Wikipedia

Mikael (arkkienkeli)

enkeli, jota sekä juutalaiset että kristityt pitävät ylimpänä arkkienkelinä

Pyhä arkkienkeli Mikael (hepreaksi מיכאל "Kuka on kuin Jumala?", latinaksi Michael, kreik. Μιχαήλ, Mikhaḗl, vuoden 1938 raamatun­suomennoksessa Miikael, ven. Михаил, Mihaíl, arab. ميخائيل‎, mīḵāʾīl) on enkeli, jota sekä juutalaiset että kristityt pitävät ylimpänä arkkienkelinä.[2] Roomalaiskatolisessa, ortodoksisessa, anglikaanisessa ja luterilaisessa traditiossa häntä kutsutaan "pyhäksi Mikaeliksi". Hepreankielinen nimi tarkoittaa ”Kuka on Jumalan kaltainen?” ja arkkienkeli kuvataankin joskus saman latinankielisen lauseen "Quis ut Deus?" kanssa.

Arkkienkeli Mikael
Guido Reni n. 1636
Guido Reni n. 1636
Henkilötiedot
Muut tiedot
Lempinimet

Princeps militiae coelestis ("taivaallisten sotajoukkojen prinssi")[1]

Αρχιστρατηγος eli Archistrategos ("korkein kenraali")[1]

Kristillisessä traditiossa pyhällä Mikaelilla on neljä eri tehtävää: (1) taistella paholaista vastaan, (2) pelastaa sieluja paholaiselta kuoleman hetkellä, (3) suojella Jumalan kansaa, eli juutalaisia Vanhassa Testamentissa ja kristittyjä Uudessa Testamentissa, sekä (4) kutsua ihmisten sieluja tuomiolle.[3] Kuvataiteessa arkkienkeli kuvataan yleensä miehenä tallomassa paholaista ja vaa'an tai miekan kanssa.

Pyhä Mikael on katolisen kirkon, Vatikaanin kaupungin, juutalaisen kansan, Saksan, Ranskan, Ukrainan, Brysselin, Kiovan, Filippiinien, poliisien, armeijan, kasakoiden, ruokakauppiaiden, merenkävijöiden, laskuvarjojääkärien ja sairauden suojeluspyhimys. Pyhän arkkienkeli Mikaelin juhlapäivät ovat 29. syyskuuta eli mikkelinpäivänä ja tridentiinisessä kalenterissa 8. toukokuuta, jolloin juhlitaan arkkienkeli Mikaelin ilmestystä.[4]

Muita Pyhän Mikaelin rinnalla kunnioitettavia sotilaspyhimyksinä ovat Pyhä Acasius, Pyhä Andreas Stratelates, Pyhä Demetrios Mirhanvuodattaja, Pyhät Emeretius ja Celedonius, Pyhä Florianus, Pyhä Yrjö, Pyhä Mauritius, Pyhä Maximilian, Pyhä Marcellus, Pyhä Menas, Pyhä Mercurius, Pyhät Sergius ja Bacchus, Pyhä Theodorus Amasealainen, Pyhä Typarsius, Pyhä Varus, Pyhä Victor Maurus, Pyhä Nicetas ja Pyhät Sebasten neljäkymmentä marttyyria.

Muita Mikael-nimisiä pyhimyksiä ovat esimerkiksi pyhä Michel de Klops, pyhä Michael Sabaiitti, pyhä Synnadan Mikael, pyhä Michael Garicoïts ja pyhä Michael Kozaki.[5]

Pyhän Mikaelin katsotaan ilmestyneen Monte Sant'Angelo sul Garganin lähellä Sipontumin piispalle ja käskeneen hänen rakentaa kirkon sinne. Hänen uskotaan ilmestyneen myös 700-luvulla Mont Saint-Michelissä. Pyhä arkkienkeli Mikael mainitaan kaikkien pyhien litaniassa ja hänelle on laadittu myös oma litania ja kaksi novenaa.[6][7] Paavi Leo XIII kirjoitti pyhälle Mikaelille omistetun eksorsismin, joka on Rituale Romanumissa.[8]

Mikaelista kertovat kirjoitukset

muokkaa

Yleisessä roomalaiskatolisessa kalenterissa pyhällä Mikaelilla on juhla 29. syyskuuta pyhän Gabrielin ja pyhän Rafaelin kanssa, sekä vuoden 1960 kalenterissa 1. luokan juhla.

Pyhän arkkienkeli Mikaelin nimi mainitaan viisi kertaa Raamatussa. Raamatussa Vanhassa testamentissa ja juutalaisten Tanakissa pyhä Mikael mainitaan Danielin kirjassa. (Dan 10:13, Dan:10:21 ja Dan. 12:1) Sen mukaan Mikael tuli avustamaan Danielia hänen ollessaan Persian kuninkaan luona, Persian valtakunnan enkeliruhtinaan vastustettua häntä 21 päivää.[9] Kirjassa myös ennustetaan, että Mikael tulee suuren ahdistuksen aikana seisomaan israelilaisten suojana, jotka tällöin pelastetaan.[10] Mikaelista käytetään Danielin kirjassa titteliä ”yksi suurimmista enkeliruhtinaista”[9] tai ”suuri enkeliruhtinas”.[10]

Vanhan Testamentin tarkat lainaukset ovat seuraavat:

"Persian valtakunnan enkeliruhtinas seisoi vastustamassa minua kaksikymmentäyksi päivää, mutta katso, Miikael, yksi ensimmäisistä enkeliruhtinaista, tuli minun avukseni, sillä minä olin jäänyt yksin sinne, Persian kuningasten tykö."[11] (Dan. 10:13)

"Mutta minä ilmoitan sinulle, mitä on kirjoitettuna totuuden kirjassa. Eikä ole ketään muuta vahvistamassa minua heitä vastaan paitsi teidän enkeliruhtinaanne Miikael."[11] (Dan. 10:21)

"Siihen aikaan nousee Miikael, se suuri enkeliruhtinas, joka seisoo sinun kansasi lasten suojana. Ja se on oleva ahdistuksen aika, jonka kaltaista ei ole ollut siitä saakka, kuin kansoja on ollut, hamaan siihen aikaan asti. Mutta siihen aikaan pelastetaan sinun kansasi, kaikki, jotka kirjaan kirjoitetut ovat."[12] (Dan. 12:1)

Vanhan ja Uuden Testamentin välisen ajan apokryfisessä kirjallisuudessa pyhä enkeli Mikael mainitaan muun muassa Henokin kirjassa.[13]

Uudessa testamentissa, Juudaksen kirjeessä (Jud. 1:9) ylienkeliksi kutsutun Mikaelin kerrotaan kiistelleen Mooseksen ruumiista paholaisen kanssa[14] Johanneksen ilmestyksessä (Ilm. 12:7) puolestaan kerrotaan taivaassa syttyneestä sodasta, jonka lopputuloksena Mikael ja hänen enkelinsä syöksevät paholaisen ja paholaisen enkelit pois taivaasta.[15]

Uuden Testamentin lainaukset ovat seuraavat:

"Mutta ei ylienkeli Miikaelkaan, kun riiteli ja väitteli perkeleen kanssa Mooseksen ruumiista, rohjennut lausua herjaavaa tuomiota, vaan sanoi: "Rangaiskoon sinua Herra!"[16] (Jud. 1:9)

"Ja syttyi sota taivaassa: Miikael ja hänen enkelinsä sotivat lohikäärmettä vastaan; ja lohikäärme ja hänen enkelinsä sotivat, mutta eivät voittaneet, eikä heillä enää ollut sijaa taivaassa."[17] (Ilm: 12:7–8)

Koraanissa Mikael mainitaan yhdessä Gabrielin kanssa Lehmän suurassa[18].

Uskontokuntien tulkintoja

muokkaa

Jehovan todistajat

muokkaa

Jehovan todistajat vetoavat Raamatun kirjoituksiin opettaessaan Mikaelin olevan Jeesus. Ilmestyskirjan mukaan Mikael ja hänen enkelinsä kävisivät sotaa Saatanaa vastaan ja heittäisivät hänet ja hänen pahat enkelinsä taivaasta samassa yhteydessä, kun Kristukselle annetaan kuninkaallinen valta[19]. Jeesuksen kuvaillaan myöhemmin johtavan taivaan armeijoita sodassa maailman kansakuntia vastaan [20]. Näistä ja muista Raamatussa esiintyvistä yhtäläisyyksistä johtuen Jehovan todistajat perustelevat Mikaelin olevan Jeesus taivaallisena henkiolentona.[21]

Myöhempien aikojen pyhien liike

muokkaa

Myöhempien aikojen pyhien liike katsoo Mikaelin olevan ihmissuvun kantaisä, Aadam.

Mikaelin kunnioitus ja juhlinta

muokkaa
 
1500-luvun alkupuolella valmistettu arkkienkeli Mikaelia esittävä puuveistos Someron kirkosta. Pyhä Mikael oli suosittu pyhimys keskiajan Suomessa.

Lechfeldin taistelusta lähtien 10. elokuuta 955 pyhästä arkkienkeli Mikaelista tuli pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan suojeluspyhimys ja hän onkin yhä myös Saksan suojeluspyhimys.

Pyhälle arkkienkeli Mikaelille on omistettu vähintään viisi ritarikuntaa: portugalilainen Ordo equitum Sancte Michaelis sive de Ala, ranskalainen L'ordre de Saint-Michel, baijerilainen Orden zum Heiligen Michael, brittiläinen Order of St Michael and St George ja venäläinen Императорский Орден Святого Михаила Архангела (Imperatorskij Orden Svjatovo Mihaila Arhangela).

Arkkienkeli Mikaelille omistettua juhlapäivää, mikkelinpäivää, vietetään laajalti kristikunnassa 29. syyskuuta. Fryygiassa sitä on vietetty jo 400-luvulta alkaen[22]. Italiassa tunnetaan myös pyhälle Mikaelille omistettuja kirkkoja samalta aikakaudelta.

Suomen evankelis­luterilaisessa kirkossa mikkelinpäivää vietetään nykyisin (vuodesta 1774 lähtien)[23] 29. syyskuuta vain, jos se sattuu sunnuntaiksi, muussa tapauksessa seuraavana sunnuntaina.[22] Sen alkuperäinen päivämäärä 29.9. on kuitenkin edelleen Mikaelin ja sen mukaelmien kuten Mikon nimipäivä.

Johann Sebastian Bach on säveltänyt mikkelinpäiväksi sävellykset "Herr Gott, dich loben alle wir", BWV 130, vuonna 1724, "Es erhub sich ein Streit", BWV 19, vuonna 1726 ja "Man singet mit Freuden vom Sieg", BWV 149, vuosina 1728 tai 1729.

Suomen kaupunki Mikkeli on saanut nimensä pyhästä Mikaelista ja hänelle on omistettu kirkko Honkilahdessa, kirkko Kirkkonummella, puukirkko Kiukaisissa, rauniokirkko Pälkäneellä, kirkko Keminmaalla, kirkko Laitilassa, kirkko Paimiossa, Mikkelissä ja roomalaiskatolinen kappeli Pietarsaaressa.

Pyhälle arkkienkeli Mikaelille on rakennettu maailmalla ainakin seuraavat pyhäköt:

  • Cathedral of St. Michael the Archangel, Segheneity, Eritrea[24]
  • National Shrine of St. Michael and the Archangels, Manila, Filippiinit[25]
  • St. Michael’s Cathedral, Minna, Niger, Nigeria[26]
  • St. Michael the Archangel Cathedral, Tha Rae, Sakon Nakhon, Thaimaa[27]
  • Basilica of St. Michael the Archangel, Loretto, Pennsylvania, USA[28]
  • Cathedral of St. Michael, Raigarh, Chattisgarh, Intia[29]

Pyhälle arkkienkeli Mikaelille on omistettu myös puolalainen sääntökunta Congregatio Sancti Michaëlis Archangeli eli CSMA.[30]

Hänen kunniakseen on olemassa myös niin sanottu pyhän arkkienkeli Mikaelin skapulaari, jossa on kuva hänestä surmaamassa lohikäärmeen ja teksti "Quis ut Deus?" ja joka perustettiin 1878, autuas paavi Pius IX antoi sille siunauksensa ja paavi Leo XIII myönsi sille aneen.[31]

Rukouksia

muokkaa

Pyhälle arkkienkeli Mikaelille on laadittu seuraavat latinankieliset rukoukset:[32]

Pyhä Mikael mainitaan lisäksi järjestyksessä toisena kokonaisuudessaan viiden pyhimyksen, eli pyhän Neitsyt Marian, pyhän Johannes Kastajan, pyhän Pietarin ja pyhän Paavalin kanssa perinteisessä, osittain 700-luvulla laaditussa Confiteor-rukouksessa, jota käytetään myös tridentiinisen messun alussa:[33][34]

"Confíteor Deo omnipoténti, beátæ Maríæ semper Vírgini, beáto Michaéli Archángelo, beáto Ioánni Baptístæ, sanctis Apóstolis Petro et Páulo, ómnibus Sanctis, et vobis, fratres: quia peccávi nimis cogitatióne, verbo, et ópere: percutit sibi pectus ter, dicens: mea culpa, mea culpa, mea máxima culpa. Ideo precor beátam Maríam semper Virginem, beátum Michaélem Archángelum, beátum Ioánnem Baptístam, sanctos Apóstolos Petrum et Páulum, omnes Sanctos, et vos, fratres, oráre pro me ad Dóminum Deum nostrum."

Myös Eliezer ha-Kalirin, Judah ben Samuel he-Hasidin ja profeetta Jeremian kerrotaan laatineen rukouksia arkkienkeli Mikaelille.

Roomalaiskatolisessa hetkipalveluksessa pyhää Mikaelia kunnioitetaan seuraavalla latinankielisellä kollehtarukouksella, joka on osittain peräisin vähintään 700-luvulta:[35]

"PRINCEPS gloriosissime, Michael Archangele, esto memor nostri: hic et ubique semper precare pro nobis Filium Dei, alleluia, alleluia.

V. In conspectu Angelorum psallam tibi, Deus meus.

R. Adorabo ad templum sanctum tuum et confitebor nomini tuo.

Orémus. Deus, qui, miro órdine, Angelórum ministéria hominúmque dispénsas: concéde propítius; ut, a quibus tibi ministrántibus in coelo semper assístitur, ab his in terra vita nostra muniátur."

Hänelle on laadittu myös englanninkielinen litania Litany of Saint Michael the Archangel.[36] ja Pyhän Mikaelin ruusukko[37]

Galleria

muokkaa

Katso myös

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  1. ↑ a b [1] Catholic Encyclopedia
  2. ↑ Michael Behind the Name. Viitattu 28.9.2013. (englanniksi)
  3. ↑ CATHOLIC ENCYCLOPEDIA: St. Michael the Archangel newadvent.org. Viitattu 25.5.2019.
  4. ↑ May 8.—THE APPARITION OF ST. MICHAEL THE ARCHANGEL. sacred-texts.com.
  5. ↑ CatholicSaints.Info » Search Results » Saint Michael catholicsaints.info. Viitattu 25.5.2019. (englanti)
  6. ↑ Litaniae Sanctorum preces-latinae.org.
  7. ↑ Litany of St. Michael preces-latinae.org.
  8. ↑ Another Prayer to Saint Michael preces-latinae.org.
  9. ↑ a b Dan 10:13
  10. ↑ a b Dan. 12:1
  11. ↑ a b DANIEL 10 evl.fi. Arkistoitu 5.9.2016.
  12. ↑ DANIEL 12 evl.fi. Arkistoitu 20.10.2016.
  13. ↑ Henokin kirja (suom. Tuomas Levänen) apokryfikirjat.com.
  14. ↑ Juud. 1:9
  15. ↑ Ilm 19:7–9
  16. ↑ Juudaksen kirje 1 evl.fi. Arkistoitu 19.6.2016.
  17. ↑ Johanneksen ilmestys 12 evl.fi. Arkistoitu 13.4.2016.
  18. ↑ Koraani 2:98 islamopas.com.
  19. ↑ Ilm 12:7–12
  20. ↑ Ilm 19:11–61
  21. ↑ Jw.org: Kuka on ylienkeli Mikael? jw.org.
  22. ↑ a b Suomen evankelis-luterilaisen kirkon sanasto – Mikkelinpäivä evl2.fi. Arkistoitu 28.3.2016. Viitattu 15.3.2013.
  23. ↑ Oja, Heikki: Aikakirja 2007, s. 166. Helsinki: Helsingin yliopiston almanakkatoimisto, 2007. ISBN 952-10-3221-9 Teoksen verkkoversio (viitattu 28.9.2013). (Arkistoitu – Internet Archive)
  24. ↑ Cathedral of St. Michael the Archangel GCatholic. Viitattu 25.5.2019.
  25. ↑ National Shrine of St. Michael and the Archangels GCatholic. Viitattu 25.5.2019.
  26. ↑ St. Michael’s Cathedral GCatholic. Viitattu 25.5.2019.
  27. ↑ St. Michael the Archangel Cathedral GCatholic. Viitattu 25.5.2019.
  28. ↑ Basilica of St. Michael the Archangel GCatholic. Viitattu 25.5.2019.
  29. ↑ Cathedral of St. Michael GCatholic. Viitattu 25.5.2019.
  30. ↑ Zgromadzenie Świętego Michała Archanioła michalici.pl.
  31. ↑ Scapular of Saint Michael the Archangel CatholicSaints.Info. 12.6.2010. Viitattu 25.5.2019. (englanti)
  32. ↑ Index by Title preces-latinae.org.
  33. ↑ Confiteor Thesaurus Precum Latinarum. Viitattu 25. huhtikuuta 2017.
  34. ↑ Ordo Missae Sancta Missa. Arkistoitu 20.6.2019. Viitattu 25. huhtikuuta 2017.
  35. ↑ Commemoration of Saint Michael the Archangel preces-latinae.org.
  36. ↑ Litany of Saint Michael the Archangel CatholicSaints.Info. 20.6.2014. Viitattu 25.5.2019. (englanti)
  37. ↑ Pyhän Mikaelin ruusukko. Fides 5/2020 s. 11

Kirjallisuutta

muokkaa
  • Benedictine Sisters of Perpetual Adoration: St. Michael the Archangel. TAN Books, 2006.
  • Bob Lord, Penny Lord: Saint Michael the Archangel. Journeys of Faith, 2019.
  • Mirabai Starr: Saint Michael: Devotions, Prayers & Living Wisdom. Sounds True, 2007.
  • Richard Freeman Johnson: Saint Michael the Archangel in Medieval English Legend. Boydell Press, 2005.
  • Tuntematon tekijä: St. Michael and the Angels. TAN Books, 1977.

Aiheesta muualla

muokkaa
 
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Mikael (arkkienkeli).
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Mikael_(arkkienkeli)&oldid=22529930”