Wikipedia

Suomen Palloliitto

suomalaisen jalkapallon korkein järjestö

Suomen Palloliitto ry (lyh. SPL, ruots. Finlands Bollförbund rf, FBF) on suomalaisen jalkapallon ja futsalin korkein järjestö. Se on perustettu vuonna 1907, ja se on ollut FIFAn jäsen vuodesta 1908 ja UEFAn vuodesta 1954. Palloliiton puheenjohtajana on vuodesta 2018 lähtien toiminut Ari Lahti. Liiton pääsihteerinä toimii Marco Casagrande.

Suomen Palloliitto
Finlands Bollförbund
Perustettu 1907
Tyyppi urheilun kattojärjestö
Toimiala jalkapallo
Päämaja Urheilukatu 5
00250 Helsinki
Jäsenet 930 seuraa, joissa 131 000 rekisteröityä pelaajaa
Puheenjohtaja Ari Lahti
Pääsihteeri Marco Casagrande
Jäsenlehti Maali!
Aiheesta muualla
Sivusto

Suomen Palloliiton 930 jäsenseurassa on noin 131 000 rekisteröityä pelaajaa.[1] Jalkapalloa harrastaa Suomen Gallupin tutkimusten mukaan noin 500 000 suomalaista. Futsalin harrastajia oli Palloliiton omien tilastojen mukaan noin 25 000 vuonna 2018. Sääntöjen mukaan Palloliiton jäseniksi voivat kuulua rekisteröitynä yhdistyksenä toimivat piirit, seurat ja yhteisöt.[2]

Historia Muokkaa

Suomen Palloliitto perustettiin 19. toukokuuta 1907 Ravintola Catanissa Helsingissä.[3] Perustavaan kokoukseen osallistuivat Unitas (Helsinki), Polyteknikkojen urheiluseura (Helsinki), Stjernan (Helsinki), Viborgs Hockeyklubb (Viipuri), Åbo Idrottsvänner (Turku), Turun Jalkapalloseura ja Idrottens Vänner (Kokkola).

Jääpallo kuului Suomen Palloliiton ohjelmaan aina vuoteen 1972 asti, kunnes Suomen Jääpalloliitto perustettiin jääpalloilun itsenäiseksi lajiliitoksi. Jääkiekon ensimmäiset SM-kilpailut järjesti 1928 Palloliitto vaikka laji kuului myös Suomen Luistinliiton ohjelmaan. Oman lajiliittonsa – Suomen Jäähockeyliitto – kiekkoilijat saivat 20. tammikuuta 1929.[4] Myös pesäpallo ja sitä edeltänyt pitkäpallo järjestettiin Palloliiton alaisuudessa vuoteen 1925 saakka.

Toiminta Muokkaa

 

Palloliitto organisoi jalkapallon ja futsalin sarja- ja cup-muotoisen kilpailutoiminnan Suomessa Veikkausliigaa lukuun ottamatta.[5]. Liitto on vastuussa myös maajoukkuetoiminnasta sekä jalkapallon ja futsalin kehittämisestä muun muassa valmentajakoulutuksen sekä seura- ja olosuhdekehitystoiminnan avulla[5].

Liiton toiminta-ajatuksena on olla jalkapallon erikoisliitto ja kansainvälisen jalkapalloliiton FIFA:n jäsenenä vastata Suomen kaikesta jalkapallotoiminnasta ja sen kehittämisestä sekä kasvatus- ja harrastustoiminnan että kilpa- ja huippu-urheilun alueilla ihmis- ja asiakaskeskeisestä lähtökohdasta.[2]

Toiminnan päämäärinä ovat Suomen jalkapalloilun nostaminen pysyvästi kansainväliselle huipputasolle, lajin kehittäminen kokonaisuudessaan suosituimmaksi suomalaiseksi urheilulajiksi – myös katsojamäärillä mitattuna, Fair Play -hengen ulottaminen toiminnan kaikille tasoille sekä liiton aseman vahvistaminen.[2]

Piirit Muokkaa

Aiemmin Palloliiton jäseninä oli alueellisia piirejä, mutta vuoden 2020 alusta lähtien Palloliitto ja sen piirit yhdistyvät yhdeksi valtakunnalliseksi organisaatioksi.[6][7] 12 piiriä vastasivat jalkapallotoiminnasta omilla alueillaan.[8]

  • Helsingin piiri: Piiri järjestää oman piirinsä 3.–7. divisioonia. Piirijohtaja on Jari Kurittu.
  • Itä-Suomen piiri: Piirijohtajana toimii Pekka Ojala. Piiri järjestää oman alueensa 3.–6. divisioonia.
    • tunnettiin vuoteen 1994 nimellä Savon piiri, vuoden 1995 alussa piiriin liittyivät Joensuun piirin seurat.
  • Kaakkois-Suomen piiri: Piirijohtaja on Veijo Vainikka. Piiri järjestää Kaakkois-Suomen Kolmosen sekä sitä alempia oman alueensa sarjatasoja.
    • aiemmin erilliset Saimaan piiri ja Kymenlaakson piiri, jotka yhdistyivät 1994
  • Keski-Pohjanmaan piiri: Piiri järjestää oman alueensa 3.–6. divisioonia. Piirijohtaja on Kari Mars.
  • Keski-Suomen piiri: Piiri järjestää oman alueensa 3.–6. divisioonia. Piirijohtajan tehtäviä hoitaa kehitysjohtaja Ali Kangas-Hynnilä
  • Pohjois-Suomen piiri: Piiri järjestää oman alueensa 3.–6. divisioonia. Piirijohtaja on Esa Saajanto.
  • Satakunnan piiri: Piiri järjestää oman alueensa 3.–6. divisioonia. Piirijohtaja on Janne Koivisto.
    • syntyi 1934, jolloin vuonna 1930 perustettu Häme-Satakunnan piiri jaettiin kahtia Satakunnan ja Hämeen piireiksi.
  • Tampereen piiri: Piiri järjestää oman alueensa 3.–6. divisioonat. Piirijohtaja on Jarmo Tuomiranta.
  • Turun piiri: Piiri järjestää oman piirinsä 3.–6. divisioonia. Piirijohtaja on Jouni Koivuniemi.
  • Uudenmaan piiri: Piiri järjestää oman piirinsä 3.–6. divisioonia. Piirijohtaja on Matti Räisänen.
  • Vaasan piiri. Piirijohtajana toimii Jukka Rautakorpi.
  • Ålands Fotbollförbund

Kaikki Pelaa-ohjelma Muokkaa

Tämä artikkeli tai osio on keskeneräinen.
Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla sivua. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.

Kilpailutoiminta Muokkaa

Jokaisella viralliseen kilpailuun osallistuvalla pelaajalla tulee olla voimassa kyseessä olevaan kilpailuun oikeuttava pelaajalisenssi ja vakuutusturva. Lisenssien yhteydessä on saatavilla myös vakuutusturva, mutta vähintään vastaavan tasoisen vakuutuksen voi halutessaan hankkia myös itse.[9]

Lasten, nuorten, aikuisten sarjoissa pelaavien alle 21-vuotiaiden, JKKI- ja erotuomarien pelitoiminnassa käytössä on pelipassi. Lapsille ja nuorille vakuutusturva on pakollinen, aikuisten pelipassilla, joka on tarkoitettu korkeintaan 20-vuotiaille aikuisten kilpailusarjoissa pelaaville, se on pakollinen Veikkausliigasta Kakkoseen. Muissa aikuisten sarjoissa sekä JKKI- ja erotuomareiden pelitoiminnassa vakuutusturvan hankintaa suositellaan.[10]

Koulutustoiminta Muokkaa

Tämä artikkeli tai osio on keskeneräinen.
Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla sivua. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.

Palloliitto järjestää valmentajakoulutusta D-, C-, B-, A- ja valiotasolla. Korkein suoritettava kurssi on Jalkapallovalmentajakoulu (JVK), jonka suorittaneilla on mahdollisuus saada valio- ja UEFAn pro-lisenssi.[11][12]

Maajoukkuetoiminta Muokkaa

Tämä artikkeli tai osio on keskeneräinen.
Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla sivua. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.

Seuratoiminta Muokkaa

Palloliitto tukee sääntöjensä mukaisesti jalkapalloseuroja[5]. Tavoitteena on kehittää seuratoimintaa ja kouluttaa seuratyöntekijöitä ja näin edistää jalkapalloharrastusta Suomessa.

Palloliiton välineinä seuratoiminnan tukemisessa ovat[13]:

  • Koulutusten ja seminaarien järjestäminen seuratoiminnassa mukana oleville
  • Jalkapalloseuran perustamisen ja organisoinnin ohjeistukset
  • Vapaaehtoistoimijoiden ja seurojen yhdistäminen

Omien oppaiden ja koulutusten lisäksi Palloliitto suosittelee jalkapalloseuroille uusia työvälineitä ja tukia:

  • Lasten jalkapalloharrastuksen kustannustason nousua hillitsemään on kehitetty seuratoiminnan kehittämistuki, jonka hakemiseen Palloliitto on tehnyt seuratason ohjeistuksen[14].
  • Joukkueiden johtajien työmäärää helpottamaan Palloliitto ja Nimenhuuto julkaisivat verkkotyökalun, jonka avulla joukkueet voivat hoitaa viestintää ja saada Palloliiton tiedotteita[15].

Päätösvalta ja hallinto Muokkaa

Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Tarkennus: Liiton hallintomalli on uudistettu ja tämä osio alaotsikkoineen ei ole enää ajan tasalla
 
Maaottelut ovat jalkapallon huipentuma. Ne ovat myös Palloliiton talouden kannalta tärkeitä, sillä Suomen maajoukkueen kotiotteluiden lipputulot menevät Palloliitolle.

Liiton ylintä päätösvaltaa käyttävät liittokokous ja liittokokousten välisenä aikana liittovaltuusto. Hallinnosta vastaa liittohallitus sekä sen alaisuudessa pääsihteeri ja muu toimiston henkilökunta. Liiton tai piirin palveluksessa oleva toimihenkilö ei voi kuulua liittohallitukseen tai liittovaltuustoon.[5]

Liittokokous Muokkaa

Varsinainen liittokokous pidetään joka kolmas vuosi syys-joulukuussa liittohallituksen kutsusta[5]. Liittokokouksessa valitaan kolmen vuoden kausille liittohallituksen puheenjohtaja, josta käytetään nimitystä Palloliiton puheenjohtaja sekä liittohallituksen 1. varapuheenjohtaja ja 2. varapuheenjohtaja, joista käytetään nimitystä Palloliiton varapuheenjohtaja. Liittovaltuuston varsinaisten jäsenien ja näiden henkilökohtaisten varajäsenien kausi on myös kolmivuotinen.[5]

Liittokokouksessa käsitellään liittohallituksen kertomus liiton toiminnasta ja taloudesta sekä liittohallituksen esittämä seuraavan kolmivuotiskauden toiminta- ja taloussuunnitelma. Liittokokouksen esityslistalla voi olla näiden lisäksi myös muita asioita, joita ei ole valmiiksi säännöissä määritelty liittokokouksen tehtäväksi.[5]

Liittovaltuusto Muokkaa

Liittovaltuuston muodostaa liittokokouksen valitsemat kolmekymmentä varsinaista jäsentä ja heidän varajäsenensä. Liittovaltuusto pitää liittohallituksen kutsusta vuosittain kaksi varsinaista kokousta. Liittovaltuuston jäsenten ja varajäsenten keskuudessa tulee olla kummankin sukupuolen edustus, ja valtuuston jäseniksi voi valita vain alle 70-vuotiaita henkilöitä.[5].

  • Heikki Grönlund, puheenjohtaja
  • Harri Metsänen, varapuheenjohtaja
  • Mikko Aitkoski
  • Arja Bondas
  • Petteri Haapala
  • Pekka Hahl
  • Pasi Hyvätti
  • Seppo Koivuporras
  • Jarmo Kuusisto
  • Arto Lahtonen
  • Kari Luokkala
  • Esko Manninen
  • Anders Mattsson
  • Ari Murtonen
  • Leena Neuvonen
  • Tom Nevanpää
  • Jorma Nyholm
  • Stefan Nåhls
  • Olli Paasio
  • Markku Peltoniemi
  • Auli Pitkänen
  • Timo Qvist
  • Arto Rosenholm
  • Petri Salminen
  • Kimmo Sankala
  • Jukka Sorsa
  • Hans Stubbe
  • Hans-Erik Sund
  • Mats Söderback
  • Jussi Väisänen[16]

Liittohallitus Muokkaa

 
Palloliiton toimisto sijaitsee etualan Sonera Stadiumilla ja maaottelut pelataan taustalla olevalla Helsingin olympiastadionilla.

Liiton asioita hoitaa liittohallitus, jonka muodostavat varsinaisen liittokokouksen valitsemat liiton puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat sekä liittovaltuuston syyskokouksen valitsemat kahdeksan jäsentä. Liittohallituksen jäsenten keskuudessa tulee olla kummankin sukupuolen edustus, ja hallituksen jäseniksi voi valita vain alle 70-vuotiaita henkilöitä[5].

  • Petteri Haapala
  • Kai Koskinen
  • Marja Lipponen
  • Ari Murtonen
  • Tom Nevanpää
  • Ville Salonen
  • Kari Taira
  • Kaj Wiander[17]

Puheenjohtajat Muokkaa

Puheenjohtaja[18][19] Kausi
Walter Flander 1907–1908
John Catani 1909
Uno Westerholm 1910–1911
Carolus Lindberg 1912
Walter Qvist 1913–1917
Erik von Frenckell 1918–1952
Juuso W. Walden 1953–1963
Osmo P. Karttunen 1963–1974
Ove H. Rehn 1974–1975
Jouko Loikkanen 1975–1983
Lauri Pöyhönen 1983–1987
Pentti Seppälä 1987–1997
Pekka Hämäläinen 1997–2009
Sauli Niinistö 2009–2012
Markku Lehtola (va.) 2012
Pertti Alaja 2012–2017
Markku Lehtola (va.) 2017–2018
Ari Lahti 2018–

Valiokunnat Muokkaa

Liittohallituksen tehtäviin kuuluu asettaa Palloliiton toiminnan järjestämiseksi tarvittavat valiokunnat ja lautakunnat sekä hyväksyä niiden johtosäännöt[5].

  • Ansiomerkkivaliokunta
  • Erotuomarivaliokunta
  • Futsal-valiokunta
  • Huippujalkapallo -valiokunta
  • Kilpailuvaliokunta
  • Kurinpitovaliokunta
  • Nuorisovaliokunta
  • Olosuhdevaliokunta
  • Seuravaliokunta
  • Sääntö- ja lakivaliokunta
  • Valitusvaliokunta
  • Vastalauselautakunta[20]

Talous Muokkaa

Rahoitus Muokkaa

Rahoituksen lähde 2018 2017
Opetus- ja kulttuuriministeriön yleisavustus 2 025 000 €[21] 2 025 000 €[21]

Lähteet Muokkaa

  1. ↑ Vuosikertomus 2015 Suomen Palloliitto. Arkistoitu 24.4.2017.
  2. ↑ a b c Suomen Palloliitto. Suomen Palloliitto.. Viitattu 16.12.2007.
  3. ↑ SPL100: Kansainvälinen pääjuhla Kalastajatorpalla (Arkistoitu – Internet Archive)
  4. ↑ Historia – Suomen Jääkiekkoliitto
  5. ↑ a b c d e f g h i j Suomen Palloliitto ry:n säännöt 2004. Suomen Palloliitto. Arkistoitu 12.12.2007. Viitattu 16.12.2007.
  6. ↑ Näin löydät Palloliiton palvelut, kun piirien sivut poistuivat 2.1.2020 17.12.2019. Suomen Palloliitto. Viitattu 22.7.2021.
  7. ↑ Seurojen Palloliitto Suomen Palloliitto. Arkistoitu 22.7.2021. Viitattu 22.7.2021.
  8. ↑ Piirit. Suomen Palloliitto. Arkistoitu 31.12.2011. Viitattu 16.12.2007.
  9. ↑ Lisenssiehdot. Suomen Palloliitto. Arkistoitu 26.12.2007. Viitattu 16.12.2007.
  10. ↑ Pelipassien hinnat ja käyttö 1.4.2008–31.3.2009. Suomen Palloliitto.. Arkistoitu 26.12.2007. Viitattu 16.12.2007.
  11. ↑ Valmentajakoulutus Suomen Palloliitto. Arkistoitu 5.4.2010. Viitattu 23.8.2010.
  12. ↑ Valmentajalisenssit Suomen Palloliitto. Arkistoitu 20.8.2010. Viitattu 23.8.2010.
  13. ↑ Arkistoitu kopioSeuratoiminta Suomen Palloliitto Ry. Arkistoitu 13.10.2013. Viitattu 18.11.2013.
  14. ↑ Arkistoitu kopioSeuratuki 2014 Suomen Palloliitto. Arkistoitu 24.9.2015. Viitattu 18.11.2013.
  15. ↑ Arkistoitu kopioSuomen Palloliitto ja Nimenhuuto.com yhteistyöhön 5.5.2011. Suomen Palloliitto, Nimenhuuto. Arkistoitu 10.6.2015. Viitattu 18.11.2013.
  16. ↑ Liittovaltuusto. Suomen Palloliitto. Arkistoitu 7.5.2012. Viitattu 1.2.2013.
  17. ↑ a b c d Liittohallitus, Palloliitto (Arkistoitu – Internet Archive) 10.3.2018
  18. ↑ 13 puheenjohtajaa. Suomen Palloliitto. Arkistoitu 24.2.2008. Viitattu 16.12.2007.
  19. ↑ Liittohallitus www.palloliitto.fi. Arkistoitu 16.3.2018. Viitattu 8.1.2018.
  20. ↑ Valiokunnat. Suomen Palloliitto. Arkistoitu 14.12.2007. Viitattu 16.12.2007.
  21. ↑ a b Liikuntaa edistävien järjestöjen yleisavustus 23.5.2018. Opetus- ja kulttuuriminiseriö. Viitattu 23.5.2018.

Aiheesta muualla Muokkaa

 
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Suomen Palloliitto.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Suomen_Palloliitto&oldid=21854619”