Avaa päävalikko

Kuopion tuomiokirkko

tuomiokirkko Kuopiossa


Kuopion tuomiokirkko, Kuopion hiippakunnan keskuskirkko, sijaitsee Kuopion Vahtivuoren mäellä. Se on vihitty käyttöön vuonna 1816 sotien viivytettyä rakennustyön valmistumista.

Kuopion tuomiokirkko
Kuopio Tuomiokirkko 01.jpg
Sijainti Kuopio
Koordinaatit 62°53′29″N, 027°41′02″E
Seurakunta Kuopion tuomiokirkkoseurakunta
Rakentamisvuosi 1816
Suunnittelija Pehr Wilhelm Palmroth
Materiaali Kivi
Istumapaikkoja 1500
Tyylisuunta Uusklassismi
Haus LennartHell.svg
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Arkkitehtuuri ja sisätilatMuokkaa

Pinta-alaa kirkolla on 1 091 neliömetriä. Istumapaikkoja on noin 1 500. Tyyliltään Kuopion tuomiokirkko edustaa 1800-luvun alun uusklassismia. Muodoltaan kivikirkko on tasavartinen ristikirkko. Itäpäädyssä kirkkoa on torni ja lännessä alttari. Kirkkoa on korjattu 1866, 1877, 1895, 1925 sekä 1961. Kirkon korkeus on kellotornin kattoon mitattuna 35,5 metriä, korkeutta Kallaveden pinnasta on 56,4 m ja merenpinnasta 138,20 m. Kirkonkelloja on kaksi, vuosilta 1928 ja 1951.

Kuopion tuomiokirkon pääurut on rakentanut tanskalainen Bruno Christensen & Sønner Orgelbyggeri vuonna 1986, ja niissä on 52 äänikertaa, kolme sormiota ja jalkio. Kuoriurut on rakentanut ruotsalainen Robert Gustavsson Orgelbyggeri AB vuonna 2003.

 
Alttarimaalaus Jeesus ristillä, Berndt Abraham Godenhjelm, 1843.

Alttaritaulun Kristus ristillä on maalannut Pietarissa suomalainen Berndt Abraham Godenhjelm. Alttaritaulun lahjoitti kirkkoon 1843 kirkkoherra ja teologian tohtori Matthias Ingman. J. V. Snellmanin päätoimittamassa Saima-lehdessä oli ajalle harvinainen alttaritaulua koskeva arvostelu, missä todettiin, että alttaritaulu on reliefimäinen ja veistosta muistuttava, mikä heikentää sen ilmaisuvoimaa, mutta että se on oikein kaunis ja luultavasti kuuluu pohjoisen parhaimpiin.[1]

RakentaminenMuokkaa

Nykyinen kirkko on Kuopion viides, Kuopion ensimmäinen kirkko valmistui vuonna 1552[2]. Uuden kirkon piirustukset laati konduktööri Pehr W. Palmroth 1795. Jacob Rijf toimi rakennusmestarina 1806–1807 ja kirkkoa rakennettiin kattolistojen korkeudelle vuoteen 1808, jolloin puhkesi Suomen sota. Rakennustöitä päästiin jatkamaan vasta 1812. Pehr Granstedt johti työtä 1813–1815. Vuonna 1815 purettiin puinen Kuopion vanha kirkko Maaherrankadun eteläpäästä. Näiden toimenpiteiden seurauksena kaupan keskus Kustaantori (nykyinen Snellmaninpuisto) vahvisti asemansa kaupungin keskipisteenä. Kirkko sai tuomiokirkon aseman 1851. Tosin vuosina 1900–1939 Oulun kirkko toimi hiippakunnan tuomiokirkkona.

Rakennus ja sen ympäristöMuokkaa

Museovirasto luokittelee Kuopion tuomiokirkon ja Snellmaninpuiston ympäröivine alueineen valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi (Kuopion Snellmanin puisto, tuomiokirkko ja puukorttelit).[3][4] Museoviraston mukaan tuomiokirkko, Snellmaninpuisto sekä vanhat puutalomiljööt ovat Kuopion ruutukaavakeskustan rakennushistoriallisesti arvokkaimpia osia. Maisemallisesti kirkon torni liittyy sen itäpuolella olevaan puistoon.[3]

LähteetMuokkaa

  1. a b Pekka Vähäkangas, tapahtumat (pdf)
  2. Kirkkojen tiedot / Kuopio; Pyhimyksiä ja paholaisia - pohjoissavolaista kirkkotaidetta, Kuopion taidemuseo
  3. a b c Kuopion Snellmanin puisto, tuomiokirkko ja puukorttelit (Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt, RKY) Museovirasto, rky.fi. Viitattu 24.9.2018.
  4. a b 3. Tuomiokirkko ja Snellmaninpuisto ympäristöineen (pdf) (s. 23–27) Kuopion kulttuuriympäristöstrategia. 22.10.2007. Kuopion kaupunki. Viitattu 24.9.2018.

Aiheesta muuallaMuokkaa