Luettelo Nousiaisten julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä

Näytä koordinaatit OSM-kartalla
	Vie koordinaatit GeoJSON-muodossa

Luettelo Nousiaisten julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä sisältää Nousiaisten kunnassa olevat pysyvät patsaat, muistomerkit ja muistolaatat.

Julkiset taideteokset, muistomerkit ja muistolaatat muokkaa

Tämä luettelo on osa valtakunnallista Suomen julkisten taideteosten ja muistomerkkien luettelointia. Luettelossa on pysyvästi julkisilla paikoilla olevia taideteoksia, muistomerkkejä ja muistolaattoja sekä hautausmailla olevia yleisiä muistomerkkejä ja patsaita. Luettelossa ei mainita rakennusten sisällä ja suljetuilla sisäpihoilla olevia julkisia teoksia eikä yksittäisten hautojen veistoksia. Teokset ovat luettelossa nimensä mukaisessa aakkosjärjestyksessä. Sijaintipaikka on puiston, aukion, rakennuksen tai muun vastaavan nimi ja/tai katuosoite. Alue tarkoittaa kaupunginosaa/kunnanosaa, taajamaa, kylää, osa-aluetta tai asuinaluetta. Karttalinkki osoittaa teoksen sijaintipaikan kymmenien metrien tarkkuudella. Paljastusvuosi on teoksen julkistuksen tai paljastuksen vuosi sijaintipaikalla (suluissa on mainittu valmistumisvuosi, jos se poikkeaa huomattavasti paljastusvuodesta).

Julkinen teos	Paikka	Alue	Kartalla	Tekijä	Paljastusvuosi
Abraham ja Antti Achreniuksen muistomerkki^[1]	Nousiaisten kirkon hautausmaa, Kirkkotie 212	Koljola	60.6161°N, 22.1288°E
Ahti Jalosen muistopaasi^[2]^[3]	Vähä-Välisaari, retkeilyreitin varrella, noin 500 metriä Kuhankuonosta Saksalan suuntaan	Kurjenrahkan kansallispuisto	60.7353°N, 22.4091°E		1989
Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkki^[3]	Nousiaisten kirkon hautausmaa, Kirkkotie 212	Koljola	60.6157°N, 22.1277°E		1955
Kiitollisuurel ja kunnioituksel noustelaisil heosil^[4]	Nousiaisten kotiseutumuseo, Topoistentie 9	Topoinen	60.6113°N, 22.1216°E
Nousiaisten talonpoikaissäädyn valtiopäiväedustajat Ruotsin valtiopäivillä -muistolaatta^[5]	Kirkonpiirin koulun rinteessä, Vahdontie 52	Koljola	60.6183°N, 22.1304°E		2009
Piispa Pyhän Henrikin muistokivi^[3]^[6]	Pyhän Henrikin tie, Topoisten kalmonpelto, Nousiaisten kirkon pysäköintipaikan laidalla, Kirkkotie 211	Koljola	60.6148°N, 22.1263°E	Vikainen, JuhaniJuhani Vikainen	1978
Repolan risti^[7]	Repolankuja 27	Repola	60.6249°N, 22.0721°E	Jaakkola, KeijoKeijo Jaakkola	1979 (2005)^[8]
Sankarihautojen muistomerkki^[9]^[10]	Nousiaisten kirkko, sankarihautausmaa, Kirkkotie 212	Kirkon seutu	60.6157°N, 22.1278°E	Vikainen, JussiJussi Vikainen	1951
Talvisotaan lähdön muistolaatta^[11]	Seurojentalo Kalliopohjan ulkoseinässä, Hääveläntie 4	Koljola	60.6207°N, 22.1224°E	Lindholm, OlaviOlavi Lindholm	2004
Vapaussodan v.1918 Valkoisten muistokivi^[12]	Nousiaisten kirkon, seinässä, Kirkkotie 212	Kirkon seutu	60.6157°N, 22.1283°E		1918
Veteraanikivi^[3]^[13]	Seurakuntakodin pihalla, Maskuntie 1	Nummi	60.5971°N, 22.0856°E		1990

Lähteet muokkaa

Länsisyrjä, Erkki: Legendan jälki maisemassa. Pyhän Henrikin tien historiaa ja tätä päivää. Pro Gradu -tutkielma, Turun yliopisto, Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos. Turku: Turun yliopisto, 2014. Opinnäytteen verkkoversio Turun yliopiston verkkopalvelussa.
Tuomisto, Antero: Suomalaiset sotamuistomerkit. Suomen mies, 1998. ISBN 952-9872-05-4.

Viitteet muokkaa

↑ Achrenius, Abraham (1706–1769) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Abraham Achrenius oli virsirunoilija ja pietistijohtaja ja hänen poikansa Antti Achrenius pietistijohtaja. Molemmat toimivat Nousiaisten kirkkoherroina.
↑ Tawast, Markku: Ahti Jalosen muistopaasi pysäyttää Kuhankuonossa Turun Sanomat. 8.5.2004. Arkistoitu 28.12.2017. Viitattu 28.12.2017.
↑ ^a ^b ^c ^d Nousiaisten muistomerkit Varsinais-Suomen kirjastojen kotiseutukokoelma. Viitattu 28.12.2017.
↑ Teksti muistomerkissä.
↑ Kaunonen, Paula: Nousiaisten muistomerkit Digi. Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa. Viitattu 16.7.2018.
↑ Länsisyrjä 2014: 59–60. Piispa Henrik oli keskiajalta periytyvän käsityksen mukaan Suomen kristillistäjä ja ensimmäinen piispa.
↑ Länsisyrjä 2014:60–62, 80–81, 135–136.
↑ Ensimmäinen risti korvattiin uudella 2005 (Länsisyrjä 2014: 61).
↑ Nousiainen Sotasampo. Viitattu 25.12.2017.
↑ Tuomisto 1998:287.
↑ Talvisotaan lähdön muistolaatta Suomen sotamuistomerkit 1939-1945. Viitattu 24.11.2019.
↑ Anna Sirola: Puhukoon Paatinen Pylväs, s. 287. Väyläkirjat, 2017. ISBN 978-952-7168-35-6.
↑ Tuomisto 1998:316.

[1] Achrenius, Abraham (1706–1769) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Abraham Achrenius oli virsirunoilija ja pietistijohtaja ja hänen poikansa Antti Achrenius pietistijohtaja. Molemmat toimivat Nousiaisten kirkkoherroina.

[2] Tawast, Markku: Ahti Jalosen muistopaasi pysäyttää Kuhankuonossa Turun Sanomat. 8.5.2004. Arkistoitu 28.12.2017. Viitattu 28.12.2017.

[vskirj-3] Nousiaisten muistomerkit Varsinais-Suomen kirjastojen kotiseutukokoelma. Viitattu 28.12.2017.

[4] Teksti muistomerkissä.

[5] Kaunonen, Paula: Nousiaisten muistomerkit Digi. Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa. Viitattu 16.7.2018.

[6] Länsisyrjä 2014: 59–60. Piispa Henrik oli keskiajalta periytyvän käsityksen mukaan Suomen kristillistäjä ja ensimmäinen piispa.

[7] Länsisyrjä 2014:60–62, 80–81, 135–136.

[8] Ensimmäinen risti korvattiin uudella 2005 (Länsisyrjä 2014: 61).

[9] Nousiainen Sotasampo. Viitattu 25.12.2017.

[10] Tuomisto 1998:287.

[11] Talvisotaan lähdön muistolaatta Suomen sotamuistomerkit 1939-1945. Viitattu 24.11.2019.

[12] Anna Sirola: Puhukoon Paatinen Pylväs, s. 287. Väyläkirjat, 2017. ISBN 978-952-7168-35-6.

[13] Tuomisto 1998:316.

[1]

[2]

[3]

[4]

[5]

[6]

[7]

[8]

[9]

[10]

[11]

[12]

[13]