Pitäjänmakasiini

viljavarasto
(Ohjattu sivulta Lainamakasiini)

Pitäjänmakasiini eli lainajyvästö tai lainamakasiini oli Ruotsissa ja Suomessa viljavarasto, jonne talletettiin hyvinä satovuosina viljaa käytettäväksi myöhemmin katovuosien sattuessa syönti- ja siemenviljana. Pitäjänmakasiinista lainatusta viljasta maksettiin korko, joten se toimi eräänlaisena pankkina. Vuosien 1755–1756 valtiopäivillä päätettiin, että jokaiseen seurakuntaan oli perustettava pitäjänmakasiini, mutta Suomeen niitä oli perustettu vapaaehtoisesti jo aikaisemminkin. Taustalla olivat 1690-luvun ankarat nälkävuodet ja Suuri Pohjan sota, jolloin Ruotsi oli joutunut turvautumaan aiempaa runsaampaan viljantuontiin. Vuonna 1934 annetun lain mukaan lainajyvästö voitiin perustaa maalaiskuntiin kunnanvaltuuston tai manttaalikunnan päätöksellä. Lainajyvästö voitiin lakkauttaa vain valtioneuvoston luvalla.[1][2]

Alatornion entinen pitäjänmakasiini.
Perniön entinen pitäjänmakasiini Perniön kirkon vieressä, 1820, laajennus 1896.

Makasiinin talletettiin viljaa hyvien satojen jälkeen ja sieltä sai lainaksi useimmiten korkoa vastaan syönti- ja siemenviljaa katovuosina. Pitäjänmakasiinin tuottama mahdollinen ylijäämävilja myytiin huutokaupalla ja saadut varat käytettiin muun muassa köyhäinhoitoon ja koulujen ylläpitoon. Vuonna 1857 määrättiin, että pitäjänmakasiinin yhteydessä tuli toimia erikseen siemenjyvästö ja hätäapujyvästö. Pitäjänmakasiinien historia päättyi 1900-luvun alussa, kun normaali pankkilaitos alkoi Suomessa olla riittävän kehittynyttä. Lainajyvästöjen tehtävät siirtyivät valtion viljavarastolle.[1]

Vuonna 2018 oli Suomessa toiminnassa vielä seitsemän lainajyvästöä ja siemenrahastoa. Lainajyvästöt siirtyivät lopullisesti historiaan, kun niitä koskenut laki kumottiin saman vuoden lopussa. Lainajyvästöjen varat määrättiin käytettäväksi maataloutta edistävään toimintaan.[3]

Makasiinirakennukset sijaitsivat yleensä paikkakunnan kirkon lähistöllä ja ne olivat yleensä vankkatekoisia hirsirakennuksia, mutta makasiineja muurattiin myös tiilestä ja kivestä. Puisiin makasiineihin tehtiin viljavarkauksien estämiseksi kaksinkertaiset tyhjän tilan erottamat seinät. Viljaa ei voinut valuttaa poratusta reiästä kaksinkertaisen seinän läpi.[4] Monet entiset pitäjänmakasiinirakennukset toimivat nykyisin museoina.

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. a b Otavan Iso tietosanakirja, osa 5, palsta 196. Helsinki: Otava, 1963.
  2. Kuisma, Markku: Helsingin pitäjän historia III. Isostavihasta maalaiskunnan syntyyn 1713-1865, s. 343-352. Vantaan kaupunki, 1991. ISBN 951-8959-12-9.
  3. Lainajyvästöt ja siemenrahastot siirtyvät historiaan 31.5.2018. Maa- ja metsätalousministeriö.
  4. Viljamakasiini - Kivijärven kotiseutuyhdistys ry


Aiheesta muuallaMuokkaa