Avaa päävalikko

Mestilä on kylä Eurassa Satakunnassa noin 9 kilometriä Euran kirkolta etelään.

Mestilä

Mestilä

Koordinaatit: 61°3.03′N, 22°7.557′E

Valtio Suomi
Maakunta Satakunta
Kunta Eura
Hallinto
 – Asutustyyppi kylä
Postinumero 27500
Ikivanha kylätontti: 61°3.107′N, 22°7.89′E [1]











Euran kylät vuonna 1928: 1-Kauttua, 2-Vähävahe, 3-Isovahe, 4-Kirkonkylä, 5-Sorkkinen, 6-Lähteenoja, 7-Vaani, 8-Pappila, 9-Turajärvi, 10-Naarjoki, 11-Mestilä

KyläMuokkaa

SijaintiMuokkaa

Mestilä oli Euran pitäjän eteläisin kylä, mutta Honkilahden kuntaliitoksen seurauksena se on jäännyt Euran kunnan sisäosiin. Se sijaitsee Pyhäjärven länsirannalla Kauttuan kylän eteläpuolella. Etelässä siihen rajautuu Honkilahden Mannilan kylä ja lännessä Rauman Lappi ja entinen Hinnerjoki. Kylän pohjoisraja alkaa Neittamojärven pohjoisrannasta, ylittää nykyään pelloksi kuivatetun Kiperjärven ja päättyi sen laskuojan Myllyojan kautta Pyhäjärven Myllyojanlahteen. Länsiraja alkaa Neittamojärven pohjoisrannasta, kulkee Lavajärven yli, Kajajärven yli ja osuu Lapin ja Hinnerjoen välisen entiseen rajapyykkiin. Eteläraja jatkaa pyykiltä itään Särkijärven pohjoispuolelta Lammijärven yli Pyhäjrveen.[2]

Alkuperäinen kylätonttiMuokkaa

Koko keskiajan kylien talot muodostivat yhdessä ryhmäkylän, joka oli aidattu ympäristöstään umpeen. Tällaisen ryhmäkylän kylätontti oli Mestilässä vanhan kylätien mutkan sisäkaaressa nykyisen Uusitalon paikalla. Siinä on maastossa kallioinen mäki, joka sopi karja- ja miespihojen pohjaksi.[1]

NykyaikaMuokkaa

Mestilä on hyvien liikenneyhteyksien päässä, koska Uudenkaupungin ja Harjavallan välinen kantatie 43 kulkee kylän vierestä ja johtaa Euraan. Kantatieltä Mestilässä haarautuva yhdystie 2053 kulkee Mannilan kautta Honkilahteen, missä se yhtyy seututiehen 210.

Mestilä kuuluu Honkilahden koulupiiriin, jossa alakoulun oppilaat käyvät noin 70 oppilaan Honkilahden koulua. Varttuneemat oppilaat käyvät Euran koulukeskuksen ja lukion kouluja.[3]

HistoriaMuokkaa

Esihistoriallinen aikaMuokkaa

Tässä ei käsitellä kivikauden asutusta, sillä kylän asiat ovat pysyvän asutuksen seuraus. Pronssikaudelta ja rautakaudelta on kaksi löytöpaikkaa Mestilässäkin. Ahlströmmin metsäpalstalla on pronssikaudelle ajoitettuja kiviröykkiöitä ja Nurmen löytöpaikassa on seitsemän rautakauden kiviröykkiöitä. Nämä saattavat olla asukkaiden hautaraunioita, mutta niitä ei ole tutkittu.[4][5]

KeskiaikaMuokkaa

Mestilän kylä maksoi alkujaan kirkollisveronsa ruotsalaisen oikeuden mukaan eli osa viljana annettua veroa korvattiin voina. Historiallisesti Mestilää pidetään Euran pitäjän uudisasukkaiden muodotamana joskus 1300-luvun jälkeen. On myös otaksuttu, että asukkaita on voinut muuttaa sinne Köyliöstä, Säkylästä tai Honkilahdelta. Kylä sijoitettiin 1500-luvulla Euran pitäjän ylimmäiseen kolmannekseen.[6][7] Kylä on selvästi Mannilaa nuorempi.

Ruotsin vallan loppuaikaMuokkaa

Vuonna 1540 oli kylällä neljä verotettavaa taloa. Niiden äyriluvut olivat 2, 2, 4 ja 4 äyriä eli yhteensä 12 äyriä. Kylä oli Euran pitäjässä sen pienimpiä kyliä. 1560-luvulla äyriluku kasvoi kuitenkin 18:7 äyriin. Vuonna 1589 oli kylän äyriluku 18:15. Kylässä oli 14 ”nokkaa” ja 6 ”miehenapua”. Silloin oli yksi taloista autiona. Kun näihin lukuihin listättän lapset ja vanhukset sekä naiset, saadaan kylän väkiluku. Koska 1500-luku oli Mestilässä kehityksen aikaa, ymmärtää paremmin sen, että mestiläläiset riitelivät hinnerjokilaisten ja lappilaisten kanssa kylän rajan todellisesta paikasta. Riidat äityivät niin vakaviksi, että Mikael Agricola saapui tänne niitä ratkaisemaan.[8][9][7]

1600-luvun alussa hävisi kylässä hetken ollut viides talo, mutta se on ilmeisesti autioitunut tai sulautettu kylän muihin taloihin. Kylän äyriluku oli nyt seuraava: Tuurila 4:3 äyriä, Perhe 4:1 äyriä, Kerola 4:12 äyriä ja Härkälä 5:8 äyriä. Ruotsin valtakunnan käymät uuvuttavat sodat autioittivat monia taloja Eurassakin. Mestilässä autioitui vuosina 1620–1639 kolme taloa ja vuosina 1654–1713 seitsemän taloa. Kun päästiin 1600-luvun loppuun, verotettiin kylän taloja seuraavasti: Härkälä 5:3 äyriä, Tuurila 4:18, Pere 5:13 ja Kerola 4:23 äyriä.[8][10][11]

Kylän kehitys jäi tähän, sillä vaikka talo kasvoi, ei sitä jaettu pienempiin yksiköihin. Mestilässä suoritettiin isojako vuonna 1791. Ennen sitä pellot viljeltiin yhteisvoimin ja tuotto jaettiin sarkojen lukumäärän mukaan. Isojaossa sarat yhdistettiin suuremmiksi peltoaloiksi ja jaettiin uudelleen. Suomessa kehotettiin siirtämään taloja lähemmäksi omia peltoja. Mestilän talojen ryhmäkylä sijaitsi nykyisen Uusitalon paikalla, ja siihen jäi Perheen talo, kun muut siirtyivät kauemmaksi.[1]

LähteetMuokkaa

  • Koivisto, Olavi: Euran, Honkilahden ja Kiukaisten historia I–II. Eura: Kuntien ja seurakuntien asettama historiatoimikunta, 1962.

ViitteetMuokkaa

  1. a b c Tornelius,Johan & Riddelin, Conrad: Mestilän Isojako (kartta ja jakokirja), (A7:5/1-13), 1791, Arkistolaitos
  2. Lehtosalo-Hilander Pirkko-Liisa: Kalastajista kauppanaisiin - Euran esihistoria, s. 2. F. Lindströmin kartta Eura Socken 1849. Vammala: Euran Kunta, 2000. ISBN 951-96964-1-5.
  3. Honkilahti: Honkilahden esittely
  4. Muinaisjäännösrekisteri: Nurmi Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. 28.2.2006. Museovirasto. Viitattu 27.3.2016. ja liitteet
  5. Muinaisjäännösrekisteri: Ahlströmin metsälohko Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. 15.3.1999. Museovirasto. Viitattu 27.3.2016. ja liitteet
  6. Koivisto, Olavi: Euran, Honkilahden ja Kiukaisten historia I, 1962, s.28–31
  7. a b Koivisto, Olavi: Euran, Honkilahden ja Kiukaisten historia I, 1962, s.41–45
  8. a b Koivisto, Olavi: Euran, Honkilahden ja Kiukaisten historia I, 1962, s.97–116
  9. Koivisto, Olavi: Euran, Honkilahden ja Kiukaisten historia I, 1962, s.138–145
  10. Koivisto, Olavi: Euran, Honkilahden ja Kiukaisten historia I, 1962, s.170–177
  11. Koivisto, Olavi: Euran, Honkilahden ja Kiukaisten historia I, 1962, s.322

SijaintiMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa