Jänessaari
Jänessaari on Turun kaupunginosa Hirvensalon saaren luoteiskulmalla, Maanpään ja Pikisaaren välissä. 2010-luvun alkupuolen kuluessa Jänessaaren tilastoalueen asukasmäärä kasvoi 25:stä 37:ään[1].
| Jänessaari | |
|---|---|
| Jänessaari | |
 Villa Ekman, Erik Bryggman 1933 |
|
 Kaupungin kartta, jossa Jänessaari korostettuna. Turun kaupunginosat |
|
| Kaupunki | Turku |
| Suuralue | Hirvensalo-Kakskerta |
| Väkiluku | 37[1] (2015) |
Jänessaaren rakennuskanta koostuu lähinnä 1900-luvun alkupuolen pientaloista ja huviloista. Merkittäviä yksityisrakennuksia ovat Erik Bryggmanin suunnittelema Villa Ekman (1933) [2][3] Jänessaaressa on ollut myös neljä ratamestari Hugo Neumanin piirtämää lautarakenteista huvilaa 1800-luvun lopulta, joista kaksi on vielä olemassa. Rautatieinsinööri Axel M. Cronvallin omistama Villa Udden on huvimajoineen yhä jäljellä, joskin muunneltuna. Samoin on säilynyt tehtailija Edvard Åströmille piirretty, tornilla varustettu huvila korkealla rantakalliolla. 1950-luvulla on purettu aluksi Neumanin itsensä, myöhemmin kauppias C. G. Wahlströmin omistama huvila, joka tunnettiin ”Wahlströmin huvilana”. [4]
Jänessaaren huvila-asutuksen lähellä sijaitsee Hirvensalon patteri, noin 60 metrin pituinen kivistä ladottu valli, joka on jäänne venäläisestä rannikkopatterista vuodelta 1854.[5][6]
Jänessaaresta on löydetty Hirvensalon vanhin muinaislöytö, kivestä tehty tasataltta. Myös varhaisin dokumentti Hirvensalon asutuksesta on merkintä talokaupasta vuonna 1336 koskee ilmeisesti taloa Jänessaaressa. Silti ei voida sanoa, että Jänessaari olisi Hirvensalon ensimmäiseksi asutettu alue.[7]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Väestö alueittain 31.12.2010–2015, Turun kaupungin tilastollinen vuosikirja. Viitattu 12.4.2017.
- ↑ Nyman, Marie: Päivitysinventointi: Ruissalo-Hirvensalo sekä Airisto-Seili, ELY-keskus 16.7.2013. Viitattu 12.4.2017.
- ↑ Bryggmanin huvilat Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
- ↑ Soiri-Snellman, Helena: ”Hirvensalon villat. Hirvensalon vanhimmat huvilat ja niiden suojelu”, Hirvensalo eilen, tänään ja huomenna, s. 105–111. Toim. Maija-Liisa Kalhama ym. Turun museokeskus, 2004. ISBN 9789515951021.
- ↑ Pirttivuori, Nunnavuori ja Hirvensalon patterit, Turku, Retkipaikka.fi 3.6.2013. Viitattu 12.4.2017.
- ↑ Brusila, Heljä: ”Muinaisilla jäljillä Hirvensalossa”, Hirvensalo eilen, tänään ja huomenna, s. 30–32. Toim. Maija-Liisa Kalhama ym. Turun museokeskus, 2004. ISBN 9789515951021.
- ↑ Brusila, Heljä: ”Muinaisilla jäljillä Hirvensalossa”, Hirvensalo eilen, tänään ja huomenna, s. 15–16. Toim. Maija-Liisa Kalhama ym. Turun museokeskus, 2004. ISBN 9789515951021.