Wikipedia

Tampereen tuomiokirkko

tuomiokirkko Tampereella

Tampereen tuomiokirkko on Tampereella Jussinkylässä sijaitseva kirkko, joka on rakennettu vuosina 1902–1907. Alun perin kirkko tunnettiin nimellä Johanneksen kirkko, kunnes siitä tuli vuonna 1923 Tampereen hiippakunnan tuomiokirkko. Kirkon on suunnitellut arkkitehti Lars Sonck, jolla oli suunnittelunsa esikuvana muun muassa Ahvenanmaalla sijaitseva Finströmin kirkko. Kirkko ja sen taideteokset edustavat kansallisromanttista tyylisuuntaa.[1] Kirkko on rakennettu Uudenkaupungin harmaasta graniitista, jota louhittiin muun muassa Lepäisten saaresta.[2] Tampereen tuomiokirkkoa ympäröi Tuomiokirkonpuisto.

Tampereen tuomiokirkko
Tampereen tuomiokirkko
Tampereen tuomiokirkko
Sijainti Tuomiokirkonkatu 3b, Tampere
Koordinaatit 61°30′09″N, 023°46′11″E
Seurakunta Tampereen tuomiokirkkoseurakunta
Rakentamisvuosi 1902–1907
Suunnittelija Lars Sonck
Materiaali harmaakivi
Istumapaikkoja 2 000
Tyylisuunta Kansallisromantiikka
Haus LennartHell.svg
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

MaalauksetMuokkaa

Kirkkosalin kuuluisat freskot on maalannut taidemaalari Hugo Simberg. Alttarin kahta puolta ovat maalaukset Haavoittunut enkeli ja Kuoleman puutarha, jotka kuuluvat Simbergin tunnetuimpiin töihin ja joista hän teki myöhemmin useita uusia versioita. Lehterin kaidetta pitkin kirkkosalia kiertää fresko Köynnöksenkantajat, jossa Jeesuksen opetuslapsia symboloivat kaksitoista alastonta pikkupoikaa kannattelevat ruusuköynnöstä. Pääholvin kattoon on maalattu kiemurteleva paratiisikäärme, jonka suussa on hyvän ja pahan tiedon omena. Kirkon ikkunoita koristavat Simbergin loistavat raamatullisia aiheita esittävät lasimaalaukset. Suuren alttaritaulun Ylösnousemus ja kuorin ikkunasommitelman on tehnyt Magnus Enckell. Kirkon koristemaalaukset ovat Carl Slotten tekemiä.[3]

Maalaukset herättivät aikalaisissa äänekästä paheksuntaa, Simbergin Kuoleman puutarhan luurangot ja alastomat köynnöksenkantajat olivat monien mielestä sopimattomia kirkkoon, puhumattakaan siitä, että kirkkosalin kunniapaikalle oli maalattu käärme. Vielä toisen maailmansodan jälkeen piispantarkastuksen yhteydessä "loukkaavia" ja "sopimattomia" freskoja vaadittiin poistettavaksi.[4]

Nykyään Simbergin ja Enckellin maalauksia pidetään suomalaisen symbolismin mestariteoksina.

UrutMuokkaa

PääurutMuokkaa

Kirkon ensimmäiset pääurut valmistuivat vuonna 1907. Urut valmisti Lahden urkutehdas. Nykyiset urut on valmistettu vuonna 1929. Niiden valmistukseen käytettiin alkuperäisten urkujen pillistöä. Muutostyön suunnitteli Tampereen Vanhan kirkon urkuri Aarne Wegelius, ja työn teki Kangasalan Urkutehdas. Uruissa on kolme sormiota ja lähes 70 äänikertaa, mikä tekee niistä Suomen neljänneksi suurimmat kirkkourut. Pääurut peruskorjattiin keväällä 2021.[5]

Sivulehterin urutMuokkaa

Kirkon sivulehterin urut on valmistanut Kangasalan urkurakentamo vuonna 1983.[6]

Kirkon muu käyttöMuokkaa

Tampereen tuomiokirkossa järjestetään varsinaisten kirkollisten toimintojen lisäksi usein myös erilaisia musiikkiesityksiä, kuten urkukonsertteja, oratorioita, kuoroesityksiä jne. Keväällä 2007 siellä esitettiin sisällissodasta kertova Vihan päivät 1918 -kirkkonäytelmä, jonka tapahtumissa kirkkorakennuksella oli tärkeä rooli.

Kuvia kirkostaMuokkaa

  • Rakenteilla oleva kirkko

  • Kirkkosalia

  • Keskikäytävä

  • Alttari

  • Saarnastuoli

  • Urut

  • Pääholvin paratiisikäärme

  • Osa Hugo Simbergin freskosta Köynnöksenkantajat

  • Simbergin lasimaalaus

  • Simbergin fresko Haavoittunut enkeli

  • Simbergin fresko Kuoleman puutarha

  • Magnus Enckellin alttarifresko Ylösnousemus

  • Sisäänkäynti

  • Tampereen tuomiokirkon kello

LähteetMuokkaa

  1. ↑ Tuomiokirkko Tampereen ev.lut. seurakunnat. Viitattu 13.2.2015.
  2. ↑ Selonen, Olavi ym.: The Uusikaupunki granite – a corner stone in the Finnish national romantic architecture of the early 20th century, s. 10. Geotechnical report 3. Helsinki: The Finnish Natural Stone Association, 2016. ISBN 978-952-68554-1-7. Teoksen verkkoversio (PDF).
  3. ↑ Tampereen tuomiokirkon rakentajat Tampere-info. Julkaistu 13.7.2004, Päivitetty 29.4.2010. Tampereen kaupunki. [Wayback Machine Arkistoitu] 23.4.2015. Viitattu 26.8.2013.
  4. ↑ "Kirkolliset taideriidat". Helsingin Sanomat. 29.6.1978
  5. ↑ Hautala, Harri: Tampereen tuomiokirkon 90 vuotta vanhat urut menevät remonttiin – korjauksen hintalappu jopa 250 000 euroa: ”Suomessa ei ole montaa tällaista soitinta” 11.2.2020. Aamulehti. Viitattu 25.2.2020.
  6. ↑ Tampereen kirkkojen urut Tampereen seurakunnat. Viitattu 25.2.2020.

KirjallisuuttaMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa

Tampereen kirkot

Aitolahden kirkko · Aitolahden vanha kirkko · Aleksanterin kirkko · Finlaysonin kirkko · Hervannan kirkko · Härmälän kirkko · Kalevan kirkko · Lielahden kirkko · Messukylän kirkko · Messukylän vanha kirkko · Pispalan kirkko · Teiskon kirkko · Tesoman kirkko · Tuomiokirkko · Vanha kirkko · Viinikan kirkko · Ortodoksinen kirkko

Huomattavia suomalaisia kirkkorakennuksia
Tuomiokirkkoja

Espoo • Helsinki • Kuopio • Lapua • Mikkeli • Oulu • Porvoo • Turku • Tampere

Katedraaleja

Uspenskin katedraali • Pyhän Nikolaoksen katedraali • Pyhän Kolminaisuuden katedraali • Pyhän Henrikin katedraali

Paikkamäärältään suuria

Kerimäki • Lapväärtti • Johanneksenkirkko • Nurmes • Keski-Porin kirkko • Heinävesi

Vanhoja puukirkkoja

Ulrika Eleonoran kirkko • Muhos • Petäjäveden vanha kirkko • Sammatti • Sodankylän vanha kirkko • Uudenkaupungin vanha kirkko • Vöyrin puukirkko

Vanhoja kivikirkkoja

Eckerö • Hammarland • Hattulan Pyhän Ristin kirkko • Hollola • Jomala • Lemland • Nousiainen • Pernaja • Saltvik • Sund • Tyrvään Pyhän Olavin kirkko • Ulvila

Modernistisia

Kannonkoski • Lakeuden Risti • Nakkila • Rajamäki • Temppeliaukion kirkko • Varkauden pääkirkko

Luovutettujen alueiden kirkkoja

Sortavalan apostolien Pietarin ja Paavalin kirkko • Kristuksen kirkastumisen katedraali • Viipurin tuomiokirkko • Viipurin vanha tuomiokirkko • Terijoen ortodoksinen kirkko

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Tampereen_tuomiokirkko&oldid=21244860”