Tampereen tuomiokirkko
Tampereen tuomiokirkko on rakennettu vuosina 1902–1907. Se sijaitsee Tampereella Jussinkylässä. Ennen vuotta 1923, jolloin siitä tuli Tampereen hiippakunnan tuomiokirkko, kirkko tunnettiin Johanneksen kirkkona. Arkkitehtonisestikin merkittävän kirkon on suunnitellut arkkitehti Lars Sonck, jolla oli suunnittelunsa esikuvana mm. Finströmin kirkko. Kirkko ja sen taideteokset edustavat kansallisromanttista tyylisuuntaa.[1]
| Tampereen tuomiokirkko | |
|---|---|
 Tampereen tuomiokirkko |
|
| Sijainti | Tuomiokirkonkatu 3b, Tampere |
| Koordinaatit | |
| Seurakunta | Tampereen tuomiokirkkoseurakunta |
| Rakentamisvuosi | 1902–1907 |
| Suunnittelija | Lars Sonck |
| Materiaali | harmaakivi |
| Istumapaikkoja | 2 000 |
| Tyylisuunta | Kansallisromantiikka |
 |
|
MaalauksetMuokkaa
Kirkkosalin kuuluisat freskot on maalannut taidemaalari Hugo Simberg. Alttarin kahta puolta ovat maalaukset Haavoittunut enkeli ja Kuoleman puutarha, jotka kuuluvat Simbergin tunnetuimpiin töihin ja joista hän teki myöhemmin useita uusia versioita. Lehterin kaidetta pitkin kirkkosalia kiertää fresko Köynnöksenkantajat, jossa Jeesuksen opetuslapsia symboloivat kaksitoista alastonta pikkupoikaa kannattelevat ruusuköynnöstä. Pääholvin kattoon on maalattu kiemurteleva paratiisikäärme, jonka suussa on hyvän ja pahan tiedon omena. Kirkon ikkunoita koristavat Simbergin loistavat raamatullisia aiheita esittävät lasimaalaukset. Suuren alttaritaulun Ylösnousemus ja kuorin ikkunasommitelman on tehnyt Magnus Enckell. Kirkon koristemaalaukset ovat Carl Slotten tekemiä.[2]
Maalaukset herättivät aikalaisissa äänekästä paheksuntaa, Simbergin Kuoleman puutarhan luurangot ja alastomat köynnöksenkantajat olivat monien mielestä sopimattomia kirkkoon, puhumattakaan siitä, että kirkkosalin kunniapaikalle oli maalattu käärme.lähde? Nykyään Simbergin ja Enckellin maalauksia pidetään suomalaisen symbolismin mestariteoksina.
Kirkon muu käyttöMuokkaa
Tampereen tuomiokirkko toimii varsinaisen kirkollisen käytön lisäksi usein myös erilaisten musiikkiesitysten järjestämispaikkana (urkukonsertit, oratoriot, kuoroesitykset jne.). Keväällä 2007 siellä esitettiin sisällisodasta kertova Vihan päivät 1918 -kirkkonäytelmä, jonka tapahtumissa kirkkorakennuksella oli tärkeä rooli.
Kuvia kirkostaMuokkaa
Rakenteilla oleva kirkko
Kirkkosalia
Keskikäytävä
Alttari
Saarnastuoli
Urut
Pääholvin paratiisikäärme
Osa Hugo Simbergin freskosta Köynnöksenkantajat
Simbergin lasimaalaus
Simbergin fresko Haavoittunut enkeli
Simbergin fresko Kuoleman puutarha
Magnus Enckellin alttarifresko Ylösnousemus
Sisäänkäynti
Tampereen tuomiokirkon kello
LähteetMuokkaa
- ↑ Tuomiokirkko Tampereen ev.lut. seurakunnat. Viitattu 13.2.2015.
- ↑ Tampereen tuomiokirkon rakentajat Tampereen kaupunki. Arkistoitu 23.4.2015. Viitattu 26.8.2013.
KirjallisuuttaMuokkaa
- Paula Kivinen: Tampereen tuomiokirkko. Porvoo: WSOY, 1986. ISBN 951-0-13817-7.
Aiheesta muuallaMuokkaa
- Tampereen tuomiokirkko (rakennusperintörekisteri) Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. Museovirasto.
- Tampereen tuomiokirkko Tampereen kaupungin sivuilla
- Tampereen tuomiokirkon kellonlyönnit (Ylen äänite)
- Tampereen tuomiokirkko 100 vuotta - sivusto (Internet Archivessa, tallennettu 2.8.2008)
- Panoraamakuvia Tampereen tuomiokirkosta - Virtuaalinen Tampereen kaupunkiopas: VirtualTampere.com
Aitolahden kirkko · Aitolahden vanha kirkko · Aleksanterin kirkko · Finlaysonin kirkko · Hervannan kirkko · Härmälän kirkko · Kalevan kirkko · Lielahden kirkko · Messukylän kirkko · Messukylän vanha kirkko · Pispalan kirkko · Teiskon kirkko · Tesoman kirkko · Tuomiokirkko · Vanha kirkko · Viinikan kirkko · Ortodoksinen kirkko