Wikipedia

Eura

kunta Satakunnan maakunnassa
Tämä artikkeli käsittelee kuntaa Satakunnassa. Eura on ollut myös Tarvasjoen entisaikainen nimi.

Eura on kunta Satakunnassa. Kunnassa asuu 11 274 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 630,20 km2, josta 51,33 km2 on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 19,48 asukasta/km2. Euran nimikkolintu on härkälintu ja nimikkokasvi pähkinäpensas.[8]

Eura

vaakuna

sijainti

Euran keskustaa.
Euran keskustaa.
Sijainti 61°07′50″N, 022°08′25″E
Maakunta Satakunnan maakunta
Seutukunta Rauman seutukunta
Kuntanumero 050
Hallinnollinen keskus Euran keskustaajama
Perustettu 1866
Kuntaliitokset Hinnerjoki (1970)
Honkilahti (1970)
Kiukainen (2009)
Kokonaispinta-ala 630,20 km²
186:nneksi suurin 2022 [1]
– maa 578,87 km²
– sisävesi 51,33 km²
Väkiluku 11 274
87:nneksi suurin 31.12.2022 [2]
– väestötiheys 19,48 as./km² (31.12.2022)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 15,2 %
– 15–64-v. 56,4 %
– yli 64-v. 28,4 %
Äidinkieli 2022 [4]
– suomenkielisiä 95,9 %
– ruotsinkielisiä 0,2 %
– muut 4,0 %
Kunnallisvero 21,00 %
160:nneksi suurin 2022 [5]
Työttömyysaste 6,2 % (2018) [6]
Kunnanjohtaja Juha Majalahti
Kunnanvaltuusto 35 paikkaa
  2021–2025[7]
 • SDP
 • Kesk.
 • Kok.
 • PS
 • Vas.
11
9
7
5
3
www.eura.fi

Euran keskustaajamassa oli vuoden 2011 lopussa 6 587 asukasta.[9] Kuntaan liitettiin vuonna 1970 Hinnerjoen ja Honkilahden kunnat. Vuonna 2009 Euraan liitettiin Kiukainen, jolloin Euran asukasluvuksi tuli noin 12 500. Euran naapurikuntia ovat Eurajoki, Harjavalta, Kokemäki, Laitila, Mynämäki, Nakkila, Pöytyä, Rauma ja Säkylä.

Ympäristö muokkaa

Euralaisen luonnon rikkautena ovat järvet (yli 20)[10], sekä rehevä ja vaihteleva luonto. Satakunnan Pyhäjärvi on Lounais-Suomen suurin järvi, josta huomattava osa sijaitsee Euran alueella. Se tunnetaan kalaisuudestaan ja vapaa-ajanviettokohteena. Euran Honkilahden Koskeljärvi on Suomen tunnetuimpia lintujärviä. Erämaisen järven rannat on pääosin suojeltu. Järvelle on rakennettu lintutorni ja pysähdyspaikkoja luonnossa liikkumista harrastaville. Euran läpi virtaa Eurajoki, joka alkaa Satakunnan Pyhäjärvestä ja laskee Eurajoen kunnassa Olkiluodon pohjoispuolelta Pohjanlahteen.

Eurassa on myös kolme museota ja viisi kirkkoa (Euran harmaakivikirkko 1898, Hinnerjoen puukirkko 1755, Honkilahden puukirkko 1759, Kiukaisten puukirkko 1761 ja Panelian kivikirkko 1950) sekä Euran lentokenttä, jota käyttävät Euran ympäristön moottorilentäjät ja varjoliitäjät.

Liikenne muokkaa

Euran kautta kulkevat Tampereen ja Rauman välinen valtatie 12 sekä Harjavallan ja Uudenkaupungin välinen kantatie 43. Vuonna 1897 liikenteelle avattu Kokemäki–Rauma-rata rakennettiin alun perin kulkemaan Kiukaisten kautta ja siltä valmistui vuonna 1913 sivuraide Kauttualle, jonne tehtiin asemarakennus ja kaksipaikkainen veturitalli. Veturitalli vaurioitui kansalaissodan aikana punaisten ajettua kaksi veturia tallin takaseinän läpi. Henkilöliikenne Kauttuan radalla lopetettiin vuonna 1953, mutta samana vuonna valmistui sivuraide Kauttuan asemalta Säkylän sokeritehtaalle. Myös Rauman radan henkilöliikenne lakkautettiin vuonna 1988, mutta sokerijuurikkaan kuljetukset Kauttuan radalla jatkuivat 2000-luvulle.[11]

Etäisyyksiä Eurasta muokkaa

  • Rauma 35 kilometriä
  • Pori 50 kilometriä
  • Uusikaupunki 55 kilometriä
  • Turku 85 kilometriä
  • Tampere 110 kilometriä
  • Helsinki 210 kilometriä

Historia muokkaa

 
Eurasta löytynyt 1100–1250-luvuille ajoitettu kiekkopontinen miekka, joka on koristeltu hopealangoin.

Eura on esihistorialtaan Suomen merkittävimpiä kuntia. Siellä on poikkeuksellisen runsaita, erityisesti rautakautisia löytöjä Käräjämäellä, Luistarissa, Pappilanmäellä ja Kolmhaarassa.

Eurassa on ollut teollista toimintaa yhtäjaksoisesti yli 300 vuoden ajan. Kauttuan ruukin alue syntyi vuonna 1689, kun vapaaherra Lorenz Creutz sai vuorikollegiolta luvan perustaa rautaruukin Kauttuan kosken partaalle. Rautaruukista alkanut teollisuus on synnyttänyt Kauttualle mielenkiintoisen asumis- ja teollisuusympäristön, Kauttuan Ruukinpuiston. Alueella oleva rakennuskanta on pääosin 1800-luvulta. Ruukinpuistossa sijaitsee muun muassa vuonna 1802 valmistunut komea klubirakennus, jossa toimii nykyisin ravintola.

Vuonna 1817 Euran pitäjän Honkilahden kappelin Auvaisten kylässä seppä Juho Uusikartano koki voimakkaan herätyksen. Hyppyherätyksenä tunnettu liike laajeni voimakkaasti ja vaikutti rukoilevaisuuden elpymiseen Lounais-Suomen alueella.[12]

Ensimmäinen kirjasto Euran seuduilla perustettiin ilmeisesti vuoden 1852 vaiheilla, ja se on pohjana nykyiselle Euran kunnankirjastolle.

Vuoden 1907 tienoilla metalliteollisuuden tilalle tuli paperinvalmistus, kun Ahlström Osakeyhtiö perusti sinne Kauttuan Paperitehtaan.

Kauttuan kylässä on huomattava määrä arkkitehti Alvar Aallon suunnittelemia rakennuksia, joista tunnetuimmat ovat Terassitalo ja alkuaan virkanaisten asuntolaksi suunniteltu Tipula, joka nykyään tunnetaan nimellä Villa Aalto.

 
Kartta Euran kuntaliitoksista. Hinnerjoki ja Honkilahti liitettiin Euraan 1970, Kiukainen 2009.

Elinkeinoelämä muokkaa

Euran suurimmat yksityisen sektorin työnantajat ovat HKScan Finland Oy, Auramaa-yhtiöt, Jujo Thermal Oy, Amcor Flexibles Finland Oy, Pintos-konserni, Jaakko-Tuote Oy, Koskinen-yhtiöt, Biolan-ryhmä, A&R Carton Oy ja Euran Teollisuushuolto Oy.[13] Biolan-ryhmän pääkonttori sijaitsee Eurassa.

Väestönkehitys muokkaa

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Euran väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
 13 729
1985
  
 13 630
1990
  
 13 406
1995
  
 13 438
2000
  
 12 957
2005
  
 12 807
2010
  
 12 507
2015
  
 12 128
2020
  
 11 616
Lähde: Tilastokeskus.[14]

Taajamat muokkaa

Vuoden 2017 lopussa Eurassa oli 11 910 asukasta, joista 8 543 asui taajamissa, 3 279 haja-asutusalueilla ja 88:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Euran taajama-aste on 72,3 %.[15] Euran taajamaväestö jakaantuu neljän eri taajaman kesken:[16]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2017)
1 Euran kirkonkylä (Euran keskustaajama)* 6 337
2 Panelia 877
3 Eurakoski 873
4 Hinnerjoki 456

Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain. Euran keskustaajama sijaitsee pääosin Eurassa, mutta pieniltä osin myös Säkylässä.[16]

Urheilu muokkaa

Euran tunnetuin urheiluseura lienee LiigaEura, joka pelasi naisten lentopallon SM-liigassa. Myös vesipallojoukkue ETU on pelannut SM-tasolla. Jalkapallojoukkue Euran Pallo pelaa Länsi-Suomen Nelosessa. Euran Paneliassa toimii jääkiekkojoukkue Panelian Raikas. Eurassa on myös kilpaurheiluseura Euran Raiku, jonka lajeja ovat lentopallo, yleisurheilu, beach volley ja petankki. Euran Veivi on euralainen kori- ja sulkapallojoukkue. Eura on myös tunnettu hevosurheilustaan.

Seurakunnat muokkaa

 
Euran helluntaiseurakunnan kirkko lokakuussa 2009.

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Eurassa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[17]

  • Euran seurakunta
    • Euran kirkkopiiri
    • Hinnerjoen kirkkopiiri
    • Honkilahden kirkkopiiri
    • Kiukaisten kirkkopiiri
    • Panelian kirkkopiiri

Seurakunnalla on viisi kirkkorakennusta: Euran, Hinnerjoen, Honkilahden, Kiukaisten ja Panelian kirkot.[18] Lisäksi Eurassa toimii helluntaiherätykseen kuuluva Euran helluntaiseurakunta.[19] Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Euran alueella toimii Turun ortodoksinen seurakunta.[20]

Entiset seurakunnat muokkaa

Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Euran kunnan nykyisellä alueella.[17]

Tunnettuja Eurasta kotoisin olevia henkilöitä muokkaa

Kylät ja taajamat muokkaa

Eura
 
Euran kylät vuonna 1928:
1. Kauttua, 2. Vähävahe, 3. Isovahe, 4. Kirkonkylä, 5. Sorkkinen, 6. Lähteenoja, 7. Vaani, 8. Pappila, 9. Turajärvi, 10. Naarjoki, 11. Mestilä.

Ennen kuntaliitoksia Eurassa oli 10 kylää ja yksinäistilaa: Kirkonkylä, Sorkkinen, Euran pappila, Vaani (yksinäistila), Lähteenoja (yksinäistila), Soupas (yksinäistila), Isovahe (yksinäistila), Vähävahe (yksinäistila), Kauttua, Mestilä, Naarjoki ja Turajärvi.[21]

Hinnerjoki

Hinnerjoella on 4 kylää: Hinnerjoki, Kivijärvi, Korpi ja Vaaljoki.[22]

Honkilahti

Honkilahdella on 7 kylää: Auvainen, Haveri, Honkilahti (Kirkonkylä), Komoinen, Lellainen, Löyttylä ja Mannila.[23]

Kiukainen

Kiukaisissa on 9 kylää: Eurakoski, Harola, Kiukainen, Köylypolvi, Laihia, Laukola, Mäkelä, Panelia ja Rahvola.[24]

Taajamat

Vain osa kylistä on kehittynyt taajamaksi. Näitä ovat Euran keskustaajama, johon myös Kauttua kuuluu nykyään, Kiukainen, Panelia, Hinnerjoen kirkonkylä, Mannila, Koskenkylä ja Honkilahden kirkonkylä.[25]selvennä

Kuvia Eurasta muokkaa

  •  

    Euran keskustaa

  •  

    Euran kirkko

  •  

    Eurajoki Kauttualla

  •  

    Euran paloasema

  •  

    Kauttuan paperitehdas

  •  

    Kauttuan Tallinmäki

  •  

    Villa Ahlström

Ystävyyskunnat muokkaa

Ruokakulttuuri muokkaa

Euran pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla ryynimakkara, munajuusto ja Euran rinkilät.[26]

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

  • Rosberg, J. E.; Grotenfelt, Kustavi ja Hildén, Kaarlo (toim.): Suomenmaa: maantieteellis-taloudellinen ja historiallinen tietokirja. 3. osa, Turun ja Porin lääni. Helsinki: Tietosanakirja-Osakeyhtiö, 1921.

Viitteet muokkaa

  1. ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. ↑ a b Väestörakenteen ennakkotiedot alueittain, 2022M01*-2022M12* 31.12.2022. Tilastokeskus. Viitattu 27.1.2023.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. ↑ Väestörakenne 26.5.2022. Tilastokeskus. Viitattu 12.9.2023.
  5. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2022 29.11.2021. Verohallinto. Viitattu 18.2.2022.
  6. ↑ Työllisyyskatsaus 31.5.2018. ELY-keskus. Arkistoitu 15.5.2021. Viitattu 26.6.2018.
  7. ↑ Kuntavaalit 2021, Eura Oikeusministeriö. Viitattu 23.10.2021.
  8. ↑ http://www.eura.fi/fi/etusivu.html (Arkistoitu – Internet Archive)
  9. ↑ Taajamat väkiluvun ja väestöntiheyden mukaan 31.12.2011 8.2.2013. Tilastokeskus. Viitattu 22.3.2013. [vanhentunut linkki]
  10. ↑ Yleistietoa kunnasta 5.11.2012. eura.fi. Arkistoitu 29.10.2014. Viitattu 9.11.2013.
  11. ↑ Jussi Iltanen: Radan varrella: Suomen rautatieliikennepaikat (2. painos), s. 132–133. Helsinki: Karttakeskus, 2010. ISBN 978-952-593-214-3.
  12. ↑ Murtorinne, Eino (päätoim.): ”1809-1885”, Kristinuskon historia 2000, s. 98. 3. osa. Porvoo: Weilin+Göös, 2000. ISBN 951-35-6516-5.
  13. ↑ http://www.eura.fi/fi/eura-info/kunta-lyhyesti.html (Arkistoitu – Internet Archive)
  14. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain 1980 - 2015 Tilastokeskus. Arkistoitu 6.3.2017. Viitattu 5.3.2017.
  15. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 16.7.2019. Viitattu 2.12.2018.
  16. ↑ a b Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 2.12.2018.
  17. ↑ a b Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Arkistoitu 23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
  18. ↑ Toimipaikat Euran seurakunta. Arkistoitu 9.9.2011. Viitattu 5.10.2012.
  19. ↑ Euran helluntaiseurakunta euranhelluntaiseurakunta.fi. Viitattu 1.1.2010.
  20. ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/turun-ortodoksinen-seurakunta
  21. ↑ Suomenmaa: Turun ja Porin lääni (1921), s. 274
  22. ↑ Suomenmaa: Turun ja Porin lääni (1921), s. 271
  23. ↑ Suomenmaa: Turun ja Porin lääni (1921), s. 269
  24. ↑ Suomenmaa: Turun ja Porin lääni (1921), s. 279
  25. ↑ Euran kunta: Kunta lyhyesti, viitattu 7.3.2016
  26. ↑ Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 34. Helsinki: Patakolmonen Ky.

Aiheesta muualla muokkaa

 
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Eura.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Eura&oldid=21973053”