Sammatin kirkko

kirkkorakennus Lohjalla

Sammatin kirkko (ruots. Sammatti kyrka) Lohjan Sammatissa Uudellamaalla on Suomen vanhimpia ympärivuotisessa käytössä olevia puisia kirkkoja. Se rakennettiin 1754–1755 Mickel Göranssonin johdolla. Kirkko on tulipaloilta säästynyt kappale Lounais-Suomen keskiaikaisperäisistä ja vaatimattomista pitkäkirkoista. Kirkon vieressä on erillinen 1763 rakennettu kellotapuli, jossa on kellot vuosilta 1762 ja 1768. Kirkossa on 350 istumapaikkaa, ja sen ympärillä on tunnelmallinen hautausmaa.

Sammatin kirkko
Sammatti kyrka
Sijainti Lönnrotintie 11, Sammatti, Lohja
Koordinaatit 60°19′12.5″N, 23°49′17.6″E
Kirkkokunta Suomen evankelis-luterilainen kirkko
Hiippakunta Espoon hiippakunta
Seurakunta Lohjan seurakunta, Sammatin alueseurakunta
Rakentamisvuosi 1755
Materiaali puu
Istumapaikkoja 350
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Kirkko on nykyisin Lohjan seurakunnan Sammatin alueseurakunnan kirkko.[1]

Urut on valmistanut Kangasalan urkutehdas 1968. Niissä on 11 äänikertaa. Adolf von Beckerin 1883 maalaman "Kristus ehtoolliskalkki kädessään seisomassa maapallon päällä" -alttaritaulun on lahjoittanut sammattilainen Elias Lönnrot.

Historia muokkaa

Sammatista tuli Karjalohjan kappeli 1660-luvulla, ja silloin sillä oli jo oma kirkko ja kirkkotarha. Aiemman kirkon kohtalosta ei ole tietoa, eikä siten tiedetä miksi uusi kirkko rakennettiin. Rakennusmestariksi palkattiin Michel Jöransson. Rakennustarpeet tuotiin paikalle talvella 1754, ja rakentaminen alkoi loppukeväästä kun kevättyöt oli tehty. Vesikattoon se saatiin syksyllä. Kirkko valmistui 1755 suorakaiteen muotoisena pitkäkirkkona, jossa oli lautakatto.[2]

Barokkityylinen saarnastuoli oli peräisin aiemmasta kirkosta. Kirkkosalia viimeisteltiin vielä 1770-luvulla. Kirkon esineistöstä on säilynyt kaksi suruharsotettua miekkaa, jotka on nykyisin Kansallismuseon kokoelmissa.[2]

Tapuli muokkaa

Kellotapuli rakennettiin 1763 siten että se liittyy kirkkotarhan aitaan. Siinä on kahden kellon paikat. Tapulin läpi on käynti kirkolle, ja sen vieressä on ollut ruumishuone. Kello tuli Mustion ruukin välityksellä Tukholmasta. Sen valoi kellonvalajamestari Johan Fahlsten. Kellossa lukee teksti:[2]

»COSKAS CUULET CUMINANI CULJE KIRCKON KIRUHUSTI HERRAN SANAA SAAWUTTAMAN MUISTA MULLAXI TULEWAS NIINCUIN ENDINEN EDELLÄS.[3]»

Inskription tekstin oli laatinut Karjalohjan kirkkoherra Gabriel Haartman. Vanha pikkukello särkyi, mutta se lähetettiin Tukholmaan korjattavaksi. Kirkon vieressä on viljamakasiini ja tien varteen tehtiin 1800-luvulla kirkkotallit.[2]

 
Sammatin hautausmaa, sankarihaudat
Taistelit he kuin sankarit muinoin heittivät henkensä puolesta syntymämaan. Kovat iskut on olleet kohtalon ja kyynelten määrä on laskematon. Poikiaan kotiseutu kiittää ja kaipaa kukkansa kauneimmat muistojen kummulle tuo.

Lähteet muokkaa

  1. Seurakunnan kotisivut
  2. a b c d Marja Terttu Knapas, Kappeli ja kirkko, teoksessa Sammatti ennen vanhaan, s. 8–12, toim. Toivo Haatio, julk. Sammattiseura 2010, ISBN 978-952-92-6775-0
  3. Sammatin kirkko. Esite. Sammattiseura ry. (suomeksi), (englanniksi), (ruotsiksi), (viroksi), (saksaksi), (ranskaksi)

Kirjallisuutta muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

 
Kirkko ulkoa.
 
Kirkko huhtikuussa 2010.
Tämä kirkkoihin tai muihin uskonnollisiin rakennuksiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.