Avaa päävalikko

Hangon kirkko on kirkkorakennus Suomen eteläisimmässä kaupungissa Hangossa. Se on päätytornillinen pitkäkirkko. Kirkko on valmistunut vuonna 1892. Se vaurioitui pahoin sodassa, mutta korjattiin perusteellisesti 1950-luvun alussa arkkitehti Bertel Liljeqvistin suunnitelmien mukaan.

Hangon kirkko
Hangon kirkko elokuussa 2008.
Hangon kirkko elokuussa 2008.
Sijainti Vartiovuori, Hanko
Koordinaatit 59°49′26″N, 022°58′15″E
Seurakunta Hangon seurakuntayhtymä
Rakentamisvuosi 1892
Suunnittelija Johan Jacob Ahrenberg
Materiaali tiili
Istumapaikkoja 400[1]
Tyylisuunta funktionalismi, alun perin uusgotiikka
Haus LennartHell.svg
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Alkuperäinen ulkonäkö ja vaurioituminenMuokkaa

Kirkon suunnitteli arkkitehti Johan Jacob Ahrenberg. Kirkko rakennettiin punatiilestä vuosina 1890–1892 koristeelliseen uusgoottilaiseen tyyliin.[1] Se oli tiilipintainen ja siinä oli muun muassa sivutorneja.[2]

Hankoniemi, sitä ympäröivät merialueet ja noin 400 saarta oli vuokrattu Neuvostoliitolle laivastotukikohdaksi Moskovan rauhansopimuksen ehtojen mukaisesti. Vuokra-aika alkoi 23. maaliskuuta 1940 ja Neuvostoliitto luopui alueesta 2. joulukuuta 1941. Hanko kärsi pahoin sodissa ja vuokra-aikana: pommitukset olivat tehneet tuhojaan, julkisia rakennuksia oli räjäytetty palasiksi, mukaan lukien Hangon vesitorni.[3] Kirkko oli vesitornin vieressä ja oli toiminut vuokra-aikana teatterina ja elokuvateatterina. Vesitornin räjäytys vaurioitti kirkkoa pahasti – jopa uuden kirkon rakentamista harkittiin.[2]

Korjaus sodan tuhojen jäljiltäMuokkaa

Kirkko kuitenkin korjattiin 1950-luvun alussa ja se vihittiin uudelleen käyttöön 1953. Kirkon ulkonäkö muuttui perusteellisesti. Pommitukset olivat tuhonneet kirkkoa ja Hangon meri-ilmasto oli jättänyt jälkensä: poltettu tiili ei kestänyt. Sivutorneista ja runsaista muuratuista koristeista luovuttiin ja kirkko rapattiin harmaaksi. Uudistettu ulkonäkö edustaa funktionalismia. Myös kirkon sisätilojen ilme muuttui.[2]

Kirkko sai erillisen sakariston vuonna 1971[2], sakaristossa on myös pieni vihki- ja kastekappeli.[4] Kirkon sisätiloja korjattiin vuonna 1973, arkkitehti Lars Rejström suunnitteli korjauksen.[4] Sisätiloja on korjattu myös 1992.[4] Kirkon alttariseinässä ollut ikkuna-aukko oli muurattu aikanaan umpeen. Vuonna 2004 aukko avattiin, uusi ruusuikkuna on arkkitehti Gunnel Helanderin ja lasitaiteilija Carita Heinrichsin käsialaa.[2]

SisätilatMuokkaa

Kirkon alttarilla on kopio Bertel Thorvaldsenin Kristus-patsaasta.[2] Patsas on saatu lahjoituksena kirkon vihkiäisiin 1. adventtina 1892.[4] Alkuperäinen patsas on Kööpenhaminan tuomiokirkossa (tansk. Vor Frue Kirke). Kristus-patsas on välillä ollut kirkkosalin puolella ja alttarilla on ollut tekstiilitaiteilija Oili Mäen työ Välittäjä.[4] Kun patsas siirrettiin takaisin alttarille vuonna 1992, Välittäjä ja Mäen toinen työ Maria sijoitettiin kuorin sivuille. Tekstiilityöt on hankittu vuonna 1973.[4]

Kirkon urut ovat mekaaniset, vuodelta 1965 peräisin olevat 29-äänikertaiset pohjoissaksalaistyyppiset barokkiurut. Ne on rakentanut saksalainen Paul Ott.[4] Kirkossa on myös votiivilaiva, kirkkolaiva Hangö, jonka 36-metrinen esikuva on rakennettu Bromarvissa vuonna 1877.[4]

Hangon seurakunnatMuokkaa

Hangon seurakunta on perustettu vuonna 1874 ruotsinkielisenä. Vuonna 1962 seurakunta jaettiin suomenkieliseksi ja ruotsinkieliseksi seurakunnaksi. Toimitilat ovat yhteiset.[5]

LähteetMuokkaa

  1. a b Hangon kirkko 31.8.2011. Hangon seurakuntayhtymä. Viitattu 7.2.2012.
  2. a b c d e f Hangon kirkon historiikki 21.5.2008. Hangon seurakuntayhtymä. Viitattu 7.2.2012.
  3. Asola, Ismo: Vesitorni – yhdyskunnan maamerkki, s. 143. Helsinki: Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL, 2003. ISBN 951-758-434-2.
  4. a b c d e f g h Hangon kirkon esite. Hangon seurakuntayhtymä.
  5. Hangö svenska församling Hangö kyrkliga samfällighet. Viitattu 7.2.2012. (ruotsiksi)

Aiheesta muuallaMuokkaa

  • Hangon kirkko (rakennusperintörekisteri) Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. Museovirasto.