva Jumalan vanhurskaudelle.

Kirkon täytettyä 100-vuotta vuonna 1922 suoritettiin perusteellinen restaurointi. Tuolloin muun muassa penkkirivien muotoa muutettiin ja niiden ovet poistettiin. Kirkon kuorin ikkunoihin tehtiin lasimaalaukset arkkitehti Ilmari Launiksen piirustusten mukaan. Etelän puoleinen ikkuna kuvaa Kristuksen kärsimystä ja kuolemaa, kun taas pohjoisen puoleinen ikkuna kuvaa Kristuksen voittoa ja kuninkuutta.

Esineistö

Kaksiosaisen alttaritaulun on vuonna 1825 maalannut Axel Johan Jägerplan Tukholmassa. Toisessa taulussa on kuvattu Jeesus viimeisellä aterialla ja toisessa puolestaan on kuvattuna Jeesus ristiinnaulittuna.

Nummen kirkon saarnastuoli on peräisin vuonna 1635 rakennetusta puukirkosta, joka on myöhemmin purettu.

Kirkossa on yhä jäljellä vuonna 1864 Gustaf Normannin urkutehtaalla Tallinnassa valmistuneiden urkujen julkisivu, mutta yhtään äänikertaa ei ole toimintakunnossa. Uudet urut on valmistanut Kangasalan urkutehdas vuonna 1973. Niissä on 20 äänikertaa.

Nummen kirkon vanhin esine on Lohjalta aiempaan puukirkkoon saatu suurikokoinen krusifiksi. Se on valmistettu 1300-luvun lopulla.

Kirkkotekstiilit kirkkoon on valmistanut Impi Laaksonen vuonna 1974.

Nummen Marttayhdistys on valmistanut kirkon vihkiryijyn vuonna 1955.

Vanha hautausmaa on 1600-luvulta. 1820-luvulla on perustettu uudempi. Uusin vihittiin käyttöön 4. lokakuuta 2009. Sankarivainajien muistomerkin Lumessa kahlaava haavoittunut sotilas on suunnitellut Emil Filén 1951.

Onnettomuudet

Kesällä 2008 salama iski Nummen kirkon kellotorniin sytyttäen sinne useita palopesäkkeitä. Palokunta sai hälytyksen kirkolle kello neljän jälkeen aamuyöllä kirkon vahtimestarin soitettua hätänumeroon. Salaman isku oli aiheuttanut vian automaattisessa palonilmaisinjärjestelmässä, jonka takia palohälyttimet eivät toimineet. Kirkon vahtimestari sai puhelimeensa asiasta vikailmoituksen, jonka vuoksi hän osasi soittaa palokunnan paikalle kiivettyään Nummen kirkon torniin katsomaan tilanteen.

Palon jäljiltä tornin puurakenteisen hatun ulkokuori jouduttiin uusimaan.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Nummen kirkko Wikimedia Commonsissa

• Nummen seurakunta – kirkko

• 

  Alttaritaulu, A. Jägerplan, 1825
• 

  Saarnastuoli
• 

  Kirkon vanhat urut
• 

  Krusifiksi 1300-luvulta

Uudenmaan kirkot (pois lukien Espoo, Helsinki ja Vantaa)

Askola - Bromarv – Degerby – Fagervik – Haapajärvi – Hanko – Hyvinkää (ev.lut.) – Hyvinkää (ortod.) - Hyvinkää (vanha) – Inkoo – Järvenpää (ev.lut.) – Järvenpää (ortod.) - Karjaa – Karjalohja – Kauniainen – Kellokoski – Kirkkonummi – Klaukkala (ev.lut.) - Klaukkala (ortod.) - Kytäjä – Kärkölä – Lapinjärvi – Lapinjärvi (pikku kirkko) - Lappohja – Liljendal – Lohja – Lohja (tsasouna) - Loviisa – Masala – Mustio – Myrskylä – Mäntsälä – Nummi – Nurmijärvi – Perkkaa (kappeli) - Pernaja - Pohja – Porvoo – Pornainen – Pukkila - Pusula - Rajamäki - Ruotsinpyhtää - Sammatti – Sipoo (uusi) – Sipoo (vanha) - Siuntio – Snappertuna – Tammisaari – Tenhola – Tuusula – Täktom (kappeli) - Vihti