Nummen kirkko
Nummen kirkko (ruots. Nummis kyrka) on Lohjan seurakunnan Nummen alueseurakunnan kirkko Nummella Lohjalla. Harmaakivestä rakennettu kirkko edustaa tyylisuunnaltaan uusklassismia ja se on valmistunut vuonna 1822. Kirkon piirustukset on laatinut Abraham Niklas Edelcrantz Tukholman kuninkaallisessa intendenttitoimistossa vuonna 1807.[1][2]
| Nummen kirkko Nummis kyrka |
|
|---|---|
 |
|
| Sijainti | Nummen kirkonkylä, Lohja |
| Koordinaatit | |
| Kirkkokunta | Suomen evankelis-luterilainen kirkko |
| Hiippakunta | Espoo |
| Seurakunta | Lohjan seurakunnan Nummen alueseurakunta |
| Rakentamisvuosi | 1822 |
| Suunnittelija | Abraham Niklas Edelcrantz |
| Materiaali | harmaakivi |
| Istumapaikkoja | 850 |
| Tyylisuunta | uusklassinen |
 |
|
Nummen kirkko kuuluu Espoon hiippakuntaan. Nummen kirkko on istumapaikoiltaan Lohjan seurakunnan suurin kirkko.[1]
Historia ja arkkitehtuuriMuokkaa
Nummen kirkko on uusklassinen harmaakivikirkko vuodelta 1822. Sen on piirtänyt vuonna 1807 Abraham Niklas Edelcrantz Tukholman kuninkaallisessa intendenttitoimistossa.[2] Nykyistä harmaakivikirkkoa on edeltänyt 1600-luvulla valmistunut puukirkko, jonka kivistä sakaristoa käytetään nykyisin ruumishuoneena. Tämä aiempi puukirkko on sijainnut Nummen vanhalla hautausmaalla.
Nummen kirkon tornia koristaa tuuliviiri, jossa on kuvattuna aurinko ja kuu. Katonharjalla on kolme ristiä sekä liekehtivä aurinko, joka on vertauskuva Jumalan vanhurskaudelle.[1]
Kirkon täytettyä 100 vuotta vuonna 1922 se restauroitiin perusteellisesti. Tuolloin muun muassa penkkirivien muotoa muutettiin ja niiden ovet poistettiin. Kirkon kuorin ikkunoihin tehtiin lasimaalaukset arkkitehti Ilmari Launiksen piirustusten mukaan. Etelänpuoleinen ikkuna kuvaa Kristuksen kärsimystä ja kuolemaa, kun taas pohjoisenpuoleinen Kristuksen voittoa ja kuninkuutta.
EsineistöMuokkaa
Kaksiosaisen alttaritaulun on vuonna 1825 maalannut Axel Johan Jägerplan Tukholmassa. Toisessa taulussa on kuvattu Jeesus viimeisellä aterialla ja toisessa puolestaan on kuvattuna Jeesus ristiinnaulittuna.[1]
Nummen kirkon saarnastuoli on peräisin vuonna 1635 rakennetusta puukirkosta, joka purettiin sittemmin.
Kirkossa on yhä jäljellä vuonna 1864 Gustaf Normannin urkutehtaalla Tallinnassa valmistuneiden urkujen julkisivu, mutta sen äänikerrat eivät ole toimintakunnossa. Uudet urut on valmistanut Kangasalan urkutehdas vuonna 1973. Niissä on 20 äänikertaa.
Nummen kirkon vanhin esine on Lohjalta aiempaan puukirkkoon saatu suurikokoinen krusifiksi. Se on valmistettu 1300-luvun lopulla.[2]
Kirkkotekstiilit kirkkoon on valmistanut Impi Laaksonen vuonna 1974.
Nummen Marttayhdistys on valmistanut kirkon vihkiryijyn vuonna 1955.
Vanha hautausmaa on 1600-luvulta. 1820-luvulla on perustettu uudempi. Uusin vihittiin käyttöön 4. lokakuuta 2009. Sankarivainajien muistomerkin Lumessa kahlaava haavoittunut sotilas on suunnitellut Emil Filén 1951.
OnnettomuudetMuokkaa
Kesällä 2008 salama iski Nummen kirkon kellotorniin sytyttäen sinne useita palopesäkkeitä. Palokunta sai hälytyksen kirkolle kello neljän jälkeen aamuyöllä kirkon vahtimestarin soitettua hätänumeroon. Salaman isku oli aiheuttanut vian automaattisessa palonilmaisinjärjestelmässä, jonka takia palohälyttimet eivät toimineet. Kirkon vahtimestari sai puhelimeensa asiasta vikailmoituksen, jonka vuoksi hän osasi soittaa palokunnan paikalle kiivettyään Nummen kirkon torniin katsomaan tilanteen.[1]
Palon jäljiltä tornin puurakenteisen hatun ulkokuori jouduttiin uusimaan.[1]
LähteetMuokkaa
- ↑ a b c d e f Nummen kirkko Lohjan seurakunta. Viitattu 30.3.2021.
- ↑ a b c Nummen seurakunta, kirkko (Arkistoitu – Internet Archive)
Aiheesta muuallaMuokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Nummen kirkko Wikimedia Commonsissa
Alttaritaulu, A. Jägerplan, 1825 
Saarnastuoli 
Kirkon vanhat urut 
Krusifiksi 1300-luvulta
Askola - Bromarv – Degerby – Fagervik – Haapajärvi – Hanko – Hyvinkää (ev.lut.) – Hyvinkää (ortod.) - Hyvinkää (vanha) – Inkoo – Järvenpää (ev.lut.) – Järvenpää (ortod.) - Karjaa – Karjalohja – Kauniainen – Kellokoski – Kirkkonummi – Klaukkala (ev.lut.) - Klaukkala (ortod.) - Kytäjä – Kärkölä – Lapinjärvi – Lapinjärvi (pikku kirkko) - Lappohja – Liljendal – Lohja – Lohja (tsasouna) - Loviisa – Masala – Mustio – Myrskylä – Mäntsälä – Nummi – Nurmijärvi – Perkkaa (kappeli) - Pernaja - Pohja – Porvoo – Pornainen – Pukkila - Pusula - Rajamäki - Ruotsinpyhtää - Sammatti – Sipoo (uusi) – Sipoo (vanha) - Siuntio – Snappertuna – Tammisaari – Tenhola – Tuusula – Täktom (kappeli) - Vihti