Askolan kirkko

kirkkorakennus Askolassa

Askolan kirkko on Mats Åkergrenin rakentama hirsirakenteinen kirkko Askolassa Uudellamaalla. Kirkko on seurakunnan toinen kirkko ja valmistunut vuonna 1799. Siinä on noin 700 istumapaikkaa. Erillinen, myös Åkergrenin rakentama kellotapuli valmistui 1800. Askolan ensimmäinen kirkko oli peräisin 1600-luvulta, se purettiin ahtaana ja huonokuntoisena. Askolan seurakunta oli ollut Porvoon kappeliseurakunta vuodesta 1639 ja itsenäistyi 1896.[1]

Askolan kirkko
Askolan kirkko vuonna 2006.
Askolan kirkko vuonna 2006.
Sijainti Askola
Koordinaatit 60°31′52″N, 25°35′54″E
Seurakunta Askolan seurakunta
Rakentamisvuosi 1799, kellotapuli 1800
Suunnittelija Mats Åkergren
Materiaali puu
Istumapaikkoja 700
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla
Askolan kirkon eteläpääty.

Kirkon ulkoasu muokkaa

Kirkko on tyypiltään tasavartinen sisäviisteinen ristikirkko.[2] Se jätettiin alun perin ulkoseiniltään hirsipintaiseksi ja maalattiin ulkoapäin punaiseksi vuonna 1802. Seinät saivat ulkovuorauslaudoituksen vuonna 1832, sen väriksi tuli niin ikään punainen. 1800-luvun lopulla seinät paneloitiin sisäpuolelta ja maalattiin. Paneloitu katto sai myös vaalean värin. Ulkolaudoitus maalattiin valkoiseksi.[1]

Kirkon ulkomuoto on muuttunut alkuperäisestä, muun muassa ikkunat on korjauksissa vaihdettu suippokaarisiksi.[2]

 
Kellotorni on vuodelta 1800.
 
Askolan kirkko, sankarihaudat kesällä 2013

Askolan kirkonkello on valettu vuonna 1704 Tukholmassa, ja se on peräisin ensimmäisestä kirkosta.[1] Kelloja on aiemmin ollut kaksi. Pienemmässä, joka on edelleen jäljellä, lukee[3] ylempänä:

»GUDS NAMP[N] TILL ÄHRA OCH ASCULA CAPEL TILL PRIDNAT ÄHR DENNE KLOCKA GUTE[N]

Alempana lukee:

»GLORIA IN EXCELSIS DEO ME FECIT HOLMIÆ GERHARDT MEYER ANNO 1704

Suuremmassa on lukenut ylempänä:

»TULKAT HERRAN CANSA IA
CUULKAT HERRAN SANOIA»

ja alempana:

»Askolan kirkon kello vallettu
vuonna 1753 duomio provastin
Gabriell Forteliuxen ia seuracun
nan custanuksella
»

Sisätilat muokkaa

Kirkossa on kahdet urut, molemmat ovat soittokunnossa. Vanhemmat urut ovat vuodelta 1892, Kangasalan urkutehtaan valmistamat 11-äänikertaiset urut. Toiset urut on hankittu 1973 ja ne ovat 17-äänikertaiset. Niiden valmistaja on Urkurakentamo Hans Heinrich.[4]

Kirkon sisätiloissa on tehty muutoksia muun muassa saarnastuoliin ja alttarilaitteeseen, jotka molemmat ovat peräisin 1600-luvulta. Vuonna 1939 tehdyissä korjauksissa näiden ulkonäkö palautettiin alkuperäiseen asuun. Alttaritaulu koostuu kolmesta maalauksesta, Kristus Öljymäellä, Taivaaseenastuminen ja Pilvet. Taulut on restauroitu 1939. Niiden maalausvuodesta ei ole tarkkaa tietoa, isoimmassa taulussa on kirjoitus, jonka mukaan se on maalattu tai kunnostettu vuonna 1803, taiteilija oli J. P. Kihlmarck.[4]

Historiallisesti arvokkain esine on barokkityylinen, korkokuvin koristeltu saarnastuoli. Se on peräisin Askolan ensimmäisestä kirkosta. Historiantutkija Lauri Heimanin mukaan se on sotasaalis Saksasta kolmikymmenvuotisesta sodasta. Saarnastuoli on ensin lahjoitettu Porvoon tuomiokirkkoon ja sieltä Askolaan. Saarnastuolissa on kuvattu Mooses ja viisi apostolia.[1] Sitä kannattelee Pyhä Kristoforos.[2]

Kirkkosalin holvissa on geometriset kuviomaalaukset, jotka ovat maalanneet Bruno Tuukkanen, Harry Röneholm ja Topi Vikstedt.[1]

Kirkkopiha muokkaa

Kirkon edessä olevalla sankarihautausmaalla on arkkitehti Jaakko Paatelan suunnittelema graniittipaasi vuodelta 1949.[5]

Lähteet muokkaa

  • Reinhold Hausen, "Anteckningar om Askola kapellkyrka", Anteckningar gjorda under en Antiqvarisk forskningsresa sommaren 1876 i Östra Nyland, Finska Vetenskaps-Societetens Bidrag 44, Helsingfors: Finska Litteratur-sällskapets tryckeri 1887. Wikiaineistossa

Viitteet muokkaa

  1. a b c d e Kirkko Askolan seurakunta. Viitattu 1.3.2012.
  2. a b c Askolan kirkko Rakennusperintörekisteri. Museovirasto. Arkistoitu 12.11.2013. Viitattu 1.3.2012.
  3. Hausen, s. 168–169
  4. a b Askola Church Askolan seurakunta. Viitattu 1.3.2012. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
  5. Suomen Sotamuistomerkit Tammenlehvän Perinneliitto. Arkistoitu 21.10.2013. Viitattu 2.7.2013.

Aiheesta muualla muokkaa