Avaa päävalikko

Töölön pallokenttä (lempinimeltään ”Bollis”,[1] ruots. Tölö bollplan) on Helsingissä Taka-Töölön kaupunginosassa sijaitseva kahden jalkapallokentän kokonaisuus, jonka vanhin osa avattiin vuonna 1915. Se oli valmistuessaan Suomen ensimmäinen jalkapallolle tarkoitettu ruohokenttä. Myöhempi pääkenttä otettiin käyttöön vuonna 1921, ja nykyään se tunnetaan myös nimellä Erik von Frenckellin kenttä. Töölön Pallokentän alueella on myös kaksi tekonurmikenttää, talvikäyttöön tarkoitettu kuplahalli sekä vuonna 2000 valmistunut Töölön jalkapallostadion.

Töölön pallokenttä
”Bollis”
Töölön pallokenttä.JPG
Rakennuksen tiedot
Sijainti Urheilukatu 5, Helsinki
Koordinaatit 60°11′09″N, 24°55′29″E
Avattu 1915 / 1921
Remontoitu 1939–1940, 2000–2001
Omistaja Helsingin kaupunki
Kenttä lämmitetty luonnonnurmi
Käyttäjät

HJK (naiset), FC Kiffen

Katsojakapasiteetti

3 000

Kentän mitat

105 x 68 metriä

Haus LennartHell.svg
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Töölön Pallokenttä oli Suomen jalkapallomaajoukkueen kotikenttä vuosina 1919–1937, ja vuonna 1952 siellä pelattiin viisi Helsingin olympialaisten jalkapallo-ottelua. Nykyään Töölön Pallokenttä on muun muassa Helsingin Jalkapalloklubin naisten edustusjoukkueen kotikettä ja se toimiii myös nuorten Helsinki Cupin ja Stadi Cupin pääpaikkana.[2]

Alueen kentätMuokkaa

  • Pallokenttä 1[3]
  • Pallokenttä 2 (Erik von Frenckellin kenttä)[4]
  • Pallokenttä 5 (Destamatic-kenttä eli ”Sahara”, tekonurmi)[5]
  • Pallokenttä 6 (tekonurmi)[6]
  • HS-areena (ent. Pallokenttä 7, jalkapallohalli)[7]

HistoriaMuokkaa

 
Töölön pallokentän aluetta kuvattuna Olympiastadionin tornista 1966. Etualalla kenttä nro 2 ja keskellä kentät 3, 4 ja 6. Takana jäähallin vieressä hiekkapintanen ”Sahara” eli kenttä nro 5.

Ajatus Helsinkiin rakennettavasta nurmipintaisesta jalkapallokentästä syntyi 1910-luvun alussa, kun Suomen Palloliitolta puuttui kansainvälisiin otteluihin soveltuva kenttä. Käytössä olivat vain hiekkapintaiset Kaisaniemen ja Eläintarhan kentät.[8] Koska Helsingin kaupunki oli juuri rakentanut vuonna 1909 valmistuneen Eläintarhan kentän, se ei ollut enää halukas rahoittamaan jalkapallokenttää.[9] Yksityisen hankken laittoi vireille urheiluvaikuttaja Erik von Frenckell, jonka vuonna 1914 perustama osakeyhtiö Aktiebolaget Bollplan sai ilman vuokraa kaupungilta haltuunsa 11 hehtaarin suuruisen maa-alueen Eläintarhan puistoalueen länsilaidalta.[10] Alue oli entistä suota, jolle oli raivattu venäläisten viljelemiä kasvimaita ja peltoja.[11]

Töölön pallokenttä rakennettiin Tivolimäen juurelle nykyisten Urheilukadun ja Stadionpolun kulmaan.[11] Lauta-aidalla ympäröidyn kentän katsomoissa oli noin 5 000 paikkaa, joista 320 oli numeroituja istumapaikkoja.[9] Avajaiset pidettiin 12. syyskuuta 1915. Juhlallisuuksien huipentumana pelattiin KIF:n ja HIFK:n välinen jalkapallo-ottelu, joka päättyi HIFK:n 4–2-voittoon. Kyseessä oli kaikkien aikojen ensimmäinen ruohokentällä pelattu ottelu Helsingissä.[12] Vuonna 1921 viereen valmistui toinen nurmikenttä, ja 1930-luvulla alueella oli jo seitsemän jalkapallokenttää, joista osa oli hiekkapintaisia. Tuolloin otettiin käyttöön muun muassa Urheilukadun ja Nordenskiöldinkadun kulmaan rakennettu hiekkapintainen ”Sahara”.[11]

Pallokenttää hallinnoinut yhtiö purettiin vuonna 1939, jolloin alue siirtyi kaupungin hoitoon.[10] Samana vuonna kenttää alettiin kunnostamaan sodan vuoksi peruuntuneita vuoden 1940 kesäolympialaisia varten. Alueelle rakennettiin uudet pukuhuonetilat sekä pitkä Urheilukadun suuntainen katsomorakennus, joka ulottui kolmelle jalkapallokentälle. Vuoden 1952 kesäolympialaisten alla valmistui Olympiastadionin puoleinen betoninen aurinkokatsomo, joka otettiin käyttöön 1949.[10] Siihen littyi myös 1 050 hengen puinen katsomonosa, joka purettiin 1970.[13] Uudistusten myötä pääkentäksi tuli vuonna 1921 valmistunut kenttä numero 2.[11] Sille mahtui 4 650 katsojaa, mutta kun maalit siirrettiin nurmialueen keskelle ja käyttöön otettiin myös ykköskentän katsomot, saatiin tilaa 8 000 hengen yleisölle.[13]

Soisesta maaperästä johtuen kentän nurmi oli usein erittäin huonossa kunnossa. Pelikuntoon saaminen kesti keväsin useita viikkoja, ja lisäksi se oli rankkasateiden jälkeen käyttökelvoton. Jo 1930-luvulla suunniteltiin salaojitusta ja kentän pinnan korottamista usealla kymmenellä sentillä, tai vaihtoehtoisesti pumppaamon rakentamista.[14] Parannustöistä huolimatta ongelmat jatkuivat läpi vuosikymmenten. Vihdoin syksyllä 1994 oli tarkoitus käynnistää mittavat korjaustyöt, mutta ne toteutettiin alkuperäistä suppeammassa muodossa vasta vuoden kuluttua. Suunnitelmissa ollutta valaistusta ja kentän lämmitystä ei rakennettu.[15][16] Vuonna 1999 alettiin kenttien numero 3 ja 4 tilalle rakentamaan Töölön jalkapallostadionia, jonka valmistumisen jälkeen Pallokentälle tehtiin laaja saneeraus vuosina 2000–2001. Nurmikenttien peruskorjauksen lisäksi Urheilukadun puoleiset katsomot purettiin, aurinkokatsomo kunnostettiin ja sen yhteyteen rakennettiin uusi kahvio saniteteettitiloneen. Projektin kustannukset olivat yhteensä 1,37 miljoonaa euroa.[17] Pallokenttä 7:n paikalle valmistui vuonna 2015 HJK:n juniorien käyttöön tarkoitettu jalkapallohalli.[18]

Vuosina 1919–1937 Töölön pallokenttä oli Suomen jalkapallomaajoukkueen kotikenttä. Kentällä on pelattu yhteensä 47 A-maaottelua sekä kymmeniä nuorten maaotteluita.lähde? Vuonna 1952 Töölön pallokentällä pelattiin yhteensä viisi Helsingin olympialaisten jalkapallo-ottelua. Kentällä pelattiin karsintasarjasn ottelut JugoslaviaIntia ja UnkariItalia sekä puolivälierät RuotsiItävalta, SaksaBrasilia ja JugoslaviaTanska.Kumpaakin karsintasarjan ottelua oli seuraamassa noin 20 000 katsojaa, mikä on myös Pallokentän yleisöennätys.[19] 13. kesäkuuta 2015 pelattin Töölön pallokentän 100-vuotisjuhlaottelu, jossa kohtasivat Suomen ja Ruotsin alle 21-vuotiaiden jalkapallomaajoukkueet. Samalla kenttä numero 2 nimettiin Erik von Frenckellin kentäksi.[20]

Töölön pallokentällä on jalkapallon lisäksi pelattu lukuisia muita pallopelejä, kuten pesäpalloa, käsipalloa, lentopalloa, maahockeyta, krikettiä, amerikkalaista jalkapalloa sekä talvisin kentälle jäädytetyllä luistinradalla jääpalloa ja jääkiekkoa. Pallokenttä on myös toiminut joukkuevoimistelun ja massaliikunnan sekä messujen ja erilaisten yleisötapahtumien näyttämönä.[21] Kentällä on järjestetty muun muassa SVUL:n suurkisoja sekä TUL:n liittojuhlia.lähde? heinäkuussa 1930 kentällä pidettiin talonpoikaismarssin tilaisuus, ota oli seuraamassa yli 10 000 henkeä.[22]

KirjallisuuttaMuokkaa

LähteetMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. Bollis juhlii pyöreitä tänä vuonna 3.2.2015. Helsingin kaupunki. Viitattu 1.8.2015. [vanhentunut linkki]
  2. Jalkapallon toimintaedellytykset Töölön Pallokentän alueella 19.6.2016. Helsingin Jalkapalloklubi. Viitattu 5.4.2019.
  3. Töölön pallokenttä / Pallokenttä 1 Helsingin kaupunki. Viitattu 5.4.2019.
  4. Töölön pallokenttä / Pallokenttä 2 Helsingin kaupunki. Viitattu 5.4.2019.
  5. Töölön pallokenttä / Pallokenttä 5 Helsingin kaupunki. Viitattu 5.4.2019.
  6. Töölön pallokenttä / Pallokenttä 6 Helsingin kaupunki. Viitattu 5.4.2019.
  7. Töölön Pallokenttä / HS-areena Helsingin kaupunki. Viitattu 5.4.2019.
  8. Lahtinen, Esko S.: ”Iso askel – pitka matka”, Finnair Stadium, s. 23. Helsinki: Edita, 2001. ISBN 951-37328-8-6.
  9. a b Sjöblom, Kenth: ”Palloliiton varhaisvuodet”, Rakas jalkapallo : sata vuotta suomalaista jalkapalloa, s. 34. Helsinki: Teos, 2007. ISBN 978-951-85106-8-3.
  10. a b c Kokkola, Ritva: ”Miten Finnair Stadium syntyi?”, Finnair Stadium, s. 34. Helsinki: Edita, 2001. ISBN 951-37328-8-6.
  11. a b c d Hackzell, Kaija: Halli Saharan laidalla. Helsingin Sanomat, 7.7.1995, s. A11. HS Aikakone (vain tilaajille) Viitattu 5.4.2019.
  12. Töölön pallokentän avajaiset. Helsingin Sanomat, 13.9.1915, s. 4. Kansalliskirjasto Viitattu 5.4.2019.
  13. a b Päivän kysymys: Kuinka monta katsojaa mahtuu Pallokentälle?. Helsingin Sanomat, 13.6.1970, s. 18. HS Aikakone (vain tilaajille) Viitattu 5.4.2019.
  14. Pallokentän uudelleenrakentaminen maksaisi 10,2 milj. markkaa. Helsingin Sanomat, 27.10.1936, s. 9. HS Aikakone (vain tilaajille) Viitattu 5.4.2019.
  15. Miettinen, Heikki: Pallokentän nurmipohjan hnta ratkeaa urakkatarjousvaiheessa. Helsingin Sanomat, 31.3.1995, s. C9. HS Aikakone (vain tilaajille) Viitattu 5.4.2019.
  16. Pohjanpalo Olli: Töölön pallokenttä jää ilman lämmitystä ja kunnon valoja Helsingin edustuskentän korjauksissa päätettiin säästää 22.4.1995. Helsingin Sanomat. Viitattu 5.4.2019.
  17. Helsingin liikuntapaikkoja ja -rakennuksia, s. 63, 116. Helsinki: Helsingin kaupungin liikuntavirasto, 2005.
  18. HJK:n jalkapallohallin avajaisia vietettiin lauantaina 23.5.2015. Helsingin Jalkapalloklubi. Viitattu 5.4.2019.
  19. Reyes, Macario: XV. Olympiad Helsinki 1952 Football Tournament 2000. Rec.Sport.Soccer Statistics Foundation. Viitattu 6.2.2007. (englanniksi)
  20. Bollista juhlitaan Suomi–Ruotsi U21-maaottelulla ja kentän nimeämisellä Helsingin liikuntavirasto. 11.6.2015. STT Info. Viitattu 5.4.2019.
  21. Kumpulainen, Harri: Sata vuotta palloilua Bolliksella 26.5.2015. Kymppipaikka. Viitattu 5.4.2019.
  22. Silvennoinen, Oula ; Tikka, Marko ; Roselius, Aapo: Suomalaiset fasistit : mustan sarastuksen airuet, s. 183–187. Helsinki: WSOY, 2016. ISBN 978-951-04013-2-3.

Aiheesta muuallaMuokkaa