Avaa päävalikko

Ilpoinen

varhaismetallikautinen hautaröykkiö Turussa


Ilpoinen on kaupunginosa Turun kaakkoisosassa noin viiden kilometrin etäisyydellä Kauppatorilta. Ilpoisissa on myös päiväkoti.

Ilpoinen
Ilpois
Kaupungin kartta, jossa Ilpoinen korostettuna. Turun kaupunginosat
Kaupungin kartta, jossa Ilpoinen korostettuna.
Turun kaupunginosat
Kaupunki Turku
Suuralue Skanssi-Uittamo
Pinta-ala km² 
Väkiluku 4 000 ? (17.5.2016)
Väestötiheys ? as./km²
Työpaikkoja ? kpl ?  (?)
Osa-alueet ?

KaupunginosaMuokkaa

Ilpoinen on 1960–70-luvuilla rakennettu kaupunginosa. Siellä on myös vanhempaa puutaloaluetta, joka syntyi 1930–40-luvuilla sotien jälkeisen asuttamisen tuloksena. Asukkaita Ilpoisissa on noin 2 795 (2008). Asukkaista suomenkielisiä on 89,9 %, ruotsinkielisiä 6,7 % ja muunkielisiä 3,3 %.[1] Vuonna 1978 asukkaita oli 4 170[2].

Koivulan liikekeskuksesta suunniteltiin 1980-luvulla lähiöiden aluekeskusta, mutta peruspalvelut ovat edelleen jakautuneet sekä Ilpoisiin että Koivulaan. Ilpoisissa on päiväkoti, peruskoulun ala-aste (1.-6. lk), kirjasto, kebab-pizzeria, pubi, pankkiautomaatti, Linnan Paja ja pieni lähikauppa. Alueelta löytyy myös seurakunta- ja nuorisotalot. Ilpoisiin kulkee bussi numero 61 talviaikaan noin 20 minuutin välein, kesällä hieman harvemmin.

Ilpoisten korkea kerrostalot on rakennettu 1960–70-luvulla. Vieressä on laaja ja vilkkaasti käytetty metsäalue kuntoilureitteineen.

Ilpoinen kuuluu aluekumppanuusprojektiin Turku74. Turku74-projekti kattaa alueet: Ilpoinen-Peltola-Koivula-Harittu-Katariina.

HistoriaaMuokkaa

Ilpoisten alueen ensimmäiset 14 elementtikerrostaloa ja liikekeskus valistuivat vuonna 1969. Noin 500 asunnon lisäksi rakentuivat tilat kahdelle valintamyymälälle, postille, pankille ja seurakunnalle. Alueen pääsuunnittelijana toimi Veijo Kahra ja rakentajana Rakennus Oy. Vuonna 1972 Ilpoisissa oli 28 kerrostaloa ja niissä yhteensä noin 900 asuntoa.[3]

VTT tutki vuonna 1978 kaikkiaan 24 uuden suomalaisen asuntoalueen rakentamiskustannuksia. Tuolloin Ilpoinen osoittautui asuinneliömetriä kohden niistä kaikkein halvimmalla rakennetuksi.[4]

KouluMuokkaa

Ilpoisten alakoulussa on luokat 1–6. Joka luokka-asteella on yksi englanninrikasteinen luokka. Ilpoisten kouluun kuuluu koulurakennus, tilava piha, laaja hiekkakenttä, pieni metsä koulun toisella sivulla ja liikuntahalli sekä sen yhteydessä vuonna 2008 valmistunut lisärakennus, joka sai nimen Koulukylä. Koulun sisätiloista johtaa ovi kirjastoon, ja koulussa on myös oma ATK-luokka ja ruokala, vaikka ruoat tuodaankin muualta. Ilpoisten koulun maskotti on Ilpo-niminen nukke. Ilpoisten koululaiset kutsuvat koulua "Ilppariksi".

Ilpoinen kirjallisuudessaMuokkaa

Ilpoisten lähiö on ollut esikuvana kirjailija Riku Korhosen esikoisromaanissa Kahden ja yhden yön tarinoita (2003).[5] Romaanin miljöökuvauksessa ovat tunnistettavissa muiden muassa läheinen täyttömäki, pururata, koulu, Peltolan siirtolapuutarha, merensalmi ja kirjassa Tora-alhontieksi nimetty alueen pääkatu.[6]

KuviaMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. Turun kaupungin tilastollinen vuosikirja - Statistisk årsbok för Åbo stad. 2.4 Luettu 19.7.2008
  2. Facta2001, WSOY 1981, 6. osa, palsta 454
  3. Suuri asuntoalue Turun Ilpoisiin. Helsingin Sanomat, 15.2.1969. Näköislehden aukeama (tilaajille).
  4. Kortepohja kallein, Ilpoinen halvin. Asuntoalueen suunnittelulla saisi säästöön 500 mmk vuodessa. Helsingin Sanomat, 31.1.1979. Näköislehden aukeama (tilaajille).
  5. Korhonen, Riku: Kahden ja yhden yön tarinoita. Turku: Sammakko, 2003. ISBN 952-5194-64-7.
  6. Riku Korhonen -kierros: lähiöelämää Ilpoisissa. Turun Sanomat, 16.7.2005. Artikkelin verkkoversio.

Aiheesta muuallaMuokkaa

 
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ilpoinen.