Avaa päävalikko

Hirvijoki (Varsinais-Suomi)

joki Varsinais-Suomessa
Tämä artikkeli käsittelee jokea Varsinais-Suomessa. Sanan muita merkityksiä on täsmennyssivulla

Hirvijoki (myös: Valpperinjoki[1]) on Hirvijoen vesistön laskujoki Varsinais-Suomessa. Se saa alkunsa Mynämäessä sijaitsevasta Hirvijärvestä sekä alueen soilta. Joki kulkee Nousiaisten Valpperin kylän ja keskustan läpi Lemun ja Maskun peltoaukeille, joilta se laskee kuntien eteläpuolella sijaitsevaan Halkkoaukkoon.[2][3] Aukko on osa Oukkulanlahden lintuvesialuetta, joka on noin 900 hehtaarin laajuinen Metsähallituksen kosteikko-life -ohjelmaan kuuluva Natura-alue.[4] Halkkoaukko on saarien sulkema, melko matala merenlahti, joka aukenee laajempaan ja syvempään Naantalinaukkoon.[2]

Hirvijoki
Tulviva Hirvijoki, kohdassa jossa Seututie 192 eli Kustavintie ylittää Hirvijoen. Kuva otettu ylävirtaan.
Tulviva Hirvijoki, kohdassa jossa Seututie 192 eli Kustavintie ylittää Hirvijoen. Kuva otettu ylävirtaan.
Alkulähde Hirvijärvi
Laskupaikka Halkkoaukko
Virtaama 2,3 /s
Valuma-alue 284 km²
Tulviva Hirvijoki, kohdassa jossa Seututie 192 eli Kustavintie ylittää Hirvijoen. Kuva otettu alavirtaan.

Joen sivuhaarat ja valuma-alueMuokkaa

Joen sivuhaaroja ovat muun muassa Lemussa virtaava Kuuvajoki sekä Maskusta tuleva Maskunjoki, jotka yhtyvät jokeen 2,3 ja 1,2 kilometriä ennen sen suuta.[2] Hieman ennen Maskunjoen suuta joesta erkanee pienempi Vähäjoki-niminen harra, joka laskee noin 500 metrin päähän pääuoman suusta, pienen Kirnusaaren länsipuolelle.[2] Ainut järvi koko joen valuma-alueella on sen alkulähde, noin seitsemän hehtaarin suuruinen Hirvijärvi.[3][5][6] Tämän vuoksi joen valuma-alueen järvisyys on erittäin pieni, vain 0,03 prosenttia.[7] Pieni järvisyys tekee myös joen virtaaman vaihteluista suuria.[5] Lisäksi valuma-alueesta jopa 35 prosenttia on peltoa.[3][5][7]

Vesistön tilaMuokkaa

Kuuvanjoen varrella sijaitsee Lemun jätevedenpuhdistamo, johon johdetaan kaikki Lemun ja Askaisten puhdistetut jätevedet.[2][3] Puhdistamon ja haja-asutuksen jätevesien lisäksi suurin osa joen ravinnekuormituksesta on Lounais-Suomen Ympäristökeskuksen mukaan peräisin maataloudesta. Arviolta 76 prosenttia jokeen tulevasta fosforista ja 67 prosenttia typestä on peräisin maataloudesta.[3][5]

Nykyisellään Hirvijoki, Laajoki ja Mynäjoki kuljettavat mukanaan kymmenen prosenttia saaristomereen tulevasta vuotuisesta typpi- ja fosforikuormasta. Hirvijoen ravinnepitoisuudet ovat melko korkeat ja sen laatu on välttävä, joen latvavesillä jopa huono. Hirvijoen vuosittaiseksi fosforikuormitukseksi on arvioitu 5 tonnia ja typpikuormitukseksi 134 tonnia.[3] Tarkan ravinnekuormituksen arviointi on Hirvijoessa hankalaa, sillä sen virtaamaa ei seurata säännöllisesti, lisäksi ravinteiden määrä vaihtelee runsaasti vuodesta ja vuodenajasta toiseen. Typpi- ja fosforipitoisuuksien arvellaan kuitenkin joessa pysyneen samankaltaisina ainakin 1960-luvulta asti.[5]

LähteetMuokkaa

  1. Turun ja Porin lääninkanslian vesiasioiden hakemisto Turun maakunta-arkisto. Viitattu 16.1.2009.
  2. a b c d e Lounais-Suomen Ympäristökeskus: Lemun jätevedenpuhdistamon ympäristölupapäätös ymparisto.fi. 12.12.2003. Viitattu 9.11.2007.
  3. a b c d e f Lounais-Suomen ympäristökeskus: Vakka-Suomen joet Vesien tila - esitesarja. 2007. Viitattu 16.11.2007.
  4. Lemun kunta: Kulttuuri ja matkailu lemu.fi. Viitattu 11.4.2007.
  5. a b c d e Vesa Penttilä: Toimenpidesuunnitelma tekeille - Hirvijoki-hanke tähtää hyvään ekologiseen tilaan. Vakka-Suomen Sanomat, 17.1.2012, s. 6. Artikkelin verkkoversio.
  6. Eerikki Rundgren: Melontaseikkailu - Hirvijoki 9.6.2003 melontaseikkailu.info. 9.6.2003. Viitattu 9.11.2007.
  7. a b Valtion ympäristöhallinto: Vakka-Suomi -ryhmä ymparisto.fi. 29.10.2007. Viitattu 9.11.2007.