Avaa päävalikko

Sportklubben Unitas

vuosina 1905–1945 toiminut helsinkiläinen urheiluseura

Sportklubben Unitas oli vuosina 1905–1945 toiminut helsinkiläinen urheiluseura, joka tunnetaan ensimmäisenä jalkapallon Suomen mestarina. Unitas oli myös ensimmäisen virallisen jalkapallo-ottelun pelannut suomalainen seura, sekä yksi Suomen Palloliiton perustajajäsenistä. Seuran lajivalikoimaan kuului myös muun muassa yleisurheilu.

Unitas
Koko nimi Sportklubben Unitas
Perustettu 1905
Lakkautettu 1945
Kaupunki Helsinki
Kotipeliasu
Vieraspeliasu

HistoriaMuokkaa

Unitas sai alkunsa, kun Helsingin Reippaasta erotettiin kesällä 1905 useita jäseniä poliittisten erimielisyyksien vuoksi. 16. elokuuta he perustivat uuden seuran, jonka puheenjohtajaksi valittiin aikaisemmin myös Reippaan puheenjohtajana toiminut Donald Cable. Unitaksen muita perustajajäseniä olivat muun muassa Aksel Ek, Väinö Sigell, Toivo Neronen, tuleva olympiavoittaja Verner Järvinen sekä myöhemmin sosialidemokraattien kansanedustajaksi noussut William Lundström, jotka kaikki olivat yleisurheilijoita.[1]

Jalkapallo oli mukana seuran lajivalikoimassa alusta lähtien. Elokuussa 1906 Unitas lähetti joukkueen Pietarissa järjestettyihin urheilukilpailuihin, jossa se pelasi myös jalkapallo-ottelun St. Petersburg Amateur-Sportverein -seuraa vastaan häviten maalein 0–15. Kyseessä oli ensimmäinen suomalaisen seuran pelaama jalkapallo-ottelu, vaikka työläiset, merimiehet ja oppikoululaiset olivat lajia harrastaneet jo 1870-luvulta lähtien. Unitas kutsui Pietarissa asuvista briteistä koostuneen Amateur-Sportvereinin vastavierailulle heti syyskuussa, jolloin Kaisaniemen puistossa järjestettyjen urheilukilpailujen aluksi pelattiin Suomen ensimmäinen sääntöjenmukainen jalkapallo-ottelu. Hiekkakentällä 9. syyskuuta pelattu ottelu päättyi pietarilaisten 3–0-voittoon.[2]

Saman vuoden lokakuussa Unitas järjesti Kaisaniemessä valtakunnallisen Unitas fotbollpokal -kilpailun, jota pidetään Suomen mestaruuskilpailun edeltäjänä.[3] Unitas jatkoi kansainvälisiä otteluitaan seuraavana keväänä, kun sen vieraaksi saapui pietarilaisten Newsky ja Neva -seurojen briteistä koottu joukkue sekä ruotsalainen Östermalms IF Tukholmasta. Toukokuussa 1907 Unitas oli myös perustamassa Suomen Palloliittoa yhdessä kuuden muun seuran kanssa.[2] Suomen mestaruus ratkaistiin ensimmäistä kertaa vuonna 1908, jolloin Unitas voitti loppuottelussa Polyteknikkojen urheiluseuran maalein 4–1. Mestaruuden saavuttaneessa joukkueessa pelasivat muun muassa Algot Niska, Oscar Jansson, George Easton, Gösta Löfgren ja Ernst Schybergson.[4] Seuran alkuaikojen merkittäviin jalkapallovaikuttajiin kuului myös tanskalaissyntyinen liikemies Johannes Blenner.[2]

Unitas ilmoittautui jalkapallon suomenmestaruuskilpailuihin vielä 1909 ja 1910, mutta perui osallistumisensa molemmilla kerroilla.[3] Vuonna 1909 Unitas jäi pois, kun SPL oli erottanut seuran pelaajia jäsenyydestään.lähde? Vuotta myöhemmin Unitas oli syyskuun alussa mukana helsinkiläisseuroille tarkoitettussa kilpailussa Townsendin pokaalista,[5] mutta perui osallistumisensa hieman myöhemmin järjestettyyn suomenmestaruuskilpailuun,[6] eikä sen jälkeen enää osallistunut valtakunnalliseen kilpailutoimintaan.

Poliittisesti seura ilmoitti alkuaikoinaan edustavansa perustuslaillisuutta.[7] Sen jäsenistöä kuului vuoden 1905 suurlakon aikana muodostettuun ylioppilaiden suojeluskaartiin, ja osallistui myös elokuussa 1906 Hakaniemen mellakkaan, jolloin yksi Unitaksen jäsen sai surmansa.[8] Elokuun lopussa Helsinkiin kokoontuneet suomenkieliset urheilijat julistivat Unitaksen ja Helsingfors Simsällskapin järjestämät kilpailut boikottiin. Seurojen katsottiin sortavan suomenkielisiä ja harjoittavan urheiluun kuulumatonta politikointia.[7] Jatkosodan jälkeen seuran katsottiin olleen kytköksissä suojeluskuntajärjestöön, ja se lakkautettiin tammikuussa 1945 välirauhan sopimuksen perusteella.[3]

LähteetMuokkaa

  1. Unitas. Finskt idrottsblad, 1905, nro 9, s. 8–9. Kansalliskirjasto Viitattu 29.3.2018. (ruotsiksi)
  2. a b c Lautela, Yrjö; Wallén, Göran (toim.): Rakas jalkapallo : 100 vuotta suomalaista jalkapalloa, s. 19–26. Helsinki: Teos, 2007. ISBN 978-951-85106-8-3.
  3. a b c Kanerva, Juha (toim.): Jalkapallon pikkujättiläinen, s. 19–26. Helsinki: WSOY, 2003. ISBN 951-02703-7-7.
  4. Virtamo, Keijo (toim.): Fokus-Urheilu 2, s. 168. Otava, 1970.
  5. Urheilua : Jalkapallokilpailut. Suomalainen Kansa, 12.9.1910, s. 5. Kansalliskirjasto Viitattu 29.3.2018.
  6. Ensimäinen ottelu Suomen jalkapallomestarudesta. Helsingin Sanomat, 20.9.1910, s. 8. Kansalliskirjasto Viitattu 29.3.2018.
  7. a b Muualta Suomesta : Wastalause. Vaasa, 4.9.1906, s. 3. Kansalliskirjasto Viitattu 29.3.2018.
  8. De inhiberade finska idrottstäflingarna. Nya Pressen, 09.08.1906, s. 2. Kansalliskirjasto Viitattu 29.3.2018. (ruotsiksi)