Kaarle Wärri

suomalainen poliitikko

Kaarle Wärri, joskus myös Kaarlo Wärri tai Kaarlo Värri (vuoteen 1864 Ala-Jaakkola; 23. helmikuuta 1839 Huittinen12. tammikuuta 1923 Pöytyä), oli suomalainen maanviljelijä ja moninkertainen valtiopäivämies, joka toimi talonpoikaissäädyn valtiopäiväryhmän puhemiehenä.[1][2]

Kaarle Wärri vuonna 1895. (Kuva K. E. Ståhlberg.)

Henkilöhistoria

muokkaa

Wärrin vanhemmat olivat ratsutilallinen Pertteli Ala-Jaakkola ja Liisa Wärri ja puoliso vuodesta 1864 Maria Justiina Saarelainen (k. 1932). Wärri oli maanviljelijä Pöytyällä vuodesta 1864. Siellä hän oli kunnallislautakunnan puheenjohtaja 1869–1878, kuntakokouksen puheenjohtaja 1878–1896 ja myöhemmin kunnanvaltuuston jäsen sekä Pöytyän kirkonisäntä 1883–1918. Kirkolliskokouksen jäsen Wärri oli 1876–1908 ja Loimaan ja Pöytyän säästöpankin hallituksen jäsen ja esimies 1866–1917. Hän toimi myös Pöytyän maamiesseuran pitkäaikaisena puheenjohtajana. Wärri ajoi vankasti suomen kielen asemaa, hän oli muun muassa Kansanvalistusseuran asiamies ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran jäsen. Rahalahjoituksen Wärri teki vielä ikämiehenä Suomen ensimmäiselle täysin suomenkieliselle yliopistolle, Turun yliopistolle.[1][3]

Valtiopäivätyö

muokkaa

Wärri valittiin säätynsä nuorimmaksi valtiopäivämieheksi 1867, jotka järjestettiin suurena nälkävuonna, mutta ei enää valtiopäiville 1872. Syynä luottamuksen puutteeseen uskotaan olleen sen, että hän edusti ratsutilallisia, kun kihlakuntien valitsijakokouksissa suuri osa valitsijoista oli perintötalollisia. Wärri valittiin kuitenkin uudelleen kaikille seuraaville säätyvaltiopäiville 1877–1878, 1882, 1885, 1888, 1891, 1894, 1897, 1899, 1900, 1904–1905 ja 1905–1906. Talonpoikaissäädyn puhemies hän oli kolmesti, 1894, 1897 ja 1899. Valtiopäivillä Wärri edusti Maskun, Loimaan ja Tyrvään tuomiokuntia.[2][3]

Lähteet

muokkaa
  1. a b Biografia-sampo: Kaarle Wärri Viitattu 7.2.2021.
  2. a b Vilén, Ari: Valtiopäivämies Kaarlo Wärri. 2009. Pöytyän kunta. Viitattu 18.5.2013.
  3. a b Viljo Hytönen: Talonpoikaissäädyn historia. II Osa: Säädyn jäsenet, sihteerit ja tulkit, s. 308–312. Helsinki: Otava, 1926.

Aiheesta muualla

muokkaa