Suomen Jääkiekkoliitto
Suomen Jääkiekkoliitto ry – Finlands Ishockeyförbund rf on jääkiekkoa ja rullakiekkoa Suomessa hallinnoiva urheilujärjestö. Se on perustettu 20. tammikuuta 1929 Helsingissä[1]. Se on Kansainvälisen Jääkiekkoliiton jäsen. Suomen Jääkiekkoliiton toimitusjohtajana toimii tällä hetkellä Sami Kauhanen, joka korvasi tehtävässä Matti Nurmisen.[2][3][4] Liiton puheenjohtajana on toiminut 7. tammikuuta 2016 alkaen Harri Nummela.[3]
Suomen Jääkiekkoliitto ry – Finlands Ishockeyförbund rf | |
---|---|
![]() |
|
Perustettu | 1929 |
Puheenjohtaja | Harri Nummela |
Toimitusjohtaja | Sami Kauhanen |
Aiheesta muualla | |
www.finhockey.fi |
Suomen Jääkiekkoliitto on yksi Suomen suurimmista urheilujärjestöistä. Sillä oli keväällä 2020 noin 75 000 lisenssipelaajaa.[5] Jääkiekkoliitto vastaa Suomen jääkiekkomaajoukkueesta ja kansallisesta kilpatoiminnasta. Tosin SM-liigalla on oma hallituksensa.
Jääkiekkoliiton painopistealueet ovat valmennuksen kehittäminen, kansainvälinen menestys maajoukkuetasolla, nuorille mahdollisuus harrastaa jääkiekkoa, naisten ja tyttöjen toiminnan kehittäminen, harrastusmielessä pelaamisen mahdollistaminen sekä rullakiekon tukeminen.[6] Liitolla on 14 valiokuntaa, jotka vastaavat eri toiminta-alueista.[7]
Historiaa muokkaa
Perustaminen muokkaa
Kun seura perustettiin tammikuussa 1929, paikalla olivat 17:n seuran edustajat kahdeksalta eri paikkakunnalta. Kokousta johti Suomen Palloliiton varapuheenjohtaja Kauko Karvonen, joka selosti jääkiekon vaiheista Suomessa kahden liiton, Palloliiton ja Luistinliiton taisteltua sen hallinnoinnista. Lyhyen keskustelun jälkeen päätettiin Suomeen perustaa itsenäinen Jäähockeyliitto. Uudelle järjestölle valittiin väliaikainen toimikunta.[1]
Ensimmäisessä varsinaisessa edustajien kokouksessa 12. toukokuuta 1929 Suomen Jäähockeyliiton nimi muutettiin Suomen Jääkiekkoliitoksi ja sen perustamisasiakirja virallisesti allekirjoitettiin. Liiton trkoitukseksi määriteltiin toimia seurojen aatteellisena järjestönä ja yhdyssiteenä sekä liiton sääntöjen mukaisesti ”harjoittaa jääkiekkopeliä Suomessa”.[1]
Jääkiekkoliiton perustivat 17 seuraa: Helsingin Luistelijat, Helsingfors Skridskoklubb, Ryska I.F. Start, Turun Palloseura, IFK i Åbo, Idrottsföreningen Kamraterna i Helsingfors (HIFK), Helsingin Jalkapalloklubi, Kronohagens Idrottsförening, Helsingin Palloseura, Viipurin Luistinseura, Viipurin Reipas, Kuopion Palloseura, Kajaanin Palloilijat, Tampereen Pyrintö, Tampereen Palloilijat, Savonlinnan Riento ja Varkauden Suojeluskunnan Palloilijat.[1]
Maajoukkueet muokkaa
- Suomen miesten jääkiekkomaajoukkue
- Suomen alle 20-vuotiaiden jääkiekkomaajoukkue
- Suomen alle 19-vuotiaiden jääkiekkomaajoukkue
- Suomen alle 18-vuotiaiden jääkiekkomaajoukkue
- Suomen alle 17-vuotiaiden jääkiekkomaajoukkue
- Suomen alle 16-vuotiaiden jääkiekkomaajoukkue
- Suomen naisten jääkiekkomaajoukkue
- Suomen alle 22-vuotiaiden naisten jääkiekkomaajoukkue
- Suomen alle 20-vuotiaiden naisten jääkiekkomaajoukkue
- Suomen alle 18-vuotiaiden tyttöjen jääkiekkomaajoukkue
- Suomen alle 16-vuotiaiden tyttöjen jääkiekkomaajoukkue
Suomessa järjestetyt ja järjestettävät turnaukset muokkaa
Luettelo Suomessa järjestetyistä maaotteluturnauksista, perässä on Suomen sijoitus.
Naisten turnaukset muokkaa
- Jääkiekon naisten maailmanmestaruuskilpailut 1992 – pronssia
- Jääkiekon naisten maailmanmestaruuskilpailut 2009 – pronssia
- Jääkiekon naisten maailmanmestaruuskilpailut 2019 – hopeaa
Miesten turnaukset muokkaa
- Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut 1965 – 7.
- Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut 1974 – 4.
- Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut 1991 – 5.
- Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut 1997 – 5.
- Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut 2003 – 5.
- Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut 2012 – 4.
- Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut 2013 – 4.
- Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut 2022 – kultaa
- Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut 2023 – 7.
- Karjala-turnaus
U20-turnaukset muokkaa
- Jääkiekon nuorten maailmanmestaruuskilpailut 1976 – 4.
- Jääkiekon nuorten maailmanmestaruuskilpailut 1980 – hopeaa
- Jääkiekon nuorten maailmanmestaruuskilpailut 1985 – 4.
- Jääkiekon nuorten maailmanmestaruuskilpailut 1990 – 4.
- Jääkiekon nuorten maailmanmestaruuskilpailut 1998 – kultaa
- Jääkiekon nuorten maailmanmestaruuskilpailut 2004 – pronssia
- Jääkiekon nuorten maailmanmestaruuskilpailut 2016 – kultaa
U18-turnaukset muokkaa
- Jääkiekon alle 18-vuotiaiden Euroopan-mestaruuskilpailut 1978 – kultaa
- Jääkiekon alle 18-vuotiaiden Euroopan-mestaruuskilpailut 1987 – 4.
- Jääkiekon alle 18-vuotiaiden Euroopan-mestaruuskilpailut 1994 – 4.
- Jääkiekon alle 18-vuotiaiden maailmanmestaruuskilpailut 2001 – pronssia
- Jääkiekon alle 18-vuotiaiden maailmanmestaruuskilpailut 2007 – 7.
- Jääkiekon alle 18-vuotiaiden maailmanmestaruuskilpailut 2014 – 6.
Talous muokkaa
Suomen Jääkiekkoliitto on saanut vuosina 2018–2023 Opetus- ja kulttuuriministeriön yleisavustusta liikuntaa edistävien järjestöjen toimintaan yhteensä noin 9 276 000 euroa. Vuosittainen tuki on ollut vuodesta 2023 lähtien 1 607 000 euroa.[8]
Liiton hallitus vuosina 2016–2018 muokkaa
Jääkiekkoliiton puheenjohtajat muokkaa
|
|
Jääkiekkoliiton toimitusjohtajat vuoteen 2001 saakka muokkaa
- Niilo Koskinen, 1929
- Toivo Ylimaa, 1929–1931
- Aaro Kivilinna, 1932–1936
- Ilmari Honkanen, 1936–1938
- Uolevi Lamppu, 1938–1939
- Osmo Kupiainen, 1939–1940
- Erkki Saarinen, 1940–1941
- Uolevi Lamppu, 1941
- Esko Similä, 1941
- Jalle Vallikari, 1942–1945
- Emil Kauhtio, 1945
- Jalle Vallikari, 1945
- Tauno Luomi, 1946
- Olavi Liekoski 1946–1949
- Erkki Wuolio, 1949–1952
- Reijo Mannerla, 1952–1972
- Esko Paltanen, 1972–1973
- Heimo Huotari, 1973–1974
- Teuvo Holopainen, 1974–1977
- Göran Stubb, 1977–1984
- Tor Jungman, 1984–1986
- Lalli Partinen, 1986–1988
- Esko Paltanen, 1988–1989
- Jukka-Pekka Vuorinen, 1989–2001
Liiton ensimmäisinä vuosina toimitusjohtajasta käytettiin nimitystä sihteeri-toiminnanjohtaja.
Arvostelu muokkaa
Liittoa arvosteltiin vuonna 2023, kun poikkeuksellisesti yksikään sen maajoukkue ei saavuttanut arvokisamitalia. Liittoa on myös arvosteltu, koska suomalaisessa maajoukkuejääkiekossa ei ole järjestäytynyttä kannattajatoimintaa, kuten jalkapallossa on. Keväällä 2023 liitto suunniteli kehittävänsä rakennettaan niin, että liittoon mahdollisesti perustetaan uusi urheilutoimenjohtajan vai valmennuksen johtajan tehtävä.[14]
13-vuotias poika joutui - jo kolmannen kerran - rasistisen huutelun kohteeksi, ja hän kertoi asiasta valmentaja Juha Sokalle, joka määräsi joukkueen kesken ottelun pukukoppiin, ja ottelu keskeytyi. Liitto määräsi kolmen ottelun toimitsijakiellon ja seuralle tuhannen euron sakot. Urheilun oikeusturvalautakunta poisti juniorijoukkueen saaman sakon. Yhdenvertaisuusvaltuutetun mukaan Jääkiekkoliiton Sokalle langettama rangaistus oli yhdenvertaisuuslaissa kielletty vastatoimi. Valtuutettu teki osapuolten välille sovintoesityksen. Jääkiekkoliitto hylkäsi esityksen ja palkkasi asianajajan.[15]
Katso myös muokkaa
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d Ossi Viita: Leijonat - Jääkiekkoliitto perustettiin 20.1.1929 - Lönnrotinkatu 11 sai seinäänsä muistolaatan www.leijonat.fi. Viitattu 9.6.2023.
- ↑ Pasi Mennander: Leijonat - Jääkiekkoliiton uusi toimitusjohtaja Sami Kauhanen: "Innostavaa aikaa – Strategia antaa suunnan" www.leijonat.fi. Viitattu 4.1.2023.
- ↑ a b Päätös on tehty! Harri Nummela ottaa Kummolan paikan tammikuussa 28.11.2015. Yle Urheilu. Viitattu 28.11.2015.
- ↑ Toimitus: Leijonat - Sami Kauhasesta Jääkiekkoliiton toimitusjohtaja www.leijonat.fi. Viitattu 4.1.2023.
- ↑ Veikkaus: X - Veikkauksen asiakaslehti Veikkaus.fi. Viitattu 30.12.2022.
- ↑ SJL strategia 2007–2010 2006. Suomen Jääkiekkoliitto. Arkistoitu 28.9.2007. Viitattu 25. huhtikuuta 2007. PDF
- ↑ VALIOKUNNAT 2006–2007 2006. Suomen Jääkiekkoliitto. Arkistoitu 2.5.2006. Viitattu 25. huhtikuuta 2007.
- ↑ Liikuntaa edistävien järjestöjen yleisavustus Opetus- ja kulttuuriministeriö. Viitattu 29.11.2023.
- ↑ Leijonat.fi – Liittohallitus leijonat.fi. Arkistoitu 17.3.2017. Viitattu 11.7.2018.
- ↑ Ensimmäinen ex-ammattilainen kiekkoliiton johtoon? mtvuutiset.fi. 11.11.2008. Viitattu 10.3.2022.
- ↑ Kenraalimajurista Rautakansleriin - nämä miehet ovat johtaneet Jääkiekkoliittoa yle.fi. 28.11.2015. Viitattu 10.3.2022.
- ↑ Honkavaara, Aarne ym: Kaukalon leijonat, s. 183. US-Mediat Oy, 1989.
- ↑ Uutta elämässäni: ”Ikäihmisten asiat ovat lähellä sydäntä” ET. 23.2.2016. Viitattu 4.1.2023.
- ↑ Jääkiekon MM-kisat | Jääkiekkoliitto on saanut kotikisoista kovaa kritiikkiä – näin puheenjohtaja vastaa Helsingin Sanomat. 27.5.2023. Viitattu 9.6.2023.
- ↑ Jussi Paasi, Kommentti: Jääkiekon MM-kisojen varjossa tapahtuu jotain niin irvokasta, että sitä on vaikea uskoa todeksi Yle.fi 14.5.2023, viitattu 14.5.2023
Aiheesta muualla muokkaa
- Alankomaat
- Andorra
- Arabiemiirikunnat
- Argentiina
- Armenia
- Australia
- Azerbaidžan
- Belgia
- Bosnia-Herzegovina
- Brasilia
- Bulgaria
- Chile
- Espanja
- Etelä-Afrikka
- Etelä-Korea
- Hongkong
- Itävalta
- Intia
- Irlanti
- Islanti
- Iso-Britannia
- Israel
- Italia
- Jamaika
- Japani
- Kanada
- Kazakstan
- Kiina
- Kirgisia
- Kreikka
- Kroatia
- Kuwait
- Latvia
- Liechtenstein
- Liettua
- Luxemburg
- Macao
- Makedonia
- Malesia
- Marokko
- Meksiko
- Moldova
- Mongolia
- Namibia
- Norja
- Pohjois-korea
- Portugal
- Puola
- Qatar
- Ranska
- Romania
- Ruotsi
- Saksa
- Serbia
- Singapore
- Slovakia
- Slovenia
- Suomi
- Sveitsi
- Taiwan
- Tanska
- Thaimaa
- Tšekki
- Turkki
- Ukraina
- Unkari
- Uusi-Seelanti
- Valko-Venäjä
- Venäjä
- Viro
- Yhdysvallat