Avaa päävalikko

Savojärvi on Varsinais-Suomessa sijaitseva järvi, josta noin puolet kuuluu Kurjenrahkan kansallispuistoon.

Savojärvi
Savojärveä nähtynä Kurjenpesän rantalaiturilta
Savojärveä nähtynä Kurjenpesän rantalaiturilta
Sijainti Nousiainen, Mynämäki, Pöytyä
Valtio SuomiView and modify data on Wikidata
Koordinaatit 60°44′38″N, 22°24′11″E
Pinnankorkeus 68,1 m [1]
Pinta-ala 1,24 km² [2]
Rantaviiva 7 km [2]
Suurin syvyys 1,9 m [2]
Keskisyvyys 1,46 m [2]
Tilavuus 0,00018 km³ [2]
Laskujoki Järvijoki[3]
Järvinumero 28.005.1.002View and modify data on Wikidata
Savojärvi
Savojärven pohjoispuolta reunustaa Lammenrahka.

YleiskuvaMuokkaa

Savojärvi on 124 hehtaarin laajuinen dystrofinen ja suorantainen järvi, jonka pohjoisosasta kuuluu 64 hehtaaria Kurjenrahkan kansallispuistoon. Järvi sijaitsee Nousiaisten, Mynämäen ja Pöytyän, aiemmin Yläneen, kuntien alueella. Savojärvi laskee vetensä Järvijokeen, joka on yksi Aurajoen merkittävimmistä sivuhaaroista.[3][4] Aurajoen vesistössä Savojärvi on selvästi suurin järvi.[5][6]

Savojärvi rajoittuu enimmäkseen kahteen suuren keidassuohon, eteläosa Kurjenrahkaan ja pohjoisosa Lammenrahkaan. Moreeniharjanteet ja metsämaa muodostavat vajaan viidenneksen järven rantaviivasta sen länsi- ja itärannalla. Länsirannalla on myös peltomaata. Järven etelärannalla on kalliota.[7]

KäyttöMuokkaa

Turun kaupunki rakensi 1950-luvun alussa padon Savojärven lounaisosaan, josta Järvijoki alkaa, varmistaakseen vesihuollon kuivina kausina ja poikkeusaikoina. Järvi on toiminut vuodesta 1951 Turun kaupungin vesireservinä, mutta sitä ei yleensä käytetä. Järven säännöstelyväli on kaksi metriä, mutta vedenpinta on usein lähellä ylärajaa. Kuivimpina aikoina, kuten vuoden 2002 syksyllä, järvi laskettiin kuitenkin lähes tyhjäksi.[7][8]

Savojärven etelärannalla on kymmenisen kesämökkiä sekä Auran ja Nousiaisten kuntien virkistysalueet.[3]

EläimistöMuokkaa

Savojärvessä on ahvenia, särkiä, kiiskiä ja haukia. Järveen on istutettu myös kirjolohta, toutainta ja peledsiikaa. Savojärvessä on myös ollut rapuja, mutta ne eivät pysty lisääntymään järvessä sen suurien happamuusvaihteluiden takia.[9]

Nisäkkäistä on mainittava, että Savojärvellä pitää reviiriään saukkopariskunta.[9]

VedenlaatuMuokkaa

Savojärvi on dystrofinen eli karu ja sen vesi on humuspitoista, joten järven vesi on ruskeaa ja näkösyvyys huono. Parhaimmillaan näkösyvyys on hieman yli metrin mutta tulva-aikoina vain puolisen metriä. Järven vesi on melko hapanta, koska se valuu ympäröiviltä soilta. Keväisin pH voi olla vain 4,5 mutta syksyisin yleisesti 6.[7] Savojärvellä on tehty järvien vedenlaadun pitkäaikaismuutosten seuranta vuodesta 1962 lähtien.[2]

Vedenlaatutiedot[2]
Päivämäärä Kokonaisfosfori Kokonaistyppi Liukoinen happi Näytteenottosyvyys Näkösyvyys
14.10.2009 56,00 μg/l 940,00 μg/l 11,50 mg/l 0,5 m 0,4 m
8.7.2009 72,00 μg/l 920,00 μg/l 8,60 mg/l 0,5 m 0,6 m

LähteetMuokkaa

  • Jouko Högmander: Kurjenrahkan kansallispuiston hoito- ja käyttösuunnitelma. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja C 1. Helsinki: Metsähallitus, 2006. ISBN 952-446-471-3. Teoksen verkkoversio (pdf).

ViitteetMuokkaa

  1. Kansalaisen karttapaikka Maanmittauslaitos. Viitattu 23.8.2010.
  2. a b c d e f g Ympäristötiedon hallintajärjestelmä Hertta Suomen ympäristökeskus. Viitattu 22.8.2010.
  3. a b c Högmander: Kurjenrahkan kansallispuiston hoito- ja käyttösuunnitelma, s. 11–12
  4. Kehittämisohjelma: Aurajoki-Paimionjoki vesistöaluekokonaisuus (pdf) Lounais-Suomen ympäristökeskus. Viitattu 22.8.2010.
  5. Lappalainen, Markku, Kivekäs, Matti & Lahti, Johannes: Aurajokilaakso. Elävä kansallismaisema, s. 152. Turku: Turun ammattikorkeakoulu, 2008. ISBN: 978-952-216-062-1.
  6. ”1. Valuma-alueiden kuvaus, 1.2. Aurajoki”, Tulvariskien alustava arviointi Paimion- ja Aurajoen vesistöalueilla ja Raisionjoen valuma-alueella sekä niiden edustan rannikkoalueella, s. 8. Diaarinro: VARELY/54/07.02/2011. Varsinais-Suomen elinkeino-, Iiikenne- ja ympäristökeskus, 1.4.2011. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 27.1.2014).
  7. a b c Högmander: Kurjenrahkan kansallispuiston hoito- ja käyttösuunnitelma, s. 12–13
  8. Lauri Hokkinen: Kuhankuono, Kurjenrahka, Suokulla - Retkikohteita Turun pohjoispuolella, s. 30–31. Omakustanne. Raisio: Lauri Hokkinen, 2003. ISBN 952-91-6688-5.
  9. a b Högmander: Kurjenrahkan kansallispuiston hoito- ja käyttösuunnitelma, s. 15–16