Loistokari
Loistokari on Turun saaristossa Airiston selän pohjoispäässä sijaitseva pieni kallioinen luoto, jossa on loisto. Luoto on Turkuun johtavan 3,0 m väylän varrella ja se tunnetaan myös nimellä Kauppakari.
Saaren historiaa muokkaa
Vuodelta 1879 peräisin olevassa maanjakotodistuksessa mainitaan Ruissalon lähellä sijaitseva ja Turkuun johtavan veneväylän varrella oleva "ulompi Kauppamiehenkari". Mutta jo vuonna 1664 perämies Johan Månsson julkaisi merikirjan, missä hän käsittelee laivaväyliä Turun saaristosta Haminaan. Tuossa väyläselostuksessa sanotaan: Rymättylän Krampista on kaksi mailia Sanc Eriks Standfjälin yli Kauppakalliolle... Meri- ja peruskartan tiedot luodon nimestä ovatkin ristiriitaisia: merikartassa Loistokarin kohdalla lukee Kauppakari, joka on saattanut aiheuttaa väärinkäsityksiä, sillä Kauppakari on Loistokarilla sijaitsevan loiston virallinen nimi. Kauppakari sijaitsee hieman itään Loistokarista. Maanmittaushallituksen peruskartta puolestaan tuntee nimen Loistokari ja myös merikartan suurennusosa. Vanha tieto mainitsee myös nimen Koleasaari. Vuonna 1879 saari joka tapauksessa alistettiin pakkolunastukseen, minkä jälkeen se luovutettiin luotsilaitokselle satamamajakkaa varten. Pakkolunastus ei kuitenkaan koskenut luodon itärannalla olevaa kapeaa vene- ja ruokapaikkaa. Saaresta tiedetään laaditun ensimmäinen kerran kustannusarvio jo 1869 ja ensimmäinen merimerkin ilmestyneen sinne vuonna 1870. Muutamia vuosia myöhemmin laadittiin majakanvartijan tupaa varten kustannusarvio ja siitä ilmenee sen koko: yhdeksän kyynärää leveä ja kaksitoista kyynärää pitkä. Pienen luodon pieni tupa lienee valmistunut vuonna 1880 ja siinä on ollut ainakin kaakeliuuni ja sauna. Tupaa on korjattu 1917. Irtaimistoluettelon mukaan talossa on ollut mm. majakkatarpeita ja Raamattu. Se oikea, merikartassa mainittu Kauppakari sijaitsee Loistokarista jonkin verran itään ja molempien nimien alkuperä juontaa jo vuosisatojen taakse. Tuolloin saariston asukkaat käyttivät saaria pysähdys- ja kauppapaikkoinaan, koska ne sijaitsivat ns. tullirajan ulkopuolella. Sijaintinsa ja vaikeanpääsyisen rantansa vuoksi ei Kauppakari ole mitä ilmeisimmin koskaan toiminut kauppapaikkana, merikartan nimestä huolimatta.
Kahden laivaväylän risteyksessä oleva luoto tuntee siis nimet Kauppamiehenkari, Loistokari ja Kauppakari. Näiden lisäksi paikkakuntalaiset tunsivat sen tämän vuosisadan alkuvuosikymmeninä vielä nimellä Bookinkari. Tuolloin saarella asusti majakanvartija Valtonen perheineen, tehtävänään huolehtia talon eteläpuolisella erkkeri-ikkunalla olevan laivoja ohjaavan lyhdyn sytyttämisestä ja kunnosta. Airiston silmäksi sanotun luodon Kauppakari nimi juontaa taas puolestaan aikoihin, jolloin saaristolaisilta kerättiin tullia ennen heidän Turkuun ulottuvaa kauppamatkaansa. Kauppaa lienee käyty lähinnä tukku- ja torikauppiaiden sekä saaristolaisten kesken ja juuri tuolla pakkolunastuksen välttäneellä vene- ja ruokapaikalla. Suomessa alkoholin kieltolaki oli voimassa vuosina 1919–1932. Näinä vuosina saaristolaiset kalalastiensa alla toivat kanistereissa salakuljetettua pirtua ja kaupankäyntiä harrastettiin varmaankin vilkkaasti täälläkin. Myöhemmin luodon loisto siirrettiin tuvan lyhtyikkunasta itärannalle ja muutettiin kaasuloistoksi. Nykyinen loisto on akkuvirralla toimiva ja aurinkopaneelilla varautuva punainen vilkkuva merkkivalo. Luoto autioitui, mutta 1970-luvulla silloisen Merenkulkuhallituksen omistuksessa oleva paikka vuokrattiin kesäpaikaksi eläkkeellä olevalle merimiehelle, luotsiveneen kuljettaja Emil Aimoselle.
Loistokari nykyään muokkaa
Erinäisten vaiheiden jälkeen 1990-luvun alussa pitkän historian omaava luoto päätyi höyrylaiva Ukkopekan hallintaan ja iltaristeilyjen tukikohdaksi. Sinne rakennettiin laituri, savustamo ja myös vanhaa majakanvartijan rakennusta kohennettiin. Laiturin tuntumaan nousi punainen rakennus, Kauppakarin suvikauppa. Kauppakari sai viimeinkin kauppansa. Nyt saari on jälleen Loistokari, koska suvikauppaa ei enää pidetä. Loistokari tuli Höyrylaivaosakeyhtiö S/S Ukkopekan omistukseen 2000-luvun alussa. Majakanvartijan tuvassa on pienimuotoinen museo kertomassa luodon ja sen ajan historiasta. Tupa on museoviraston suojelema.
Ote tekstistä Meriväylien rakennusperintö
"Kauppakarin loisto sijaitsee pienellä luodolla Turkuun johtavan väylän varrella. Loisto muodostuu pienestä hirsituvasta ja sen etuseinässä olevasta lyhtykojusta. Lyhtyä hoitanut loistonhoitaja asui samassa rakennuksessa. Loistolla ei ole rakennushistoriallisia vastineita, mutta sen julkisivujen panelointi muistuttaa Helsingin Katajannokanluodon luotsivartiotuvan tyylipiirteitä. Kauppakarin loisto on poikkeuksellisen koristeellinen. Rakennus on säilynyt erittäin hyvin historiallisessa asussaan. Myös sisätilat ovat alkuperäiset. Loisto on kapean väyläosuuden keskeisin maamerkki. Sen suhde ympäristöön vastaa 1800-luvun tilannetta ja historiallinen tehtävä on selvä. Kohdetta vaalitaan rakennushistoriallisena muistomerkkinä. Kauppakari on harvinainen esimerkki 1800-luvun lopussa toimineesta miehitetystä loistosta. Kulttuuriympäristönä saari on ainutlaatuinen."
Aiheesta muualla muokkaa
- Loistokari VeneWikissä (Arkistoitu – Internet Archive)
- www.ukkopekka.fi
- Meriväylien rakennusperintö
| Hirvensalo |
|
|---|---|
| Kakskerta | |
| Satava |
|
| Ruissalo |
|