Jarl Eklund

suomalainen arkkitehti

Jarl Eklund (20. helmikuuta 1876 Kirkkonummi30. elokuuta 1962 Helsinki[1]) oli suomalainen arkkitehti.[2]

Pyynikinlinna

HenkilöhistoriaMuokkaa

Eklundin vanhemmat olivat juristi, tilanomistaja, valtiopäivämies Gustaf Viktor Eklund ja Karolina Maria Vilhelmina Oelze. Hänen puolisonsa vuodesta 1893 oli Margareta Gesellius (k. 1911) ja vuodesta 1912 Martha Magdalena von Wendt.[2] Eklund valmistui arkkitehdiksi Suomen Polyteknillisestä opistosta vuonna 1899. Hän työskenteli ensin Gustaf Nyströmin ja Gesellius-Lindgren-Saarisen arkkitehtitoimistoissa sekä yleisten rakennusten ylihallituksessa kunnes vuonna 1905 perusti oman arkkitehtitoimiston.[3]

Eklundin suunnittelemia rakennuksiaMuokkaa

Eklundin suunnittelutuotanto käsittää pääasiassa teollisuusrakennuksia, kartanoita ja yksityisiä asuintaloja.[3]

HelsingissäMuokkaa

 
Kalastajatorpan vanhempi osa
  • Ehrensvärdintie 3, Helsinki – 1911[4]
  • Engelinaukio 8, Helsinki – 1914
  • Armfeltintie 8, Helsinki – 1917
  • Merimiehenkatu 29, Helsinki – 1923
  • Stenbäckinkatu 26 - Lastenlinnantie 15, Helsinki – 1927[5]
  • Taidehalli, Nervanderinkatu 3 – 1928, Hilding Ekelundin kanssa
  • Kalastajatorppa, Helsinki Munkkiniemi - 1936
  • Vuorikatu 20, Helsinki – 1938
  • Merimiehenkatu 34, Helsinki – 1951

Muualla SuomessaMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. Jarl Eklund kuollut. Helsingin Sanomat, 1.9.1962, s. 12.
  2. a b Kuka kukin on (Aikalaiskirja) 1934, s. 107. Viitattu 24.1.2021.
  3. a b Jarl Eklund Suomen rakennustaiteen museo. Viitattu 30. maaliskuuta 2008.
  4. Jarl Eklund Korttelit.fi. Viitattu 30. maaliskuuta 2008.
  5. Taka-Töölö Kortteli 517 Helsingin Sanomat. 19.5.1995. Viitattu 14.10.2020.
  6. Historiaa - Kartanot Mäntsälän kunta. Viitattu 30. maaliskuuta 2008.
  7. Pyynikinlinna Opasmedia. Viitattu 30. maaliskuuta 2008.
  8. Matala, Heikki: Jatuli XVI:Kemi Oy:n rakentamisen historiaa, s. 384-385. Kemi: Pohjolan Sanomat, 1977.

Aiheesta muuallaMuokkaa