Westendin tennishalli

Westendin tennishalli oli Espoossa Westendin kaupunginosassa toiminut tenniskeskus. Arkkitehti Jarl Eklundin suunnittelema tennishalli valmistui vuonna 1935. Sen rakennuttajana toimi Westendin alueen omistanut Hagalundin kartanon isäntä ja tenniksen olympiaedustaja Arne Grahn.[1]

Westendin tennishalli
Westendin tennishalli.JPG
Osoite Revontulentie 1 (ent. Tennistie)
Sijainti Espoo
Koordinaatit 60.170440°N, 24.803642°E
Valmistumisvuosi 1935
Tuhoutui 1967
Suunnittelija Jarl Eklund
Haus LennartHell.svg
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

HistoriaMuokkaa

Westendin tennishallissa oli kaksi sisäkenttää ja ympäristössä kahdeksan massapintaista ulkokenttää. Hallissa oli myös toimistotiloja, majoitus- ja kerhohuoneita sekä ravintola.[1] Sen yhteyteen perustettiin vuonna 1937 ruotsinkielinen tennisseura Westend Tennis Stadion Klubb.[2]

Alkuperäinen toiminta tennishallissa jäi kuitenkin lyhytaikaiseksi. Vuonna 1949 Grahn möi sen Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitolle, joka käytti hallia koulutustilana. Vuonna 1952 se toimi Helsingin olympialaisten näyttämönä, jolloin hallissa järjestettiin kisojen miekkailukilpailut. Olympialaisten jälkeen halli palautui alkuperäiseen käyttötarkoitukseensa 1960-luvun puoliväliin saakka.[1] Viimeisinä vuosinaan se palveli kouluna, kunnes rakennus tuhoutui tulipalossa tammikuussa 1967.[3] Nykyään alue kuuluu Tapiolan kaupunginosaan, ja tennishallin paikalla on vuonna 1978 valmistunut LähiTapiolan pääkonttori.[4] Viereinen katu tunnettiin pitkään nimellä Tennistie, kunnes se vuonna 1975 muutettiin Revontulentieksi.[5]

Juutalaistaustaisten jäsenten erottaminenMuokkaa

Toukokuussa 1939 tennishallissa toiminut ruotsinkielinen tennisseura Westend Tennis Stadion Klubb erotti kuusi juutalaistaustaista jäsentään. Seuran puheenjohtajan Arne Grahnin mukaan syynä olivat maksamattomat jäsenmaksut. Todellisena syynä epäiltiin olevan antisemitismin, sillä maksujen laiminlyöjiä oli yli 120, joista ainoastaan juutalaistaustaiset erotettiin. Tapauksesta uutisointiin useissa suomalaisissa sanomalehdissä ja se herätti huomiota myös Ruotsissa.[3]

Erotettujen joukossa olivat muun muassa Jack S. Kotschack sekä turkisliike Grünsteinin omistaja Boris Grünstein. Hän kertoi vuonna 1989 julkaistuissa muistelmissaan Juutalaisena Suomessa, että Grahn oli myöhemmin pyytänyt anteeksi erottamista. Grahn on kertonut, että syynä oli ulkoinen painostus, sillä tennisseuralla oli 1930-luvulla läheiset yhteydet saksalaisiin valmentajiin. Tapaus tuli esille uudelleen vuonna 1945, kun ruotsalainen tennisseura oli suunnitellut saapuvansa Westend Tennis Stadion Klubbin vieraaksi. Iltapäivälehti Expressenin kirjoitettua vuoden 1939 tapahtumista, seura joutui lopulta perumaan vierailun.[3]

LähteetMuokkaa

  1. a b c Olympialaisten kisapaikat Helsingin kaupunki. Viitattu 26.4.2013.
  2. Lundberg, Stefan: Judar fick inte vara med i finlandssvenska klubbar 5.10.2013. Hufvudstadsbladet. Viitattu 6.12.2013. (ruotsiksi)
  3. a b c Juupaluoma, Johanna: Rotuviha ryöpsähti espoolaisella arvoalueella sodan kynnyksellä – Paikallisen tennisseuran teot puhuttivat Ruotsissa asti Helsingin Sanomat. 20.4.2020. Viitattu 20.4.2020.
  4. Otsolahti-Karhusaari Espoon kaupunki. Viitattu 21.4.2020.
  5. Viljamaa-Laakso, Marja: Nimistö Tapiolan kaupunkikuvassa, s. 33. Espoo: Espoon kaupunki, 1992. ISBN 951-85720-8-9. Teoksen verkkoversio (PDF).