Maarian kirkko
Maarian kirkko (ruots. S:t Marie kyrka) on keskiaikainen kivikirkko, joka sijaitsee Turun Räntämäessä, joka aikaisemmin oli osa Maarian pitäjää. Tässä pitäjässä oli ollut useita puukirkkoja, joista varhaisin rakennettiin jo 1200-luvun alkuvuosikymmenillä.[1] Markus Hiekkasen mukaan nykyinen kivikirkko rakennettiin 1400-luvun puolivälissä, todennäköisesti 1440-luvulla.[1] Sen päädyt on komerokoristeltujen tyylipiirteidensä perusteella rakennettu noin viisikymmentä vuotta myöhemmin.[1] Kirkon seinillä ja holveissa on keskiaikaisia kalkkimaalauksia, jotka Hiekkasen mukaan ovat kirkon rakentajien maalaamia.[1] Vaikka rakentajat ovat maalanneet myös useiden muiden keskiaikaisten kirkkojen kuva-aiheita, on Maarian kirkon kuvasto erikoisuudessaan omaa luokkaansa. Holveihin on maalattu muun muassa viisi hansalaivaa, Maarialle tyypillisiä ristejä, jatulintarhoja ja pyhimysten kuvia. Maarian kirkon esineistä arvokkaimmat ovat puinen alttarikaappi ja ristiinnaulitun kuva.[2]
| Maarian kirkko | |
|---|---|
| S:t Marie kyrka | |
 |
|
| Sijainti | Räntämäki, Turku |
| Koordinaatit | |
| Kirkkokunta | Suomen evankelis-luterilainen kirkko |
| Hiippakunta | Turun arkkihiippakunta |
| Seurakunta | Maarian seurakunta |
| Rakentamisvuosi | 1440-luku |
| Materiaali | harmaakivi |
 |
|
Museovirasto on määritellyt Maarian kirkon ja pappilan yhdeksi Suomen valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä.[3]
Kirkon sankarihautausmaan muistomerkin on suunnitellut Wolde Kuurna ja se on paljastettu vuonna 1948.[4]
Hautalöytö
muokkaaArkeologit löysivät kirkon remontin yhteydessä lähes 200 hyvin säilynyttä puuarkkua. Arkut sijaitsevat kolmessa tai neljässä kerroksessa noin 1,5 metrin syvyydessä kirkon lattian alla. Löydöt ovat harvinaisia, sillä historiallisella alueella näin koskemattomia hautoja ei yleensä esiinny. Löydön ainutlaatuisuus korostuu, koska viime vuosisadalla suurin osa Lounais-Suomen kirkoista on tyhjennetty vainajista ja arkuista, eikä aiemmat arkeologisukupolvet ole havainneet vastaavia kerrostumia, koska kaivaukset eivät ole ulottuneet yhtä syvälle.[5]
Arkkujen hyvä kunto ja koristeellisuus viittaavat pääosin 1800-luvun alkuun, jolloin kirkon lattian alle hautaaminen oli sallittua ennen sen kieltämistä vuonna 1822. Arkkujen sisällä olevat vaatteet, asusteet, korut ja kolikot tarjoavat tietoa vainajien yhteiskuntaluokasta ja elintavoista. Arkeologit uskovat, että syvemmistä kerroksista saattaa löytyä myös keskiaikaisia vainajia. Tutkimukset valottavat hautauskulttuuria, pukeutumista ja arkielämää 1800-luvulla ja aiemmin sekä voivat paljastaa tietoa mahdollisesta puukirkosta, joka on saattanut edeltää nykyistä kirkkoa.[5]
Kuvia
muokkaa-
Maarian kirkon alttarikaappi -
Kirkon eteläsivusta -
Kirkon hautausmaan portti -
Vanha hakaristikoriste Maarian kirkosta -
Maarian kirkko, sankarihaudat
Isänmaan puolesta 1939 - 1944
Katso myös
muokkaaLähteet
muokkaa- ↑ a b c d Hiekkanen, Markus: Suomen keskiajan kivikirkot, s. 88–91. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007. ISBN 978-951-746-861-9
- ↑ Turun seurakunnat
- ↑ Maarian kirkko ja pappila Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
- ↑ Antero Tuomisto: Suomalaiset sotamuistomerkit. s. 291. Espoo: Sotilasperinteen seuran julkaisu n:o 1, Kustannusosakeyhtiö Suomen Mies, 1998. ISBN 952-9872-05-4
- ↑ a b Arkeologit löysivät koskemattomia hautoja turkulaisen kirkon lattian alta: ”Näyttää kuin olisi eilen haudattu” Yle Uutiset. 2.6.2025. Viitattu 3.6.2025.
Aiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Maarian kirkko Wikimedia Commonsissa
- Maarian kirkko (rakennusperintörekisteri) Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. Museovirasto.
- Uudistetussa Maarian kirkossa, Suomen Kuvalehti, 01.06.1935, nro 22, s. 15, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
| Evankelis-luterilainen kirkko | |
|---|---|
| Muut kristilliset | |
| Muut uskonnolliset rakennukset | |
| Tuhoutuneet |