Avaa päävalikko

Maaria

Suomen entinen kunta, nykyisin osa Turkua
Tämä artikkeli käsittelee entistä Suomen kuntaa. Maarian sisältävää Turun suuraluetta käsittelee Maaria-Paattinen. Etunimestä katso Maaria (nimi).

Maaria (ruots. S:t Marie), on entinen Suomen kunta, ja nykyinen osa-alue Turun kaupungin Räntämäen kaupunginosassa. Ennen lakkauttamistaan Maarian kunta sijaitsi hallinnollisesti Turun ja Porin läänissä ja Varsinais-Suomen maakunnassa. Kunta oli yksikielisesti suomenkielinen. Maariasta liitettiin Turkuun suuria osia vuonna 1944 ja loputkin vuonna 1967. Nykyisin vuosien 1944–1966 rajojen mukainen Maaria muodostaa Maaria-Paattisen suuralueen eteläosan.

Maaria
S:t Marie
Entinen kunta – nykyiset kunnat:
Turku, Rusko
Maaria.vaakuna.svg Maaria.sijainti.svg

vaakuna

sijainti

Lääni Turun ja Porin lääni
Maakunta Varsinais-Suomi
Kuntanumero 477
Hallinnollinen keskus Jäkärlä
Perustettu 1868
Liitetty 1967
– kuntiin Turku
Rusko
Pinta-ala  km²  [1]
(1.1.1966)
– maa 34,9 km²
Väkiluku 3 076  [2]
(31.12.1966)
väestötiheys 79,94 as./km²

Maarian naapurikunnat olivat Kaarina, Lieto, Paattinen, Raisio, Rusko ja Turku.

HistoriaaMuokkaa

 
Maarian kirkko sijaitsee varsin lähellä Turun keskustaa Räntämäen kaupunginosassa.

Maarian halki virtaavan Vähäjoen laakso oli jo rautakaudella tiheästi asuttua. Alueella on useita merkittäviä arkeologisesti tutkittuja muinaisjäännöksiä kuten Kärsämäen roomalaisaikainen polttokalmisto. Keskiajalla Maarian alueelle perustettiin Räntämäen pitäjä, jonka kirkko pyhitettiin neitsyt Marialle. Tämän Maarian keskiaikaisen kivikirkon rakentamisen on aiemmin oletettu tapahtuneen 1300-luvulla, mutta nykyään rakentamisajankohtana pidetään pikemminkin 1400-lukua.

Maarian kunta perustettiin vuonna 1868, ja se oli alueeltaan sama kuin Räntämäen pitäjä lukuun ottamatta Paattisten kappelia. Vielä 1890-luvullakin Maaria esiintyi virallisissa tilastoissa Räntämäen nimellä.

Tuolloin Maaria käsitti pääosan nykyisin Turkuun kuuluvista, kantakaupungin ulkopuolisista Aurajoen pohjois- tai länsipuolella sijaitsevista alueista. Kunta ei ollut alueellisesti yhtenäinen, sillä siihen kuuluivat kunnan varsinaisesta alueesta erillään sijainnut Hirvensalon saari ja ulkoalueita Paattisten kunnan takana.[3]

Maarian seurakuntaan kuului aikoinaan Paattinen, joka muodostettiin kappeli­seura­kunnaksi vuonna 1690. Vuonna 1893 se siirrettiin Vahtoon kuuluvaksi, ja vuonna 1937 siitä tehtiin itsenäinen seurakunta.[4]

Huomattava osa kunnan alueesta, muun muassa kirkonkylä kirkkoineen, Raunistulan taajaväkinen yhdyskunta ja Hirvensalo, liitettiin Turkuun vuonna 1944. Kunnan eteläraja siirtyi nykyisen Turun ohikulkutien pohjoispuolelle. Vuoden 1967 alussa koko kunta lakkautettiin ja loputkin sen alueesta liitettiin Turkuun (lukuun ottamatta osaa joka liitettiin Ruskoon). Myös Maariasta erotettu Paattinen liitettiin Turkuun, vuoden 1973 alussa.

Kuntaliitoksen jälkeenMuokkaa

Turun suuraluejaossa Maaria-Paattisen suuralue käsittää koko ohikulkutien pohjoispuolella sijaitsevan osan Turusta. Sen eteläosa vastaa pääasiassa vuosina 1944–1966 voimassa ollutta Maarian kuntaa. Vanha kuntaraja Paattisten kanssa kulki Jäkärlän ja Kanervamäen pohjoispuolella.

Hirvensaloa lukuun ottamatta vuoden 1944 kuntaliitoksessa Maariasta Turkuun liitetyt alueet on jo pääosin rakennettu asuinalueiksi. Kaupunginosaa, jossa Maarian kirkko sijaitsee, kutsutaan nykyään Räntämäeksi.

Vuoden 1967 kuntaliitoksessa Turkuun liitetyt alueet ovat sen sijaan jääneet maaseutumaisiksi muutamia asutuskeskittymiä lukuun ottamatta. Lähellä Liedon rajaa Turku–Toijala-rautatien varressa sijaitsee suurehko Jäkärlän taajama. Siitä länteen moottoritien länsipuolella sijaitsevat Moision ja Yli-Maarian kaupunginosat, joissa on paljon uutta pientaloasutusta. Tälle alueelle on jatkossakin tulossa lisää asukkaita. Vuosien 1944–1966 rajojen mukaisen Maarian alueella on nykyään noin 6 000 asukasta, josta suunnilleen puolet asuu Jäkärlässä.lähde? Kuntaliitosajankohtaan verrattuna alueen väkiluku on siis yli kaksinkertaistunut.

Maariassa sijaitsee vuonna 1982 Vähäjoesta eli Paattistenjoesta patoamalla tehty Maarian allas, joka toimii vaihtoehtoisena raakavesilähteenä turkulaisille.

Vanhat kylätMuokkaa

Hirvensalon kylätMuokkaa

Kylät on liitetty Turkuun 1944

Mantereen kylätMuokkaa

Liitetty Turkuun 1944.

Mantereen kylätMuokkaa

Liitetty Turkuun 1967.

TuntematonMuokkaa

  • Myllyoja

Vuoden 1960 taajamarajauksen mukaan Maarian taajamat olivat Jäkärlä (802 asukasta), Saramäki (507 asukasta) ja Åvikin alue (306 asukasta). Osa Jäkärlästä ulottui Liedon kunnan puolelle.[5]

LähteetMuokkaa

  1. Suomen tilastollinen vuosikirja 1966 (PDF) (sivu 14) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 26.4.2016.
  2. Väestönmuutokset 1966 (PDF) (sivu 17) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria. Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 15.3.2019.
  3. Maarian kunta 1868-1966 (» Kirjastot ja arkistot » Arkistot » Arkistokokoelmat » Turun liitosalueet ja kuntayhtymät) Turun kaupunki. Viitattu 10.4.2008. [vanhentunut linkki]
  4. Kaisu-Maija Nenonen, Ilkka Teerijoki: ”Paattinen”, Historian suursanakirja, s. 375. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2.
  5. Yleinen väestölaskenta 1960: Taajamat ja niiden rajat, ym.. Suomen virallinen tilasto VI C:103. Helsinki: Tilastollinen päätoimisto, 1965. Julkaisun verkkoversio (PDF).

Aiheesta muuallaMuokkaa

Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.