Juuso Walden

suomalainen vuorineuvos

Juuso Walfrid Walden (5. huhtikuuta 1907 Pietari19. marraskuuta 1972 Valkeakoski) oli suomalainen vuorineuvos. Hän toimi Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n toimitusjohtajana vuosina 19401969. Yhtiön oli perustanut hänen isänsä Rudolf Walden.

Juuso Walden
Juuso Walden (oik.) ja Richard Nixon huhtikuussa 1965.
Juuso Walden (oik.) ja Richard Nixon huhtikuussa 1965.
Henkilötiedot
Muut nimet Juuso Walfrid Walden
Syntynyt5. huhtikuuta 1907
Pietari
Kuollut19. marraskuuta 1972 (65 vuotta)
Valkeakoski
Arvonimivuorineuvos
Muut tiedot
Yritys Yhtyneet Paperitehtaat
Asema toimitusjohtaja

UraMuokkaa

Juuso Walden valmistui ekonomiksi Helsingin kauppakorkeakoulusta vuonna 1929. Hän työskenteli Walkiakoski Oy:n konttoripäällikkönä vuosina 1932–1934, Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n myyntipäällikkönä Valkeakoskella vuosina 1935–1938 ja Myllykoskella vuosina 1938–1940 sekä Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n toimitusjohtajana vuosina 1940–1969. Hän sai vuorineuvoksen arvonimen vuonna 1948. Työuransa ohella Walden oli jäsenenä tai puheenjohtajana useiden puunjalostusyritysten hallintoelimissä.[1][2] Walden siirsi Yhtyneiden Paperitehtaiden pääkonttorin Valkeakoskelle vuonna 1952.[3]

Juuso Walden rakennutti edustusasunnokseen Valkeakosken keskustan tuntumassa sijaitsevan Antinkärjen vuonna 1952. Talon suunnitteli arkkitehti Pekka Saarema. Waldenilla oli hyvät henkilökohtaiset suhteet presidentti Urho Kekkoseen ja muuhun Suomen valtiojohtoon. Kekkonen ohjasi monet Suomessa vierailleet valtionpäämiehet Waldenin kestittäviksi Valkeakoskelle, ja Antinkärjessä vierailivat muiden muassa Jugoslavian presidentti Josip Broz Tito, Neuvostoliiton presidentti Kliment Vorošilov, Yhdysvaltain myöhempi presidentti Richard Nixon ja Yhdistyneen kuningaskunnan pääministeri Harold Macmillan.[4]

Yhtyneiden Paperitehtaiden jouduttua 1960-luvun loppupuolella pahoihin talousvaikeuksiin Kansallis-Osake-Pankki otti määräysvallan yhtiössä ja Juuso Walden joutui jättämään toimitusjohtajan paikan. KOP nimitti Yhtyneiden uudeksi pääjohtajaksi diplomi-insinööri Niilo Hakkaraisen, jonka kanssa Walden ei tullut toimeen. 1960-luvun lopulla myös Waldenin terveys alkoi heiketä.[3] Vuonna 1970 Walden muutti perheineen pois Antinkärjestä, joka muutettiin Yhtyneiden vieraskerhoksi.[4]

JalkapalloMuokkaa

Juuso Walden perusti Suomen Cupin 1950-luvulla. Hän lahjoitti myös cupin kiertopokaalin, Antero Nymanin muistopalkinnon, Suomen Palloliitolle vuonna 1954. Walden toimi myös Palloliiton puheenjohtajana vuodet 1953–1963.[5] Waldenin vahvalla taustatuella perustettiin vuonna 1953 urheiluseura Kaipolan Vire.[4]

YksityiselämäMuokkaa

Juuso Waldenin puoliso vuodesta 1932 oli filosofian maisteri Tellervo Arvola. Heillä oli kaksi tytärtä ja kolme poikaa.[1]

Sotilasarvoltaan Juuso Walden oli reservin majuri. Juuso Walden kuoli 65-vuotiaana.

TeoksetMuokkaa

  • Walden, J. W.: Minua sanotaan Juusoksi. Toimittanut Tapio Karreinen. Tapiola: Weilin+Göös, 1971.

LähteetMuokkaa

  1. a b Kuka kukin on 1954: henkilötietoja nykypolven suomalaisista, s. 929. Helsinki: Otava, 1954.
  2. Yrjö Blomstedt ja Matti Klinge (toim.): Paasikiven päiväkirjat, osa 2, s. 694. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1986.
  3. a b Aika Juuson ei koskaan enää palaa 13.4.2007. Hämeen Sanomat.
  4. a b c Söderkultalahti, Olli: Vuorineuvos Juuso Waldenin historiallinen virka-asunto myynnissä – tässä talossa vierailivat Kekkonen, Tito ja Nixon 21.4.2021. Ilta-Sanomat.
  5. Suomen Palloliitto: "SPL 100: Juuso Waldenin syntymästä 100 vuotta." 5.4.2007 (luettu 8.4.2007).

KirjallisuuttaMuokkaa

  • Nordberg, Toivo: Yhtyneet paperitehtaat Osakeyhtiö 1952-1969. 1980
  • Klemola, Pertti: Juuso Walden – viimeinen patruuna.
  • Virtapohja, Kalle: Juuso Walden - Urheilumies ja viimeinen patruuna. Helsinki: ReadMe, 2021.

Aiheesta muuallaMuokkaa

Tämä henkilöön liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.