Avaa päävalikko

Lemböten kappeli on keskiaikaisen kivikirkon raunio, joka sijaitsee Lemlandissa Ahvenanmaalla pari kilometriä Lemböten kylästä länteen. Kappeli on omistettu Pyhälle Olaville, joka on katolisessa perinteessä Ahvenanmaan sekä merenkulkijoiden ja kauppiaiden suojeluspyhimys.

Lemböten kappeli
Lemböten kappelin rauniot vuonna 1892.
Lemböten kappelin rauniot vuonna 1892.
Sijainti Lemland, Ahvenanmaa
Koordinaatit 60°04′31.0″N, 019°58′52.5″E
Rakentamisvuosi 1500–1530
Materiaali harmaakivi
Haus LennartHell.svg
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla
Sjöfararkapellet Sankt Olofskapellet.JPG

HistoriaaMuokkaa

Lemböte mainittiin jo 1200-luvulla tanskalaisessa reittikuvauksessa, niin kutsutussa itineraariossa nimellä Lynæbøte etappina Tanskan ja Viron välisellä meritiellä. Ennen kivikappelia paikalla on ollut mahdollisesti useitakin puukappeleita, joihin merenkulkijat pysähtyivät lepäämään ja rukoilemaan purjehdusonnea. Ensimmäinen puukappeli lienee rakennettu 1100- ja 1200-lukujen vaihteen tienoilla. [1]

Kivikappeli rakennettiin tohtori Markus Hiekkasen mukaan todennäköisesti noin vuosina 1500–1530, mutta se hylättiin jo saman vuosisadan aikana, koska vanha laivareitti kappelin sivuitse tuli maankohoamisen vuoksi kulkukelvottomaksi. Vuonna 1674 mainittiin rakennuksen katon sortuneen ”kauan sitten”. Raunio entistettiin 1890-luvulla ja katettiin 1970-luvulla. Korjaustöiden valmistuttua kappeli vihittiin uudelleen käyttöön Pyhän Olavin päivänä 29. heinäkuuta 1979.[2]

RakennusMuokkaa

Kappelin ulkomitat ovat noin 9 × 7 metriä ja sisämitat noin 7 × 5 metriä. Rakennuksen oviaukko on sen länsipäädyssä ja ainoa ikkuna-aukko itäpäädyssä. Mahdollisesti myös rakennuksen eteläsivulla on ollut yksi ikkuna. Kappelin sisustuksesta ei juuri ole tietoja, mutta alttarin kerrotaan olleen olemassa vielä 1670-luvulla. Kappelin ehtoollisastia takavarikoitiin Ruotsin kuninkaan Kustaa Vaasan valtakaudella vuonna 1546. Kappelissa mahdollisesti olleista seinämaalauksista ei ole säilynyt tietoja, eikä niistä ole löytynyt merkkejä myöskään seinistä varisseesta laastisorasta. Alttarin paikalta löydettiin 1840-luvulla lähes 300 pääasiassa Eerik Pommerilaisen aikaista rahaa, joiden on arveltu olevan (puu)kappelissa vierailleiden jättämiä uhrirahoja tai erään paikalla käyneen kauppamiehen sinne kätkemiä. [3]

Kappelin luo on kylätien päässä sijaitsevalta pysäköintialueelta vajaan kilometrin pituinen kävelymatka ja sen pihaa ympäröi luonnonkivistä tehty aita. Kappelissa pidetään nykyisin kesäaikana ajoittain jumalanpalveluksia ja muita hengellisiä tilaisuuksia.

Lemlandin alueella on sijainnut toinenkin merenkulkijakappeli Rödhamnissa kunnan eteläosassa, mutta tämä kappeli on täysin hävinnyt.

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. Hiekkanen 2007, s. 406.
  2. Hiekkanen, Markus: Suomen keskiajan kivikirkot, s. 406–407. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007. ISBN 978-951-746-861-9.
  3. Hiekkanen 2007, s. 407 ja 596.

Aiheesta muuallaMuokkaa

Tämä kirkkoihin tai muihin uskonnollisiin rakennuksiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.