Björköby
Björköby on entinen Suomen kunta Pohjanmaan rannikolla. Siihen kuului Björkön saari Raippaluodon vieressä sekä lukuisia pienempiä lähisaaria.[4][5] Raippaluoto oli myös Björköbyn ainoa naapurikunta. Björköbyn kunta liitettiin Mustasaareen vuonna 1973. Björköby on pinta-alaltaan kasvavan Björkön saaren asutustaajama. Seurakunnallisesti Björköby kuuluu Raippaluodon seurakuntaan, Mustasaaren seurakuntayhtymään ja Porvoon hiippakuntaan. Björköby ei koskaan muodostanut omaa seurakuntaa, vaan kunnallisen itsenäisyytensäkin aikana se oli osa Raippaluodon seurakuntaa.
| Björköby | |
|---|---|
| Entinen kunta – nykyiset kunnat: Mustasaari |
|
 |
 |
|
sijainti |
|
| Sijainti | |
| Lääni | Vaasan lääni |
| Maakunta | Pohjanmaa |
| Kuntanumero | 033 |
| Hallinnollinen keskus | Björköby |
| Perustettu [1] | 1932 |
| – emäpitäjä | Raippaluoto |
| Liitetty | 1973 |
| – liitoskunnat |
Mustasaari Koivulahti Raippaluoto Sulva Björköby |
| – syntynyt kunta | Mustasaari |
| Pinta-ala |
km² [2] (1.1.1972) |
| – maa | 63,7 km² |
| Väkiluku |
459 [3] (31.12.1972) |
| – väestötiheys | 7,28 as./km² |
Vuoden 1960 väestönlaskennan mukaan Björköbyn kunta oli täysin ruotsinkielinen.[6]
Björköbyn vaakunan suunnitteli Gustaf von Numers ja se vahvistettiin vuonna 1959.[7]
Björköbyn pitäjäruoaksi nimettiin 1980-luvulla suolasiiasta ja keitetyistä kananmunista sekoitettu salaatti siksallad.[8]
Björköbyn saariston kulttuurimaisema on nimetty valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi.[9]
Kylät ja kulmakunnat
muokkaaBjörköbyn ainoa henkikirjakylä on sekin nimeltään Björköby.[10]
Vuosien 1960 ja 1970 taajamarajauksissa Björköbyn ainoa taajama oli Björkö, jossa oli 503 asukasta vuonna 1960 ja 401 asukasta vuonna 1970.[11]
Historiaa
muokkaaBjörköbyn saaristo on kohonnut merestä suhteellisen myöhään, joten on epätodennäköistä, että täällä olisi ollut varsinaista esihistoriallista asutusta. Björkön saarelle muodostui kuitenkin 1500-luvun puoliväliin mennessä kalastajien ja hylkeenpyytäjien ruotsinkielinen kyläkunta. Keskiajalta lähtien se kuului Mustasaaren suurpitäjään, kunnes se jäi Raippaluodon itsenäistyessä viimeksi mainitun yhteyteen. Björköbyn ensimmäinen kirkko rakennettiin luultavasti jo Ruotsin vallan aikana ja sen tiedetään vaurioituneen 1840-luvulla sattuneessa tulipalossa. Nykyinen kirkko valmistui vuonna 1859. Kunnallisesti Björköby itsenäistyi vuonna 1932.[10]
Koska Merenkurkku on Björköbyn kohdalla kapeimmillaan, saarelaiset joutuivat aikanaan kuljettamaan paljon postia Ruotsin puolelle jäitse ja vesitse. Näiden usein vaarallisten matkojen muistoksi Björköbyn vaakunassa on kuvattuna postitorvi. Venäläinen kenraali Barclay de Tolly marssitti Suomen sodan aikana maaliskuussa 1809 joukkonsa Vaasasta Björköbyn kautta Uumajaan. Vaikeakulkuisten ahtojäiden vuoksi venäläiset kärsivät retken aikana suurta mieshukkaa, ja kenraali de Tollyn kerrotaan sanoneen, että hän viitoitti tien Merenkurkun yli omien miestensä ruumiilla.[10]
Björköbyhyn kuuluville Valassaarille pystytettiin vuonna 1886 rautarakenteinen majakka, ja myöhemmin sinne sijoitettiin myös säähavaintoasema ja meripelastusasema. Nykyisin paikka on tunnettu myös monilajisesta linnustostaan, ja osa siitä on muodostettu luonnonsuojelualueeksi, jolle maihinnousu on kielletty lintujen pesimäaikana.[10]
Kun postin kuljetus Merenkurkun yli päättyi, Björköby jäi liikenteellisesti syrjään. Vähitellen parantuneet tieyhteydet, kuten pengertie Raippaluodon puolelle ja vuonna 1997 valmistunut Raippaluodon silta, ovat vähentäneet eristyneisyyttä. Jäätilanteen salliessa on voitu liikennöidä myös jäätietä pitkin Ruotsin puolelle.[10]
Postiliikennettä Merenkurkun yli muistetaan 1980-luvun alusta vuosittain järjestetyssä postisoudussa, jossa kymmeniä perinteisiä puuveneitä soudetaan ja purjehditaan Björköbyn Svedjeholmin ja Ruotsin rannikon Holmön välillä, vuorovuosin eri suuntiin. Tapahtuma ei ole kilpailu.[12][13]
Väestö
muokkaaSeuraavassa kuvaajassa on esitetty Björköbyn väestönkehitys kymmenen vuoden välein vuosina 1950–1970.
Björköbyn väestö on tilastoitu Raippaluodon yhteydessä vuonna 1940.[14]
Uskonto
muokkaa
Björköby kuuluu Suomen evankelis-luterilaisen kirkon Raippaluodon seurakuntaan. Björkössä on aikansa herätysliikkeistä jäljellä kaksi vapaakirkollista kappelia. Käytännön ekumenia on leimannut Björkön uskonnollista elämää. Kirkon nuorisopiiri, evankeliset, vanhauskoiset, stilliläiset sekä vapaakirkolliset baptistit, helluntailaiset ja lähetysseuralaiset toimivat vielä Björkössä. Edelleen Björkössä toimii Kyrkans Ungdom.[15]
Katso myös
muokkaaLähteet
muokkaa- Harald, Bengt: Nurja ja vaikea kansa. (Mustasaaren kunta 650 vuotta) Vaasa: Mustasaaren kunta, 2002. ISBN 951-96441-2-1
Viitteet
muokkaa- ↑ Björköby historia Korsholms skärgård. 12.6.2019. Viitattu 12.6.2019 (ruotsiksi).
- ↑ Suomen tilastollinen vuosikirja 1972 (PDF) (sivu 32) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastokeskus. Viitattu 26.4.2016.
- ↑ Väestönmuutokset 1972 (PDF) (sivut 34–35) Tilastokeskus. Viitattu 15.3.2019.
- ↑ Blomqvist, Marianne: Björköby (s. 35 kuva ja kuvateksti) Suomalainen paikannimikirja. Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 25.7.2022.
- ↑ Björköby - vuoden kylä 2000 Korsholms skargard - Mustasaaren saaristo. Viitattu 25.7.2022.
- ↑ Avain omaan maahan - tietoja Suomen kaupungeista, kauppaloista ja maalaiskunnista, s. 141. Sanoma Osakeyhtiö 1964, Helsinki.
- ↑ Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1968, s. 135. Otava 1967, Helsinki.
- ↑ Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 158. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1
- ↑ Pohjanmaa (pdf) VAMA 2021 - valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet. Ympäristöministeriö, Suomen ympäristökeskus. Viitattu 25.7.2022.
- ↑ a b c d e Eskola, Aarne ym. (neuvottelukunta); Tarmio, Hannu; Papunen, Pentti ja Korpela, Kalevi (toim.): Suomenmaa: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos. 1, Ahlainen – Hausjärvi, s. 83–86. Porvoo: WS, 1967.
- ↑ Väestölaskenta 1970 Osa IV: Taajamat 1960–1970. (Suomen virallinen tilasto VI C:104) Helsinki: Tilastokeskus, 1976. Julkaisun verkkoversio (PDF) (viitattu 10.4.2013).
- ↑ Postisoutu soudetaan tänä vuonna Mustasaaresta Yle Uutiset. 27.6.2009. Viitattu 6.2.2021.
- ↑ Palm, Eeva: Postisoutu on nykyisin urheilukarnevaali. Helsingin Sanomat, 1.7.1997, s. 34. Näköislehti (maksullinen). Viitattu 6.2.2021.
- ↑ a b Väestön elinkeino: Väestö elinkeinon mukaan kunnittain vuosina 1880–1975 (PDF) 1979. Tilastokeskus. Viitattu 7.6.2014.
- ↑ Harald 2002, s. 325