Avaa päävalikko

Sammatti

Suomen entinen kunta, nykyisin osa Lohjaa

Sammatti on Uudenmaan maakunnassa sijaitseva Suomen entinen kunta. Sammatti yhdistyi vuoden 2009 alussa Lohjan kaupunkiin kunnanvaltuuston 27. elokuuta 2007 tekemän yksimielisen päätöksen nojalla.[5] Sammatin naapurikunnat ennen kuntaliitosta olivat Karjalohja, Lohja, Nummi-Pusula ja Suomusjärvi. Nykyään Sammatin kirkonkylä on yksi Lohjan taajamista[6] ja Sammatin kaavoitetut alueet muodostavat Lohjan 101.[7] kaupunginosan. Kunta oli yksikielisesti suomenkielinen.

Sammatti
Entinen kunta – nykyiset kunnat:
Lohja
Sammatti.vaakuna.svg Sammatti.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

Sijainti 60°19′11.8″N, 23°49′16.8″E
Lääni Etelä-Suomen lääni
Maakunta Uudenmaan maakunta
Seutukunta Lohjan seutukunta
Kuntanumero 737
Hallinnollinen keskus Sammatin kirkonkylä
Perustettu 1406[1]
Liitetty 2009
– liitoskunnat Lohja
Sammatti
– syntynyt kunta Lohja
Pinta-ala 85,06 km² [2]
(1.1.2008)
– maa 72,01 km²
– sisävesi 13,05 km²
Väkiluku 1 365  [3]
(31.12.2008)
väestötiheys 18,96 as./km² (31.12.2008)
Ikäjakauma 2007 [4]
– 0–14-v. 18,8 %
– 15–64-v. 65,1 %
– yli 64-v. 16,0 %
Sammatin viiri.

Sammatissa on useita järviä, niistä suurimmat ovat Enäjärvi ja Kirmusjärvi. Sammatin vaakunassa esiintyi vaahteran lehti ja sen kaksi siemenpähkylää, jotka kertovat kunnan eteläisestä sijainnista Suomessa ja Lohjan seudun rehevästä luonnosta. Vaakunan suunnitteli Olof Eriksson, ja se vahvistettiin vuonna 1964.[8]

Sisällysluettelo

HistoriaMuokkaa

 
Sammatin entinen kunnantalo.

Sammatista tunnetaan kahdeksan esihistoriallista kohdetta – lähinnä kivikautisia asuinpaikkoja. Pysyvä talonpoikaisasutus tuli Sammatin alueelle 1100–1300-lukujen aikana. Alueen perusasutus oli lähtöisin Varsinais-Suomesta ja se keskittyi alun perin Kirmusjärven rannoille.[9]

Ensimmäinen kirjallinen maininta Sammatista on vuodelta 1406[1]. Kappeliseurakunta siitä tuli 1600-luvun alussa. 1600-luvulta 1700-luvun puoliväliin Sammatissa oli 28 tilaa. 1600-luvun puolivälissä siellä oli parhaimmillaan 9 rusthollia eli ratsutilaa.[10]

Ensimmäinen kunnon tie Sammattiin saatiin 1700-luvun lopulla kun Sammatin ja Karjalohjan välinen polku raivattiin kärrytieksi.[10]

Isojaossa Sammattiin ei syntynyt uusia tiloja, sillä seurakunnan alueella ei ollut raivattavaksi sopivaa aluetta. Vasta vuonna 1840 Lammin torpasta tuli maakirjatila. Sammatin väestön kasvaessa lisääntyi torppien määrä. 1850-luvulle tultaessa oli Sammatissa jo 75 torppaa, kun niitä 1789 oli ollut kymmenen. 1850-luvulla tilallisia oli noin joka neljäs sammattilaisista.[10]

Sammatin kirkkoMuokkaa

Pääartikkeli: Sammatin kirkko

Sammatin ensimmäinen kirkko rakennettiin vuosina 1665–1666 nykyisen kirkon itäpuolelle. Uusi kirkko rakennettiin 1754–1755. Kellotapuli kirkolle rakennettiin 1763. Sammatin seurakunta itsenäistyi Karjalohjan seurakunnasta verraten myöhään, 1. tammikuuta 1951.[10] Sammatti oli Manner-Suomen viimeinen maalaiskunta, joka sai oman evankelis-luterilaisen seurakunnan. Muun muassa Björköbyllä, Kodisjoella ja Öjalla ei sellaista koskaan ollut.

Sammatin kirkon vieressä on viljamakasiini, joka toimi eräänlaisena viljapankkina ennen varsinaisten rahalaitosten perustamista. Ensimmäiset merkinnät viljamakasiinista löytyvät vuodelta 1804, vielä 1930-luvulla makasiini oli jossain määrin alkuperäisessä käytössään.[11]

SampojuhlatMuokkaa

Ensimmäiset Sampojuhlat pidettiin 22.7.1956. Sampojuhlat pidetään joka kesäkuun viimeinen sunnuntai Paikkarin torpan viereisellä mäellä. Sampojuhlilla ovat pitäneet juhlaesitelmiä monet suomalaiset kulttuurielämän vaikuttajat ja vuonna 1964 Sampojuhlilla olivat kunniavieraina tasavallan presidentti Urho Kekkonen ja hänen puolisonsa.[10]

 
Entinen Joenpellon kauppa ja kirjailijatalo Myllykylässä.
 
Lohilammen museo.

KyliäMuokkaa

 
Paikkarin torppa Sammatissa 1840-luvulla
  • Haarijärvi (Haarjärvi), Karstu, Kaukola, Kiikala, Leikkilä, Lohilampi, Luskala, Myllykylä, Niemenkylä ja Sammatti

NähtävyyksiäMuokkaa

Tunnettuja sammattilaisiaMuokkaa

OppilaitoksiaMuokkaa

Sammatin vapaa kyläkoulu on Suomen ainoa maaseudulla sijaitseva Steiner-koulu.[12]

Sammatissa toimi vuosina 1897–2016 Lönnrot-opisto. Opisto perustettiin Elias Lönnrotin testamenttaamalla omaisuudella. Opiston omisti loppuvaiheissa Työtehoseura ja se koulutti opiskelijoita matkailu- ja ravintola-alalle.[13]

RuokakulttuuriMuokkaa

Sammatin pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla laukkamakkara sekapuuron eli peruna-lanttusoseen kera, sekä perunajauhosta tehty pannukakku.[14]

LähteetMuokkaa

  • Silvanto, Reino: Sammatti. Helsinki: Otava, 1930 (näköispainos 1989). ISBN 951-1-11200-7.

ViitteetMuokkaa

  1. a b Sammatin kirkko. Esite. Sammattiseura ry. (suomeksi), (ruotsiksi), (englanniksi), (viroksi), (ranskaksi), (saksaksi)
  2. Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2008 1.1.2008. Maanmittauslaitos. Viitattu 1.1.2009.
  3. Läänien, maistraattien, kihlakuntien ja kuntien asukaslukutiedot suuruusjärjestyksessä 31.12.2008. Väestörekisterikeskus. Viitattu 8.1.2009.
  4. Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain 31.12.2007. Tilastokeskus. Viitattu 15.12.2017.
  5. Tiina Tuominen: Sammatti hyväksyi liitoksen. Länsi-Uusimaa, 28. elokuuta 2007, nro 200, s. 3.
  6. Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2016 22.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 22.12.2017.
  7. Kunta- ja sijaintialueluettelo 2013 (XLS) Maanmittauslaitos. Viitattu 1.7.2013.
  8. Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1980, s. 170. Helsinki: Otava, 1979.
  9. Saulo Kepsu: Uuteen maahan - Helsingin ja Vantaan vanha asutus ja nimistö, s. 14. Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2005.
  10. a b c d e Sammatti, Elias Lönnrotin kotipitäjä. Sammatin Historian Tuki, 2002. ISBN 951-1-18033-9.
  11. Silvanto s. 210
  12. Koulumme; Sammatin vapaa kyläkoulu. Viitattu 28.12.2018.
  13. Miettunen, Sari: Lönnrot-opiston tiloihin Lohjalle muuttaa rakkauden yhteisö – etsii asukkaita entisiin opiskelijasoluihin Turun Sanomat. 12.7.2018. Viitattu 28.12.2018. (Tilaajille.)
  14. Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 62. Helsinki: Patakolmonen Ky.

Aiheesta muuallaMuokkaa