Avaa päävalikko

Saksala (Nousiainen)

Nousiaisten kunnan virkistysalue Rantapiha sijaitsee Saksalassa, Savojärven rannassa. Kuvassa etualalla näkyy kesäisin auki oleva kioski ja taustalla tilan päärakennus, jossa järjestetään mm. tilausruokailuja

Saksala on Nousiaisten kunnan pohjoisosassa sijaitseva kulmakunta ja entinen koulupiiri. Se sijaitsee Kurjenrahkan kansallispuiston eri osien välissä. Vaikka Saksala yleisesti tunnetaan kylänä[1][2], se ei hallinnollisesti muodosta omaa maarekisterikyläänsä, vaan on pikemminkin niin kutsuttu talouskylä.

Sisällysluettelo

Sijainti ja kylien alueetMuokkaa

Saksalan tilat sijaitsevat Nousiaisten muiden kylien takamailla entisen Nousiaisten pitäjänmetsän alueella. Esimerkiksi Savojärven rannalla sijaitsevat Saksalan tilan maat kuuluvat Koljolan rekisterikylään ja ne on lohkottu Koljolan kyläkeskuksessa sijaitsevan Alhon kantatilan maista.[3] Samoin Turun Tortimäestä ja Nousiaisten Valpperista tulevien teiden risteyksessä sijaitseva Ason tila ja entinen Saksalan koulu kuuluvat Sukkisten kylään ja ne on lohkottu kylän yksinäistilasta.[4] Vaikka eräissä historiallisissa asiakirjoissa Saksala ja esimerkiksi Kiikko on kirjattu kyliksi, ei maanjakokäytäntö ole sallinut uusien rekisterikylien muodostamista. Siten ne muodostavat vain omia kulmakuntiaan.[5]

Historia ja nykypäiväMuokkaa

Saksalasta on löydetty kivikautisten työkalujen lisäksi joko pronssikaudelta tai varhaiselta rautakaudelta peräisin olevaa esineistöä. Vaikka Kuhankuonoa ympäröivillä alueilla oli harjoitettu kaskiviljelyä jo aiemmin, muodostui pysyvä asutus seudulle vasta 1700-luvulla. Perimätiedon mukaan alueen ensimmäiset pysyvät asukkaat olisivat olleet vuonna 1757 Savojärvelle muuttaneet Johan ja Maria Bärnstedt, vaikka jo vuoden 1695 karttaan on järven rannalle Pirtinmäkeen merkitty seudun ensimmäinen talo. Bärnstedtien sukunimeksi ilmoitetaan myöhemmissä lähteissä Saxla, jonka ajatellaan antaneen nimensä koko tulevalle Saksalan alueelle. Vuosisadan loppupuolella Nousiaisten, Mynämäen, Yläneen ja Vahdon takamaille rakennettiin useampiakin torppia. Pitäjänmetsien lakkautuksen jälkeen 1800-luvulla torpparit tekivät taksvärkkinsä maiden uusille omistajille, kunnes torpat itsenäistyivät 1910-luvulta alkaen. Vuonna 1850 Saksalassa oli noin 110 asukasta, mutta vuoteen 1900 mennessä asukasluku oli noussut noin 170 asukkaaseen.[6]

Vuosisatojen myötä Saksalasta muodostui takamaan keskus. Jo vuonna 1908 sinne johti jonkunlainen tie Nousiaisten Valpperista. Samoin Yläneen Uudeltakartanolta tuli kapulatie yli Lammenrahkan.[6] Toisen maailmansodan jälkeen Saksalaan perustettiin monia rintamamies- ja siirtolaistiloja. Lisäksi vielä 1950-luvun puolivälissä alueella hakattiin metsää suuria alueita, mikä toi Saksalaan runsaasti metsätyömiehiä. Näihin aikoihin Savojärven rannalla olleella tanssilavoilla järjestettyihin juhannusjuhliin saattoikin parhaimmillaan osallistua jopa viisituhatta henkeä.[7] Vuodesta 1932 aina 1960-luvulle kylässä toimi kansakoulu ja 1950-luvulla Saksalassa toimi kaksikin kauppaa.[4][6]

Kun Saksalassa asui vuonna noin 190 henkeä, oli Saksalan asukasluku 2000-luvulle tultaessa enää noin 50–60 henkeä.[2][6] Kylä ei kuitenkaan ole hiljennyt täysin: siellä muun muassa toimii aktiivinen, vuonna 1936 perustettu pienviljelijäyhdistys.[1] Se vastaa esimerkiksi Savojärven rannalla sijaitsevan Nousiaisten kunnan virkistysalue Rantapihan ylläpidosta.[8]

LähteetMuokkaa

  • Lauri Hokkinen: Kuhankuono, Kurjenrahka, Suokulla - Retkikohteita Turun pohjoispuolella. Omakustanne. Raisio: Lauri Hokkinen, 2003. ISBN 952-91-6688-5.
  • Anu Johansson: Nousiaisten kulttuurimaisema ja vanha rakennuskanta. Varsinais-Suomen rakennuskulttuuri 8. Nousiaisten kunta, Turun maakuntamuseo ja Varsinais-Suomen liitto, 2002. ISBN 951-595-080-5.

ViitteetMuokkaa

  1. a b Saksalan Pienviljelijäyhdistus ry Saksalan Pienviljelijäyhdistus ry. Viitattu 10.9.2010.
  2. a b Tauno Linkoranta: Nousiaisten Saksalan kylän uutta ja vanhaa kylätaloutta Varsinais-Suomen Kylät ry. Viitattu 10.9.2010.
  3. Johansson: Nousiaisten kulttuurimaisema ja vanha rakennuskanta, s. 132–133
  4. a b Johansson: Nousiaisten kulttuurimaisema ja vanha rakennuskanta, s. 262–264
  5. Johansson: Nousiaisten kulttuurimaisema ja vanha rakennuskanta, s. 34
  6. a b c d Högmander: Kurjenrahkan kansallispuiston hoito- ja käyttösuunnitelma, s.18–21
  7. Hokkinen: Kuhankuono, Kurjenrahka, Suokulla, s. 30–31
  8. Nousiaisten nähtävyyksiä Nousiaisten kunta. Viitattu 28.8.2010.

Aiheesta muuallaMuokkaa

  • Esa Laukkanen & Mika Lehto: Kuhankuonon retkilukemisto: Saksalan alueen luonto ja Kuhankuonon rajakiven historiikki. Turku: Saksalan pienviljelijäyhdistys, 2000.
  • Esa Laukkanen: Kuhankuonon retkilukemisto: Saksalan kylän historiikki. Turku: Saksalan pienviljelijäyhdistys, 2000.