Vähänkyrön Viesti

vähäkyröläinen urheiluseura

Vähänkyrön Viesti eli VäVi on vaasalainen vuonna 1938 perustettu urheilun yleisseura. Sen yhdeksän jaostoa ovat ampuma-, ampumahiihto-, hiihto-, jalkapallo-, lentopallo-, paini- ja voimailu-, pesäpallo-, suunnistus-, ja yleisurheilujaosto. Pesäpallossa miesten edustusjoukkue pelaa kaudella 2021 toiseksi korkeimmalla sarjatasolla Ykköspesiksessä ja naisten joukkue maakuntasarjassa[1][2]. Viime vuosina ovat on VäVi saavuttanut lentopallossa, ammunnassa ja pesäpallossa SM-mitaleja. Viesti onkin saanut tunnustusta lentopallon ja pesäpallon juniorityöstään.

Vähänkyrön Viesti
Koko nimi Vähänkyrön Viesti
Perustettu 1938
Kaupunki Vaasa
Kenttä Kyrölän pesäpallokenttä
Naisten sarjataso Suomensarja
Värit          
Puheenjohtaja Hannele Taanonen
Miesten pelinjohtaja Jaakko Kultalahti
Omistaja Vähänkyrön Viesti ry
Naisten SM-mitalit
Pronssia 1 (1987)
VäVi Futis
Kaupunki Vaasa
Kenttä

Kyrölän kenttä

Merikaarron kenttä
Sarjataso Miehet 6.div

Historia

muokkaa

Seuran perustaminen

muokkaa
 
Kyrölän kenttä

VäVi perustettiin 10. huhtikuuta vuonna 1938 virallisella nimellään Voimistelu- ja urheiluseura Vähänkyrön Viesti. Seura rekisteröitiin 1. lokakuuta ja kolme kuukautta perustamisen jälkeen sen jäsenmäärä oli jo 117. Suurin osa jäsenistä oli miehiä. Aluksi seuran lajeja olivat muiden muassa pesäpallo, hiihto ja nyrkkeily. Viesti liittyi SVUL:n erikoisliittoihin vuoden 1939 tammikuussa.

Sotien jälkeen uuteen nousuun

muokkaa

Toisen maailmansodan vuoksi Viestin toiminta laantui, mutta muutaman vuoden jälkeen seurassa alkoi uusi nousu. 1940-luvun lopussa Viestin miesten pesäpallon edustusjoukkue nousi maakuntasarjaan valmentajanaan Tauno Aho. 1950-luvulla Kyrölän kenttä kunnostettiin ja se siirtyi VäVin omistukseen. Lisäksi VäVi rakensi tanssipaviljongin, jossa vietti myös 20-vuotisjuhlaansa. 1950-luvun loppupuolella VäVi rakensi Saarenpäähän hiihto- ja urheilumajan, joka 1980-luvulla laajennettiin nykyiseen laajuuteensa.

Uuden kentän rakentaminen

muokkaa

Vähänkyrön kunnan rakentama uusi kenttä Kyrölän lähelle paransi Viestin harrastusmahdollisuuksia jalkapallossa ja yleisurheilussa, mikä nousikin yhdeksi Viestin johtavista lajeista. 1990- ja 2000-luvuilla Viestillä on ollut toiminnassa yhdeksän jaostoa; ampuma-, ampumahiihto-, hiihto-, jalkapallo-, lentopallo-, paini- ja voimailu-, pesäpallo-, suunnistus- ja yleisurheilujaosto. Tosin välillä voimailujaosto toimi erillään, mutta käytännöllisyyden vuoksi se yhdistettiin painin kanssa. Vielä 1980-luvulla toiminut talousvaliokunta lakkautettiin vuosikymmenen vaihteessa ja sen tehtävät siirtyivät Viestin johtokunnalle.

Pesäpallotoiminnan historiaa

muokkaa
 
Kyrölän pesäpallokenttä

1940-luvun lopussa Viestin miesten pesäpallon edustusjoukkue nousi maakuntasarjaan valmentajanaan Tauno Aho. Miehet nousivat Suomen pääsarjaan kaudeksi 1979. Joukkue kuitenkin jäi sarjassa sijalle 12 ja putosi heti takaisin alasarjoihin.

Naisten edustusjoukkue nousi pesäpallon SM-sarjaan kaudeksi 1986. Ensimmäisellä kaudellaan VäVi sijoittui pääsarjassa viidenneksi. Viestin eräs seurahistorian merkittävin saavutus eli naisten SM-pronssi tuli kaudella 1987. Tuon kauden jälkeen sijoitukset pääsarjassa olivat kuudes, kahdeksas ja kolme kertaa peräkkäin 11. Kauden 1992 päätteeksi seuran seitsemän vuotta kestänyt urakka pääsarjassa päättyi. Naisjoukkue nousi kaudeksi 1997 Superpesikseen.

Junioritoiminta

muokkaa
Pesäpallon junioreiden SM-mitalit
Joukkue Mitalit Vuodet Yhteensä
B-pojat
  Hopeaa 2015 1
B-tytöt
  Kultaa 1984 1
  Pronssia 1988 1
C-pojat
  Kultaa 2013 1
  Pronssia 1995 1
C-tytöt
  Pronssia 1985 1
D-pojat
  Pronssia 2024 1
D-tytöt
  Hopeaa 1983, 1984 2
E-tytöt
  Kultaa 1982 1
  Pronssia 1981 1
Yhteensä: 11

Talous

muokkaa

Vähänkyrön Viestin taloudellinen tilanne on lähes aina mennyt yhteiskunnan taloudellisen tilanteen mukaan. On mennyt hyvin, jos yhteiskunnallakin on mennyt hyvin, mutta seuralla on ollut myös vaikeuksia. Rahan hankkiminen seuran toimintaan on aina ollut tärkeässä asemassa. Jo ensimmäisenä toimintavuonnaan Viesti järjesti arpajaiset, joiden pääpalkintona oli 8000 markan arvoinen moottoripyörä. Talkootyön merkitys oli seuran alkuvuosina tärkeää ja viime vuosina sen merkitys on jälleen kasvanut.

Palkinnot ja huomionosoitukset

muokkaa

Palkitut

muokkaa

Vuoden lukkari:[3]

Vuoden pelinjohtaja:[4]

Lähteet

muokkaa
  1. Miesten Ykköspesis Pesäpalloliitto. Viitattu 18.7.2021.
  2. Maakuntasarjat länsilohko - Ilmoittautuneet joukkueet Pesistulospalvelu. Arkistoitu 18.7.2021. Viitattu 18.7.2021.
  3. Vuoden lukkarit Suomen Pesäpalloliitto ry. Arkistoitu 5.4.2018. Viitattu 30.3.2018.
  4. Vuoden pelinjohtaja pesis.fi. Arkistoitu 3.7.2018. Viitattu 31.3.2018.
  5. Itä-Länsi-pelaajat joukkueittain Rasilainen, Matti. Viitattu 5.1.2018.
  6. Liitto-Lehdistö-pelaajat joukkueittain, miehet Rasilainen, Matti. Viitattu 14.1.2018.

Aiheesta muualla

muokkaa