Turun kauppatori
Turun kauppatori (ruots. Salutorget i Åbo) on Turun ydinkeskustassa sijaitseva tori. Kauppatori rajautuu pohjoisessa Yliopistonkatuun, idässä Kauppiaskatuun, etelässä Eerikinkatuun ja lännessä Aurakatuun. Kauppatori on suosittu matkailunähtävyys, tapaamis-, kauppa- sekä kahvittelupaikka ja sitä pidetään usein Turun kaupungin keskipisteenä. Torilla järjestetään erilaisia tapahtumia, kuten markkinoita, konsertteja ja mielenosoituksia. Kauppatori on myös Turun seudun joukkoliikenteen merkittävin solmukohta ja pysäkkialue, jossa vaihdetaan usein linjalta toiselle.
| Turun kauppatori | |
|---|---|
| Uusitori, Raatihuoneentori, Aleksanterintori | |
 |
|
 Kauppatori vuonna 2008 |
|
| Rakennustyyppi | Kauppatori |
| Pituus | 120 m |
| Leveys | 120 m |
| Verkkosivut | |
 |
|
Historia muokkaa
Uusitori (1600-luvulta vuoteen 1827) muokkaa
Turku alkoi laajentua 1400-luvulta alkaen Aurajoen länsipuolelle, jossa nykyinen kauppatori sijaitsee. Keskiajalla torin seutu oli vielä peltoa ja vetistä niittyä, mutta 1600-luvun puolivälissä alueelle tehtiin ensimmäiset suunnitelmat: Noin vuodelta 1634 säilyneessä Gangiuksen Turun vanhimmassa kartassa hahmottuu nykyisen torin lounaiskulmassa aukio, Uusitori, jota pidetään kauppatorin edeltäjänä.[1][2][3] Länsipuolelle jokea muuttanut vauraampi väestö ryhtyi asuttamaan jokirantaa – käsityöläiset, sepät ja tynnyrintekijät sekä vähävaraisemmat ihmiset muuttivat kauempana rannasta oleviin kortteleihin torin lähistölle. Paikalla, joka on suunnilleen nykyisen torin keskipiste, oli 1600-luvulla tienristeys. Torin pohjoispuolella sijaitsi todennäköisesti leprahautausmaa.[4] Uusitori sijoittui suunnilleen nykyisen Eerikinkadun alle, Forum-korttelin luoteisosaan.[2] Suurtori oli edelleen kaupungin tärkein markkinapaikka, mutta Uudellatorilla myytiin puutavaraa ja sinne oli keskittynyt kaupungin teurastajien lihakauppa.[5][6]
Suuret nälkävuodet 1695–1697, vuoden 1710 ruttoepidemia, Suuren Pohjan sodan 1700–1721 aiheuttama resurssipula sekä Isovihan miehitys 1713–1721 saivat kaupungin kehityksen lähes pysähdyksiin ja asukasluvun taantumaan.[1][4] Myös Uudentorin ympäristön asutus väheni ja ainakin osa alueen rakennuksista tuhoutui, kun toria muutettiin osittain pelloksi.[2][4] Vuoden 1741 Turun rauhan jälkeen alueella alkoi intensiivinen jälleenrakentaminen ja torin ympäristöön muutti käsityöläisten lisäksi myös porvareita ja virkamiehiä. Alueella sijaitsi edelleen vain muutamia kivirakennuksia ja lähes kaikki talot olivat puusta rakennettuja.[2] Uudentorin eteläreuna myötäili Hampunkehrääjänkatua, joka kulki nykyistä Eerikinkatua etelämpänä. Torin laidalla sijainneista rakennuksista merkittävimpiä oli nykyisen Turun ruotsalaisen teatterin kohdalle 1817 valmistunut puinen Bonuvier'n teatteri, jonka piirsi Pehr Johan Gylich.[5][6]
Vuonna 1818 kaupungin maistraatti päätti siirtää markkinat ja valtaosan kaupankäynnistä Suurtorilta Uudelletorille. Merkittävää muutosta kaupankäynnissä ei kuitenkaan tapahtunut samana vuonna, sillä kaupungin päätöksestä tehtiin useita valituksia. Turun vuoden 1827 paloon mennessä valtaosa kaupungin torikaupasta oli kuitenkin jo keskittynyt Uudelletorille.[6]
Raatihuoneentori ja Aleksanterintori (1827–1924) muokkaa
Kaikki Uudentorin ympäristön rakennukset tuhoutuivat Turun palossa 1827. Palon jälkeen torin ilme, nimi ja sijainti mullistuivat, kun Carl Ludvig Engel piirsi kaupungin uuden asemakaavan vain kolmessa viikossa. Uusi kaava toteutettiin kenraalikuvernööri Arseni Zakrevskin visioiden mukaisesti avoimen empirekaupungin ihanteita noudattaen. Raatihuoneentoriksi suunnitteluvaiheessa nimetty aukio oli keskeinen osa uutta asemakaavaa, jolla pyrittiin parantamaan kaupungin paloturvallisuutta lisäämällä väljyyttä. Engel piirsi torista Helsingin Senaatintoria suuremman, 120x120-metrisen, ja suunnitteli sen reunalle useita monumentaalisia, empiretyylisiä kivitaloja: kaupungin uuden raatihuoneen, maaherran residenssin sekä hovioikeuden talon ja hovioikeuden presidentin asuintalon. Muidenkin toria ympäröivien rakennusten tuli Engelin suunnitelman mukaan olla kivitaloja. Kaupungin porvarit, muun muassa kauppiaat Pehr Johan Gylich ja Abraham Kingelin sekä kauppaneuvos Kristian Trapp, vastustivat suunnitelmaa, sillä he olisivat halunneet torin paikaksi jokirannan, jonne kalastajien ja kauppalaivojen olisi ollut helppo saapua.[3][5][7]
Torin varsinaiset raivaus- ja rakennustyöt käynnistyivät vuonna 1830 ja keväällä 1837 tori sai mukulakivikatteen. Torin rakennustyöt törmäsivät pian rahoitusvaikeuksiin, sillä Turun palo oli tuhonnut rakennusten lisäksi myös kaupungin asukkaiden varallisuuden. Pietarista saadut avustukset käytettiin vain kaikkein tarpeellisimpiin hankkeisiin, eikä useiden suurten monumentaalirakennusten rakentamiseen ollut lopulta riittävästi rahaa. Yksityiset rakentajat kiinnostuivat torin laidan tonteista vasta sen jälkeen, kun rakennusmääräyksistä poistettiin puutalojen rakennuskielto. Raatihuoneen sijaan torin laidalle rakennettiin lopulta keisari Nikolai I:n käskystä 1838–1845 ortodoksikirkko kaupungin venäläiselle varuskunnalle. Samalla tori nimettiin Aleksanterintoriksi.[5][7] Engelin visio empireaukiosta jäi suurelta osin lopulta toteutumatta, sillä ortodoksikirkon lisäksi torille ei rakennettu muita suuria empiremonumentteja. Muita nykyisin torin reunalla sijaitsevia empirerakennuksia ovat vuonna 1831 valmistunut Charles Bassin suunnittelema kaksikerroksinen empiretalo sekä vuonna 1839 käyttöön vihitty Gylichin suunnittelema ruotsalainen teatteri, jolla on Engelin piirtämä julkisivu.[5]
Palon jälkeisen rakennusurakan jälkeen torin ympäristö kehittyi hitaammin. Matkailu Turkuun lisääntyi 1800-luvulla esimerkiksi laivayhtiö Boren perustamisen sekä Turku–Toijala-radan valmistumisen jälkeen. Näyttävä Hotelli Phoenix valmistui torin laitaan vuonna 1878 ja 1890-luvulla Eerikinkadulle rakennettiin Hamburger Börsin vanhimmat Frithiof Strandellin suunniittelemat osat.[8][5] Kauppahallin avauduttua vuonna 1896 kaupunki ilmoitti torikauppiaille, että elintarvikkeiden myynti suolakalaa lukuun ottamatta oli siirrettävä sisälle uuteen kauppahalliin. Ilmoituksesta huolimatta ruuan myynti jatkui laittomasti sekä torilla että Turun Kalasatamassa.[3] Säännöllinen joukkoliikenne käynnistyi torin ympäristössä 22. joulukuuta 1908, kun torin ohittanut sähköinen raitiotielinja otettiin käyttöön.[7] Turun pääpostikonttori muutti Sebastian Gripenbergin suunnittelemaan uusrenessanssia edustaneeseen postitaloon 1899.[8]
-
C. W. Gyldénin asemakaava vuodelta 1837. -
Aleksanterintori, Hotelli Phoenix ja ortodoksikirkko vuonna 1880. -
Hotelli Phoenix ortodoksisen kirkon vieressä, 1880 -
Hamburger Börs ja Uuden Auran toimitus Forssin talossa 1899. -
-
Torin ympäristö vuonna 1909.
Kauppatori (1924 alkaen) muokkaa
Vuonna 1924 Turun katujennimittämiskomitea päätti, että torin viralliseksi nimeksi tulee Kauppatori.[9] Nimen muutoksen lisäksi toria haluttiin 1920-luvulla muutenkin laajemmin uudistaa. Oman suunnitelmansa tarjosi esimerkiksi arkkitehti Erik Bryggman, joka sijoitti ortodoksisen kirkon eteen kauppapaviljonkeja pylväikköineen.[10] Toteutukseen päätyi lopulta ainoastaan Harald Smedbergin suunnittelemat funkkistyyliset torirakennukset, jotka valmistuivat 1935. Näihin rakennuksiin sijoittui Kauppiaskadun puolelle wc- ja kahvio, Eerikinkadun laitaan Aeron paviljonki ja Aurakadun puolelle kioski. Uudistuksen yhteydessä torin keskeltä poistettiin pitkään paikalla sijainnut koristeellinen lyhtypylväs. Lisäksi 1930-luvulla torin pinnan mukulakivi vaihdettiin nupukiveksi.[3][5]
Autojen määrän lisääntyessä 1920- ja 30-luvulta alkaen, pyöräilijät, jalankulkijat ja autoilijat eivät mahtuneet enää turvallisesti samoille kaduille. Teiden leventämisen vuoksi useat rakennukset saivat Turussa purkutuomioita ja sotien jälkeen purkaminen sai vielä suuremmat mittasuhteet. Yleinen mielipide pysyi purkamisen puolella 1970-luvulle asti, jolloin valtakunnallisessa lehdistössä alettiin käyttää muidenkin kaupunkien rakennusten purkamisesta termiä Turun tauti.[3][8][11]
Näkyvimmin Kauppatorin ympäristöä ovat muuttivat 1950-luvulta alkaen muun muassa seuraavat muutokset:
- 1953 torilta purettiin Aeron paviljonki. Tilalle rakennettiin Abel Sandelinin suunnittelemat uudet linja-autojen odotuskatokset ja kioskit.[5][12]
- 1956 kaupungin koristeellisin rakennus, Karl Viktor Reiniuksen suunnittelema Lindblomin talo, purettiin voimakkaasta vastustuksesta huolimatta Kauppiaskadun laidalta. Tilalle valmistui 1957 Ole ja Bertel Gripenbergin suunnittelema Wiklundin uusi tavaratalo. Wiklundin laajennuksen tieltä purettiin vielä 1961 korttelin kulmasta Gylichin 1840-luvulla suunnittelema empirerakennus, jossa oli pitkään toiminut rautakauppa.[3][7][8]
- Syksyllä 1959 kaupunginvaltuusto hyväksyi tyhjilleen jääneen Hotelli Phoenixin purkamisen, jossa toimi pitkään myös Turun yliopisto. Monien mielestä Phoenixin purku oli kaikkien aikojen pahin ympäristörikos Turun keskustassa.[8]
- 1960-luvun alussa Vanha postitalo purettiin, ja sen tilalle rakennettiin usein Turun rumimmaksi rakennukseksi nimetty Viljo Revellin suunnittelema KOP-kolmio.[8]
- Turun Suomalaisen Säästöpankin taloa uudistettiin 1960-luvulla Aarne Ehojoen suunnitelmien mukaan niin paljon, että vanhan rakennuksen voi laskea puretuksi.[8]
- 1968 purettiin Kauppiaskadun ja Yliopistonkadun kulmassa sijainnut vuonna 1867 rakennettu Cygnaeuksen koulu.[8]
- Hotelli Hamburger Börsin purkaminen aiheutti 1970-luvulla niin suuren vastareaktion, että asia nostettiin esille myös valtakunnallisessa lehdistössä. Tästä huolimatta rakennus purettiin joulukuussa 1976.[8]
- 1990-luvulla torin pohjoiskulmaan rakennettiin suuri grillikioskirakennus.[12]
-
Kauppatori 1920-luvulla. -
Marssikulkue ohittaa kauppatorin 1930-luvulla. -
Torikauppaa 1950-luvulla. -
Kauppatori ja Wiklund vuonna 1959. -
Torikauppaa vuonna 1965. -
Näkymä torille elokuussa 1981.
2000-luvun uudistukset muokkaa
Kauppatorin uudistamista suunniteltiin pitkään, ja esimerkiksi torin alle rakennettavaa pysäköintitaloa esitettiin rakennettavaksi jo 1990-luvulla. Torin kehittämisestä vallitsi Turussa pitkään niin suurta erimielisyyttä, ettei uudistuksia voitu käynnistää. Turun toriparkki muodostui uudistusten osalta keskeiseksi kysymykseksi. Hankkeen vastustajien mukaan toriparkin rakentaminen saattoi vaarantaa toria ympäröivien rakennusten ja katujen rakenteet sekä aiheuttaa ympäristölle haittaa. Lisäksi hanke nähtiin kustannuksiltaan riskialttiina sekä yleisesti tarpeettomana keskustan useiden tyhjillään olleiden pysäköintitilojen vuoksi. Toriparkin puolustajien mukaan Turun keskustan liike-elämä tulisi näivettymään ilman torin alla sijaitsevia pysäköintitiloja.[5][13] Pysäköintilaitosta vastustanut kansanliike vaati kunnallista kansanäänestystä toriparkista ja keräsi sen puolesta 13 000 allekirjoitusta.[14]
Vuonna 2005 kymmenen kauppatorin ympäristössä sijainnutta liikeyritystä ja kiinteistönomistajaa sopivat parkkiluolan rakentamisen valmistelusta. Toimijat perustivat Turun Toriparkki Oy:n vuonna 2006, ja siihen liittyivät mukaan myös SOK ja Turun Osuuskauppa.[13] Toriparkki sai hyväksyntää myös kaupunginhallituksen puheenjohtaja Aleksi Randellilta ja kaupunginvaltuustolta, jossa toriparkin mahdollistava kaavamuutos hyväksyttiin maaliskuussa 2009 erityisesti kokoomuksen ja SDP:n valtuutettujen äänillä.[15] Puutteellisten selvitysten vuoksi kaava kuitenkin hylättiin ensin hallinto-oikeudessa ja Turun kaupun valituksen jälkeen myös korkeimmassa hallinto-oikeudessa.[16][17] Vuonna 2012 uusi asemakaavamuutos hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa yhden äänen enemmistöllä.[18] Toriparkin rakennustyöt käynnistyivät lokakuussa 2018[19] ja toriparkki avattiin joulukuussa 2020.[20]
Ennen toriparkin valmistumista Turun Osuuskauppa investoi kauppatoria ympäröiviin liiketoimintoihinsa saneeraamalla Sokos Wiklundin julkisivun ja rakentamalla tiloihin uuden hotellin sekä kattoterassin. Uudistunut Wiklund avautui maaliskuussa 2019.[21] Kokonaan uuden rakennuksen sai Scandic Hamburger Börs, joka avattiin torin laitaan vuoden 2021 loppupuolella.[22] Vuonna 1979 valmistunut Pauli Lehtisen suunnittelema hotelli purettiin uudisrakennuksen tieltä pois syksyllä 2019.[23] Eerikinkadun ja Aurakadun kulmassa sijaitsevan Affärscentrumin julkisivusaneeraus valmistui kesällä 2022.[24] Toriparkin päällä sijaitseva kauppatori sekä torille rakennetut paviljongit valmistuivat saman vuoden kesällä ja syksyllä, jolloin tori voitiin avata pieniä korjauksia lukuun ottamatta kokonaan uudistuneena.[25]
Toriparkin rakennustöiden yhteydessä Kauppatorille rakennettiin aurinkoenergialla toimiva sulanapitojärjestelmä, jonka toimivuutta on kyseenalaistettu. Keräysjärjestelmän on suunnitellut turkulainen NollaE, joka salaa suunnittelutiedot ja laskelmat. Joidenkin asiantuntijoiden mukaan aurinkolämpöjärjestelmä ei tule toimimaan esitetyllä tavalla. Torin työmaalla toimineen yrityksen toimitusjohtaja Jarkko Laivo pitää "aivan humpuukina koko juttua". Tekniikan tohtori ja diplomi-insinööri Simo A. Nurmi sanoo, ettei järjestelmä tule toimimaan niin kuin sitä on julkisuudessa esitelty. Työ- ja elinkeinoministeriö myönsi sille 1,3 miljoonaa euroa energiatukea. Turun kaupungin omistajaohjausjohtaja Jarkko Virtanen pitää keskustelua täysin turhana ja vain akateemisena pohdintana käyttöönoton ollessa vielä kesken.[26]
-
Jäätelökioskiksi muutettu vanha Turun raitiovaunu kesäkuussa 2007. -
Näkymä torille marraskuussa 2007. -
Kauppatori ja ortodoksinen kirkko huhtikuussa 2015. -
Torin 1990-luvulla rakennettu grillikioski lokakuussa 2015. -
Toriparkin rakennustöitä edeltäneitä arkeologisia kaivauksia kesäkuussa 2018. -
Toriparkin rakennustyömaa heinäkuussa 2020.
Torikauppa ja kauppiaat muokkaa
Nykyisin Turun kauppatori on avoinna maanantaista perjantaihin klo 7–18, lauantaisin klo 7–15, juhannus- ja uudenvuodenaattona klo 7–13 ja jouluaattona klo 7–12. Torilta on mahdollista ostaa tuoreita hedelmiä, vihanneksia ja marjoja, kukkia, tuoretta kalaa, leipomotuotteita ja käsitöitä. Torimyynnin lisäksi kauppatorilla sijaitsee useita kahviloita sekä kesäisin jäätelökioskeja. Sunnuntaisin torilla on usein tapahtumia tai esimerkiksi kirpputorimyyntiä.[27][28]
Torin myyntipaikat on jaettu nykyisin neljään eri kategoriaan:[27]
- Sopimuskauppiaat (vuosisopimus vihannes-, hedelmä-, kala-, liha-, leipä-, ja kukkakauppiaille)
- Maalaispenkit (päivähinta itse kasvatetuille tai valmistetuille tuotteille)
- Tilapäismyyntipaikat (päivähinta myyntiautolle tai myyntiteltalle)
- Kesäkahvilat ja jäätelökioskit
Useilla torikauppiailla on pitkä historia Turun kauppatorilta. Tällä hetkellä kauppiaina toimivat muun muassa:
- DeliVerden puutarha myy torilla kesäkaudella yrttejä, salaatteja ja vihanneksia.[29][30]
- Hellmanin puutarha Piikkiöstä on myynyt maalaispenkillä torilla vihanneksia yli 30 vuoden ajan.[30]
- Hörkön tila Maariasta myy torilla kesäkaudella vihanneksia ja yrttejä.[31][32]
- Inkisen Puutarha Paattisilta on toiminut torilla pitkään myyden vihanneksia, kastikkeita ja säilykkeitä, kesäkukkia sekä vihannesten taimia.[33]
- Turkulainen Toni Kanerva on neljännen polven torikauppias joka on myynyt torilla marjoja, hedelmiä, perunaa ja vihanneksia yli 20 vuoden ajan.[34][35][36]
- Kauppatorin Kalapojat Maskusta on toiminut torilla 1980-luvulta lähtien.[30][37][38]
- Kohmon tilan omistajat ovat myyneet perunaa, lanttuja ja muita juureksia torilla yli 50 vuoden ajan.[32][38]
- Konkin tilan Anne ja Pekka Alikirri Liedosta myyvät torilla juureksia ja perunaa ympäri vuoden.[34][39]
- Kotileipomo Tanniset Paimiosta on toiminut torilla 1970-luvulta alkaen ja tullut tunnetuksi erityisesti piparkakuista ja Canapee voitaikinaleivonnaisista.[40][41][42]
- Lootus-Puutarha Littoisista myy torilla kukkia ja kasveja.[32][43]
- Raikon marjatila Pöytyältä myy torilla erilaisia marjoja ja tarhaherneitä.[34][44]
- Luonnonmaalainen Jari Rainio eli "kauppatorin Elvis" on myynyt torilla perunaa 7-vuotiaasta lähtien ja yli 50 vuoden ajan.[45]
- Ruskolainen Vesa Rannikko myy torilla marjoja ja hedelmiä.[30][36][46]
- Sorrin puutarha Turun Saramäestä myy torilla salaattia ja vihanneksia.[34][47]
- Auralainen Sundellin puutarha myy torilla kukkia ympäri vuoden.[30][34][36][48]
Lyhtypylväs muokkaa
Turkuun rakennettiin ensimmäistä kertaa katuvalaistus marraskuussa 1805. Ensimmäisten kynttilälyhtyjen valovoima oli heikko ja niitä oli sijoitettu harvaan kaupungin keskustan kaduille. Vuonna 1862 valmistui Eerikinkadun ja Ursininkadun kulmaan yksityinen kaasulaitos, jonka avaaminen mahdollisti myös kaasuvalaistuksen rakentamisen Turun keskustaan. Kirkkaat kaasulyhdyt sytytettiin kaupungissa ensimmäisen kerran marraskuussa 1862. Yksi näyttävimmistä ja koristeellisimmista kaasulyhdyistä sijoitettiin 1863 keskelle kauppatoria. Jykevässä lyhtypylväässä oli viisi valaisinta ja pylvästä ympäröi graniittipilareihin kiinnitetty rautaketju. Lyhtypylväästä tuli tärkeä maamerkki turkulaisille, ja sitä käytettiin usein kohtaamispaikkana. Pylvään seitsemänmetrisen tolpan huipulla oli yksi lyhty, muut neljä oli sijoitettu hieman alemmas kaarevien sivuhaarojen päässä. Vuonna 1925 valaisin sähköistettiin. 1930-luvun puolivälissä torin uudistusten aikaan jykevä valaisin poistettiin torilta, kun kaupungin muutkin kaasuvaloajan lyhtypylväät katosivat katukuvasta. Torin keskelle pystytettiin uusi hehkulampuilla toiminut lyhtypylväs, joka puolestaan poistettiin torilta kiveuksen uudistamisen yhteydessä vuonna 1963.[3][49]
Vuoden 1968 alussa torin keskelle pystytettiin uusi korkeampi lyhtypylväs. Sen huipulla sijainneessa valaisimessa oli sisällä kahdeksan 400 watin elohopeahöyrylamppua.[3] Toriparkin rakentamisen ja torin uudistamisen yhteydessä tämä pylväs poistettiin ja torille tuotiin 17. lokakuuta 2022 lyhtypylväs, joka on mukaelma torilla olleesta alkuperäisestä kaasuvalaisimesta. Nostalginen valaisin sai torikauppiailta ja kaupunkilaisilta erittäin myönteisen vastaanoton.[50]
-
Kuvassa 1900-luvun alusta näkyy torin keskelle sijoitettu kaasuvalaisin, joka poistettiin 1930-luvulla. -
Kuvassa vuodelta 1936 näkyy torin keskelle sijoitettu uusi lyhtypylväs. -
Torin lyhtypylväs vuonna 1938. -
Vuonna 2008 otetussa kuvassa näkyy torille 1968 pystytetty valaisin. -
Lyhtypylväs vuonna 2016.
Katso myös muokkaa
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Laaksonen, Hannu: Turun historiaa kahdeksalta vuosisadalta. Turku: Turun historiallinen yhdistys, 2008. ISBN 978-952-99637-3-7.
- ↑ a b c d Kauppatorin paikalla on ollut asuinalue 10.5.2016. Turkulainen. Viitattu 4.7.2023. suomi
- ↑ a b c d e f g h Kalpa, Hannu: Muuttuva kaupunki : Turku eilen ja tänään I. Turku: Turun Sanomat, 1989. ISBN 951-95653-1-0.
- ↑ a b c Kauppatorin tarina 2023. Turun kaupunki. Viitattu 4.7.2023. suomi
- ↑ a b c d e f g h i Latvakangas, Eva: Turku : Muuttuva kaupunki, s. 85–89. Raisio: Turun Sanomat, 2011. ISBN 978-951-9129-84-6.
- ↑ a b c Turku Åbo 1827 - 360° virtuaalinäyttely 2023. Historian ja tulevaisuuden museo. Viitattu 4.7.2023. suomi
- ↑ a b c d Lahtinen, Rauno: Turun historia. Turku: Turkuseura-Åbosamfundet ry, 2014. ISBN 978-952-7025-04-8.
- ↑ a b c d e f g h i Lahtinen, Rauno: Turun puretut talot. Vaasa: k&h, kulttuurihistoria, Turun yliopisto, 2009. ISBN 978-951-29-4100-1.
- ↑ Kauppatorikin on joskus ollut uusi 15.11.2004. Turun Sanomat. Viitattu 4.7.2023. suomi
- ↑ Bryggmanin pöytälaatikkoon jäi unelmia Turusta 30.3.2017. Aamuset. Viitattu 4.7.2023. suomi
- ↑ Turun puretut talot 1: Turun tauti alkoi autoilun vaatimuksista 9.10.2013. Turkulainen. Arkistoitu 4.7.2018. Viitattu 4.7.2023. suomi
- ↑ a b Turku : Kauppatori asemakaavan selostus 20.4.2012. Turun kaupunki. Viitattu 4.7.2023.
- ↑ a b Sipola, Simo: S-etuparkki: käsikirjoitus yle.fi. 23.2.2009. Viitattu 4.7.2023.
- ↑ Backman, Nils-Eric: Yllättäen esiin noussut Turun toriparkki repii demarien valtuutettuja Helsingin Sanomat. 29.1.2009. Viitattu 4.7.2023.
- ↑ Turun valtuusto hyväksyi toriparkin Yle Uutiset. 31.3.2009. Viitattu 4.7.2023.
- ↑ Turun hallinto-oikeus tyrmäsi toriparkin Yle Uutiset. Viitattu 4.7.2023.
- ↑ Turun toriparkki voimistuvassa vastatuulessa Yle Uutiset. 24.10.2011. Viitattu 4.7.2023.
- ↑ Vähämäki, Hannu & Leppänen, Päivi: Yksi ääni ratkaisi Turun toriparkin Yle Uutiset. 19.6.2012. Viitattu 4.7.2023.
- ↑ Vähämäki, Hannu: Skanska rakentaa Turun toriparkin Yle Uutiset. 3.9.2018. Viitattu 4.7.2023.
- ↑ Koutonen, Jouni: Toriparkki avautui autoilijoille Turun keskustassa – katso tallenne avajaisista Yle Uutiset. 16.12.2020. Viitattu 4.7.2023.
- ↑ Sokos Hotel Wiklund aukeaa remontin jälkeen perjantaina 26.2.2019. Turun Sanomat. Viitattu 5.7.2023. suomi
- ↑ Rasi, Maarit: Tunnetko jo Turun uudistuneet hotellit? Tältä näyttää Hamburger Börsin huoneissa ja kahdessa tuoreessa tulokkaassa 10.11.2021. Ilta-Sanomat. Viitattu 4.7.2023. suomi
- ↑ Laine, Linda: Turussa jytisee paraatipaikalla: legendaarista Hamburger Börs -hotellia puretaan – korjaaminen olisi tullut lähes yhtä kalliiksi kuin uuden rakentaminen Iltalehti. 31.7.2019. Viitattu 5.7.2023.
- ↑ Niemistö, Juha: Satavuotiaan talokaunotar Affärscentrumin julkisivu alkaa olla alakertaa vaille valmis, mutta katutyömaa jarruttaa viimeistelyä kauppatorin laidalla 31.5.2022. Turun Sanomat. Viitattu 5.7.2023. suomi
- ↑ Mäkinen-Önsoy, Katariina: Kauppatorin avajaiset alkavat Turun Tähden -suurkonsertilla Turun Seutusanomat. 8.9.2022. Viitattu 4.7.2023.
- ↑ Yrjö Hjelt, Turussa kiistellään, pysyykö tori talvella sulana kesän säilötyllä aurinkoenergialla Yle.fi, uutiset 29.11.2022, viitattu 29.11.2022
- ↑ a b Torikauppa ja aukioloajat 2023. Turun kaupunki. Viitattu 4.7.2023. suomi
- ↑ ITurun torikauppiaiden vuokravapaus päättyy – sopimuskauppiaiden täytyy pitää myynti käynnissä maanantaista lauantaihin kello 9–14 19.12.2022. Turun Sanomat. Viitattu 4.7.2023. suomi
- ↑ DeliVerde 2023. DeliVerden puutarha. Viitattu 5.7.2023. suomi
- ↑ a b c d e Airas-Salminen, Ella: "Ei myyty banaanin banaania" – Toriremontti on vaatinut kauppiailta joustoa ja kärsivällisyyttä, uutta odotetaan positiivisin mielin 10.7.2022. Turun Sanomat. Viitattu 5.7.2023. suomi
- ↑ TaiminTaimet 2023. TaiminTaimet. Viitattu 5.7.2023. suomi
- ↑ a b c Suomi, Maria: Pitkä taival loppusuoralla — myyjät odottavat kauppatorin valmistumista 21.7.2022. Turun Tienoo. Viitattu 5.7.2023. suomi
- ↑ Inkisen puutarha, Paattinen 2023. Inkisen puutarha. Viitattu 4.7.2023. suomi
- ↑ a b c d e Torikauppiaat 30.9.2022. Turun kaupunki. Viitattu 4.7.2023. suomi
- ↑ Tiainen, Miika: "Aivan käsittämätön tilanne" – uudistetulta kauppatorilta jäi puuttumaan torikauppiaiden kannalta elintärkeä osa: jälkikäteen sen rakentaminen on hyvin kallista 30.9.2022. Turun Sanomat. Viitattu 4.7.2023. suomi
- ↑ a b c Lätti, Kirsi: Kylmä-autoja ja kohtuullinen vuokra – näitä asioita torikauppiaat toivovat Turun kaupungilta, torikauppias: "Keskusteluyhteys on nyt saatu auki" 12.10.2022. Turun Sanomat. Viitattu 5.7.2023. suomi
- ↑ Kauppatorin Kalapojat 2023. Kauppatorin Kalapojat. Viitattu 4.7.2023. suomi
- ↑ a b Vahtera, Niko: Torikauppiaat pelkäävät, että myyntipaikkojen vuokrat karkaavat käsistä – "Se olisi maalaisille torikaupan loppu" 24.11.2019. Turun Sanomat. Viitattu 5.7.2023. suomi
- ↑ Enkvist, Liisa: Lietolainen maanviljelijä Pekka Alikirri piti jo viime keväänä lannoitteita kalliina – nyt tilauksia ei voi edes tehdä eikä hintaa kerrota 16.3.2022. Turun Sanomat. Viitattu 4.7.2023. suomi
- ↑ Kotileipomo Tanniset Oy, yhteystiedot 2023. Kotileipomo Tanniset Oy. Viitattu 4.7.2023. suomi
- ↑ Kauppakeskukset vieneet vetovoimaa – Kauppatorin myllerrys arveluttaa torikauppias Tapio Tannista 16.3.2018. Aamuset. Viitattu 4.7.2023. suomi
- ↑ Kirstilä, Kalle: Ovatko nämä Suomen parhaat piparit? 21.12.2020. Viinilehti. Viitattu 4.7.2023. suomi
- ↑ Lootus-Puutarha 2023. Lootus-Puutarha Oy. Viitattu 5.7.2023. suomi
- ↑ Raikon marjatila 2023. Raikon Marjatila. Viitattu 4.7.2023. suomi
- ↑ Rannikko, Ann-Mari: Kesän odotetuin herkku sai ansaitusti oman nimikkopäivänsä, ja sitä vietetään tänään – viljelijä ja torikauppias vinkkaavat oikean tavan keittää varhaisperunat 15.6.2023. Turun Sanomat. Viitattu 4.7.2023. suomi
- ↑ Tiainen, Miika: Tehtiinkö Toriparkin hissit väärille kuormalavoille? Kauppiaan mukaan suunnittelussa on kaksi isoa virhettä 30.9.2022. Turun Sanomat. Viitattu 5.7.2023. suomi
- ↑ Sorrin puutarha, hae torilta 2023. Sorrin puutarha. Viitattu 4.7.2023. suomi
- ↑ Soini, Marianna: Leikkokukkia pikkupuutarhalta 24.9.2021. Puutarha & kauppa. Viitattu 4.7.2023. suomi
- ↑ Rossi, Leena: Kaupungin kadotettuja helmiä 30.9.2022. Agricola - Suomen humanistiverkko. Viitattu 5.7.2023. suomi
- ↑ Keskelle Turun kauppatoria pystytettiin lyhtypylväs, joka on tuulahdus menneisyydestä 17.10.2022. Turun Sanomat. Viitattu 5.7.2023. suomi