Kakskerta

entinen Suomen kunta

Kakskerta on Lounais-Suomessa sijaitseva saari sekä entinen Suomen kunta, joka kuuluu nykyisin Turun kaupunkiin. Naapurisaari Satavan kanssa ne muodostavat yhteisen postinumeroalueen (20960, Kakskerta).

Kakskerta
Entinen kunta – nykyiset kunnat:
Turku
Kakskerta.vaakuna.svg Kakskerta.sijainti.Suomi.svg

vaakuna

sijainti

Lääni Turun ja Porin lääni
Kuntanumero 207
Hallinnollinen keskus Kakskerta
Perustettu
– emäpitäjä Kaarina
Liitetty 1968
– liitoskunnat Turku
Kakskerta
– syntynyt kunta Turku
Pinta-ala  km²  [1]
(1.1.1967)
– maa 31,2 km²
Väkiluku 762  [2]
(31.12.1967)
väestötiheys 21,17 as./km²
Kakskerta
Kakskerta
Kakskerran kirkko.jpg
Kaupungin kartta, jossa Kakskerta korostettuna. Turun kaupunginosat
Kaupungin kartta, jossa Kakskerta korostettuna.
Turun kaupunginosat
Kaupunki Turku
Suuralue Hirvensalo-Kakskerta
Väkiluku 1 399[3]. (2020)
Postinumerot 20960

Vuonna 2020 saarilla asui 1399 henkeä[4]. Asuinrakennuksia saarilla on 665 [4]kpl. Vuonna 2017 Kakskerran saaren väkiluku oli 637 ja Satavan 834[5].

Kakskerranjärvi sijaitsee Kakskerran saaren keskellä.

HistoriaaMuokkaa

Kakskerta erotettiin omaksi kunnakseen Kaarinasta vuonna 1936. Kunnan pohjoispuolella sijainnut Hirvensalon saari kuului aiemmin Maarian kuntaan, mutta liitettiin Turkuun vuonna 1944. Valtioneuvosto liitti myös Kakskerran kunnan Turkuun vuonna 1968.

Ennen liitosta Kakskerta kuului hallinnollisesti Turun ja Porin lääniin ja Varsinais-Suomen maakuntaan. Naapurikunnat olivat ennen kunnan lakkauttamista Kaarina, Parainen, Rymättylä ja Turku. Kakskerran pois käytöstä jäänyt ruotsinkielinen nimi oli Kaxbyrita ö.[6] Kunta oli yksikielisesti suomenkielinen. Satavan ja Kulhon saaret kuuluivat Kakskerran kuntaan ennen liitosta.

Kakskerran seurakunta itsenäistyi Kaarinasta vuonna 1904, jolloin siihen tuli kuulumaan myös Maarian kuntaan kuulunut Hirvensalo. Seurakunta liitettiin Turun Martinseurakuntaan jo vuonna 1959 eli yhdeksän vuotta ennen itse kunnan liittämistä Turkuun.[6]

NykyaikaMuokkaa

Hirvensalo ja entinen Kakskerran kunta muodostavat nykyään Hirvensalo-Kakskerran suuralueen. Entinen Kakskerran kunta jakautuu Kakskerran ja Satavan kaupunginosiin. Eteläisempi Kakskerran kaupunginosa käsittää Kakskerran saaren ja joitakin pienempiä lähisaaria. Pohjoisempi Satavan kaupunginosa puolestaan koostuu Satavan saaresta sekä pienemmästä Kulhon saaresta Hirvensalon ja Kakskerran kirkon välisessä salmessa.

Satavan ja Kakskerran postinumeroalueen (20960) asukasluku on 1399 (2020) ja pinta-ala 33,8 neliökilometriä.[4]

Vapaa-ajan kiinteistöjä on n. 900 kpl. Vapaa-ajan asuntoja on muutettu poikkeamisluvalla pysyvään käyttöön. Saarten rannat ovat lähes täyteen rakennettuja, ja vapaata rantaa on lähinnä kaupungin omistamilla alueilla. Saarten sisäosissa on laajojakin rakentamattomia metsäalueita, jotka tarjoavat hyvät mahdollisuudet virkistyskäyttöön. Saarilla ei ole voimassa olevaa yleiskaavaa, mutta 14.12.2020 osayleiskaava-ehdotus hyväksyttiin Turun kaupunginvaltuustossa. [7] Sen mukaan osayleiskaavalla varaudutaan noin 3600 asukkaan yhdyskuntaan vuonna 2050, mikä merkitsee varautumista korkeintaan 2200 uutta asukasta varten.

RakennuksiaMuokkaa

Merenrannalla sijaitseva Kakskerran kivikirkko on yksilaivainen ja rakennettu vuosina 1765–1769. Kakskerrassa toimii Kansallista kokoomusta lähellä oleva Paasikivi-opisto, jonka vieressä on Harjattulan golfkenttä. Kakskerrassa sijaitsevassa Brinkhallin kartanossa kuvattiin TV2:n draamasarjaa Hovimäki. Muita merkittäviä rakennuksia on Hennalan pappila (seurakunnan käytössä), Marielundin huvilakartano (yksityinen) ja Heinänokan leirikeskus (seurakunnan omistuksessa).

Nähtävää ja koettavaaMuokkaa

KylätMuokkaa

Kakskerran kuntaan kuului seitsemän kylää,[6] joista kolme oli Kakskerran ja neljä Satavan saarella.

KakskertaMuokkaa

  • Myllykylä
  • Naula
  • Penilä
  • Harjattula, jonka kesämökkialueelle haettiin vuoden 2017 Loma-asuntomessuja[8]

SatavaMuokkaa

  • Artukka
  • Hännälä
  • Höyttinen
  • Kaivonen

Vuoden 1960 taajamarajauksen mukaan Kakskerrassa ei ollut lainkaan taajamia.[9]

Kuvia KakskerrastaMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. Suomen tilastollinen vuosikirja 1967 (PDF) (sivu 13) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 26.4.2016.
  2. Väestönmuutokset 1967 (PDF) (sivu 14) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria. Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 15.3.2019.
  3. Turun kaupungin tilastollinen vuosikirja (PDF) Tilastokeskus. Viitattu 23.5.2016.
  4. a b c Tilastokeskus: Paavo-postinumeroalueittainen avoin tieto stat.fi. 2020.
  5. pautere: Tilastojulkaisut Turku.fi. 25.3.2015. Viitattu 1.2.2021.
  6. a b c Suomen Sukututkimusseura - Kakskerta Suomen Sukututkimusseura. Viitattu 14.4.2011. suomi
  7. emaalton: Satava-Kakskerran osayleiskaava Turku.fi. 9.12.2014. Viitattu 31.1.2021.
  8. http://yle.fi/uutiset/loma-asuntomessut_turussa_ovat_mahdolliset_jo_vuonna_2017/7880765/
  9. Yleinen väestölaskenta 1960: Taajamat ja niiden rajat, ym.. Suomen virallinen tilasto VI C:103. Helsinki: Tilastollinen päätoimisto, 1965. Julkaisun verkkoversio (PDF).