Avaa päävalikko

Kumlingen kirkko

kirkko Kumlingessa

Kumlingen kirkko on kirkkorakennus Kumlingessa Ahvenanmaan maakunnassa. Muodoltaan yksilaivainen salikirkko on pyhitetty Pyhälle Annalle.

Kumlingen kirkko
Kumlingen kirkko lännestä
Kumlingen kirkko lännestä
Sijainti Kumlinge
Koordinaatit 60°16′04.3″N, 020°46′27″E
Rakentamisvuosi noin 1510
Materiaali harmaakivi
Haus LennartHell.svg
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Ensimmäinen maininta Kumlingen kirkosta on vuodelta 1484 peräisin olevasta testamentista. Alueella on saattanut olla kappeli jo 1400-luvun alussa ja ennen kivikirkon rakentamista paikalla on ollut ehkä kaksikin puukirkkoa.[1] Harmaakivikirkko on arvioitu rakennetun noin vuonna 1510.[1] Kirkolla on myös barokkityylinen sipulikupoli, sekä kellotorni, joka rakennettiin vuonna 1767 längelmäkeläisen kirkonrakentajan Antti Piimäsen johdolla.

Kumlingen kirkko on tunnettu erityisesti siellä olevista Raamatun aiheisiin liittyvistä seinämaalauksista, jotka on tehty pian kirkon valmistumisen jälkeen. Maalausten tekijä on jäänyt tuntemattomaksi, eikä vastaavia maalauksia ole löydetty muualta Suomesta eikä myöskään Ruotsin kirkoista. Taiteilijan on kuitenkin päätelty saaneen vaikutteita Uplannin kirkkomaalareilta ja suomalaiselta Petrus Henrikssonilta, vaikka häntä ei voidakaan pitää minkään tietyn koulukunnan edustajana. Maalauksista erottuvat erityisesti Kristuksen kärsimyshistoriaan liittyvät kuvat: epäröivä Pontius Pilatus, Jeesus kahden häntä syyttävän sotilaan välissä ja Jeesuksen kavaltanut Juudas Iskariot. [2]

Kirkossa on myös 1250-luvulta peräisin oleva alttarikaappi, joka on Suomen vanhimpia, sekä Neitsyt Mariaa ja Jeesus-lasta esittävä puuveistos, joka puolestaan on peräisin 1400-luvulta. Alttarikaappi on kuulunut alkujaan Sundin kirkkoon. Alttaritauluna on Robert Wilhelm Ekmanin jäljennös Leonardo da Vincin maalauksesta Ehtoollinen.[1] Alttarilta lukien ensimmäisestä holvikaaresta riippuu ristiinnaulittua Jeesusta esittävä triumfiristi.[2]

Kumlingen kirkkoon saatiin ensimmäiset urut vuonna 1907. Nykyiset 10-äänikertaiset urut on rakentanut Veikko Virtanen vuonna 1963.

KuviaMuokkaa

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. a b c Hiekkanen, Markus: Suomen keskiajan kivikirkot, s. 392–393. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007. ISBN 978-951-746-861-9.
  2. a b Esa Santakari: Keskiajan kivikirkot, s. 41–45. Helsinki: Otava, 1979. ISBN 951-1-05475-9.

Aiheesta muuallaMuokkaa