Majakka

rakennus, jonka tarkoitus on valaista helpottaakseen merenkulkua
Tämä artikkeli käsittelee rakennuksia. Muita merkityksiä luetellaan täsmennyssivulla.

Majakka on merenkulun turvaksi tarkoitettu yleensä tornimainen rakennus. Ne ovat joko valottomia tunnusmajakoita eli pookeja tai valolla varustettuja loistomajakoita.

Tunnusmajakat on rakennettu päivänvalossa tapahtuvan navigoinnin ja saarten tunnistamisen helpottamiseksi. Valomajakat varoittavat karikoista ja ohjaavat aluksia esimerkiksi kaupunkien sisäänmenoväylien alkuun pimeällä.

Nykyisin majakoiden merkitys turvalaitteina on vähäinen johtuen uusista navigointitekniikoista, ja osa majakoista onkin siirtynyt matkailukäyttöön.

Aiemmin majakoiden toiminnassa pitämiseen tarvittiin henkilökuntaa, majakanvartijoita. Nykyaikaiset automaattiset majakat eivät vaadi miehitystä.

Majakoiden historiaMuokkaa

Eräänlaisia majakan esiasteita olivat luodoille ja rannoille sytytetyt tulet, joiden tarkoitus oli kertoa laivoille rannikon tai saaren läheisyydestä. Valottomien tunnusmajakoiden esiasteina taas voidaan pitää esimerkiksi pohjolassa esiintynyttä tapaa merkitä omia alueita tai sopivia kauppapaikkoja isoilla kivikasoilla kallion päällä. Ensimmäisiä varsinaisia majakoita olivat tornit, joiden huipulla paloi tuli. Tätä tulta saatettiin heijastaa johonkin suuntaan esimerkiksi peilin avulla.

Historian kuuluisin majakka on Faroksen majakka Aleksandriassa. Se rakennettiin 300-luvulla eaa. ja tuhoutui maanjäristyksissä 1300-luvulla.

Ruotsalainen keksijä Gustaf Dalén (1869–1937) kehitti 1900-luvun alussa kaasulyhtyihin aurinkoventtiilin, eräänlaisen hämäräkytkimen, jonka avulla kaasumajakat ja loistot pystyttiin automatisoimaan.

MajakkatyypitMuokkaa

LoistomajakkaMuokkaa

Pääartikkeli: Loisto

Loisto on navigoinnin avuksi tarkoitetulla valolaitteella varustetun, kiinteän merenkulun turvalaitteen yleisnimitys.

MajakkalaivaMuokkaa

Pääartikkeli: Majakkalaiva

Majakkalaiva on navigoinnin avuksi tarkoitetulla valolaitteella varustettu kelluva merenkulun turvalaite, joka on ankkuroitu paikkaan, jonne kiinteän turvalaitteen pystyttäminen ei ole ollut mahdollista.

MerimajakkaMuokkaa

selvennä

PohjamajakkaMuokkaa

Pohjamajakka on suoraan merenpohjaan perustettu majakka. Niitä alettiin rakentaa 1950-luvun alussa ja ne syrjäyttivät vedenalaisten matalien merkkeinä siihen asti toimineet majakkalaivat.[1]

TunnusmajakkaMuokkaa

Pääartikkeli: Tunnusmajakka

Tunnusmajakka eli pooki on merenkulun optinen apuväline. Tunnusmajakassa ei ole valolaitetta eli sektoriloistoa, vaan kyseessä on valaisematon, vain valoisana aikana selkeästi havaittava rakennelma.

Suomalaisia majakoitaMuokkaa

 
 
Bengtsk.
 
Flötjan
 
Gustaf_Dalén
 
Gustavsv.
 
Harmaja
 
Helsinki
 
Isokari
 
Jussarö
 
Kaijakari
 
Kalbådag.
 
Kallan
 
Kallo
 
Kemi I
 
Kemi II
 
Keminkraaseli
 
Kokkola
 
Kotka
 
Kristiina
 
Kylmäpihlaja
 
Kökarsören
 
Lågskär
 
Längden
 
Marjaniemi
 
Merikarvia
 
Märket
 
Nahkiainen
 
Norrskär
 
Nyhamn
 
Oulu 1
 
Oulu 2
 
Oulu 3
 
Pietarsaari
 
Pori
 
Porkkala
 
Porvoo
 
Raahe
 
Rauma
 
Ritgrund
 
Russarö
 
Rönnsk.
 
Sandbäck
 
Strömmingsbådan
 
Stubben
 
Suomenl.
 
Sälgrund
 
Sälskär
 
Säppi
 
Södersk.
 
Tainio
 
Tankar
 
Tauvo
 
Tiiskeri
 
Ulkokalla
 
Utgrynnan
 
Utö
 
Vaasa
 
Valassaaret
 
Yttergrund
Kartta-alueen ulkopuolella: Suomen leijona, Bogskär




Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. Harri Nyman: Majakat (ISBN 978-951-616-201-3) Meriväylien rakennusperintö. 2009. Museovirasto. Viitattu 9.6.2016.

KirjallisuuttaMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa