Suomen Pesäpalloliitto

suomalaisen pesäpallon korkein järjestö

Suomen Pesäpalloliitto PPL ry (lyh. PPL) on suomalaisen pesäpallon korkein järjestö. Pesäpalloliiton puheenjohtajana toimii Ari Mononen ja toiminnanjohtajana Vesa Rämet.

Suomen Pesäpalloliitto ry
Perustettu 1931
Kotipaikka Helsinki
Jäsenmäärä 150 seuraa, joissa yli 18 000 rekisteröityä pelaajaa
Toiminnanjohtaja Vesa Rämet
Puheenjohtaja Ossi Savolainen
Aiheesta muualla
pesis.fi

Suomen Pesäpalloliiton 150 jäsenseurassa oli 18192 pelaaja- tai tuomarilisenssin lunastanutta henkilöä kaudella 2019. Pesäpalloa harrastaa Suomen Gallupin tutkimusten mukaan noin 30 000 suomalaista. Sääntöjen mukaan Pesäpalloliiton jäseniksi voivat kuulua pesäpalloa, baseballia tai softballia harrastavat tai toimintoja edistävät rekisteröidyt yhdistykset.[1]

Pesäpalloliiton perustava kokous pidettiin Helsingissä 10.10.1931. Suomen Baseball- ja Softball-liitto sulautui jaostoksi Suomen Pesäpalloliiton alaisuuteen vuoden 2013 alusta lähtien.

Ensimmäiset pesäpallon viralliset sarjaottelut pelattiin 1922, jota pidetään lajin syntymävuotena. Pesäpallo juhlii siis 100-vuotista taivaltaan 2022.

Historia muokkaa

Pesäpalloliitto perustettiin vuonna 1931, vaikka Suomessa oli pelattu pesäpalloa jo aiemmin. Tätä ennen pesäpallotoiminta järjestettiin aluksi Suomen Palloliiton[2] ja vuodesta 1925 SVUL:n alaisuudessa.[3]

Toiminta muokkaa

Pesäpalloliitto järjestää jäsenseuroilleen kilpailutoimintaa. Sen tehtävänä on huolehtia lajin kilpailutoiminnan kehittämisestä, säännöistä, sarjajärjestelmästä, pelaajien edustuskelpoisuudesta, kilpailumääräyksistä, kurinpidosta ja kilpailumaksuista. Suomen pesäpallon korkeimman sarjatasolla on oma organisaationsa Superpesis Oy, joka huolehtii sarjan kilpailutoiminnasta. Superpesiksellä ja Pesäpalloliitolla on oma yhteinen kilpailutoiminnan ohjausryhmä.[4]

Toiminta-alueet muokkaa

Suomen pesäpalloliiton alaisuudessa toimi vuodesta 2018 alkaen viisi maantieteellistä toiminta-aluetta. Aikaisemmin alueellinen toiminta on ollut alueiden itsenäisesti toimivien toimintayksiköiden vastuulla.[5] Vuoden 2021 alusta lähtien Keskimaan alueen toiminnot liitettiin Eteläiseen ja Itäiseen alueeseen.

  • Eteläinen alue: (Etelä-Suomi, Häme, Kymeenlaakso, Pirkanmaa ja Varsinais-Suomi)
  • Itäinen alue: (Etelä-Karjala, Etelä-Savo, Keski-Suomi, Pohjois-Karjala ja Pohjois-Savo)
  • Läntinen alue: (Etelä-Pohjanmaa ja Satakunta)
  • Pohjoinen alue: (Kainuu, Keski-Pohjanmaa ja Pohjois-Suomi)

Päätösvalta ja hallinto muokkaa

Liiton ylintä päätösvaltaa käyttävät liittokokous ja liittokokousten välisenä aikana liittojohtokunta. Hallinnosta vastaa liittojohtokunta sekä sen alaisuudessa toiminnanjohtaja ja muu henkilökunta.[1]

Liittokokous muokkaa

Varsinainen liittokokous pidetään joka vuosi loka-marraskuussa liittojohtokunnan kutsusta. Liittokokouksessa valitaan kahden vuoden kausille liittojohtokunnan puheenjohtaja, josta käytetään nimitystä Pesäpalloliiton puheenjohtaja sekä liittojohtokunnan jäsenet erovuoroisten tilalle. Liittojohtokunnan jäsenten toimikausi on myös kaksivuotinen.

Liiton kevätkokous järjestetään vuosittain maalis-huhtikuussa liittojohtokunnan kutsusta. Kevään liittokokouksessa liittojohtokunnan toimintakertomus ja tilikertomus edelliseltä toimintavuodelta, käsitellään tilintarkastajien antamat lausunnot sekä päätetään vastuuvapauden myöntämisestä liittojohtokunnalle ja muille tilivelvollisille. Syksyn liittokokouksessa päätetään henkilövalintojen lisäksi jäsen- ja liittymismaksun suuruudesta, liittojohdon palkkioista, valitaan seuraavan vuoden tilintarkastajat ja vahvistetaan seuraavan vuoden toimintasuunnitelma ja talousarvio. Liittokokouksen esityslistalla voi olla näiden lisäksi myös muita asioita, mitä ei ole valmiiksi säännöissä määritelty liittokokouksen tehtäväksi.

Liittojohtokunta muokkaa

Liittojohtokunnan muodostaa liittokokouksen valitsemat liiton puheenjohtaja ja yhdeksän jäsentä, joista liittojohtokunta valitsee ensimmäisen ja toisen varapuheenjohtajan. Liittojohtokunnan jäsenistä puolet on vuosittain erovuorossa. Liittojohtokunnan jäsenten valinnassa tulee huomioida tasa-arvon periaatteet.[6]

Liittojohtokunnan tehtäviin kuuluu kutsua liittokokous koolle ja valmistella niissä käsiteltävät asiat, ratkaista jäsenasiat, hoitaa liiton talousasiat, nimittää ja erottaa liiton toiminnanjohtajan sekä henkilökunnan nimitykset ja erottamiset, johtaa liiton kilpailu-, koulutus ja muuta toimintaa, vahvistaa edustus- ja kilpailukelpoisuussäännöt, pelisäännöt ja sarjajärjestelmän sekä valvoa niiden noudattamista, valita liiton edustajat liiton ulkopuolisiin tehtäviin, laatia toimintasuunnitelma ja talousarvioesitys sekä toiminta- ja tilikertomus, nimittää avukseen tarpeelliseksi katsomansa valiokunnat ja toimikunnat, myöntää ansiomerkit ja viirit, seurata ja edistää pesäpalloilun kehitystä ja päättää liiton omaisuuden myymisestä, vaihtamisesta ja kiinnittämisestä.

Liittojohtokunnan jäsenet 2021-22 muokkaa

  • Antti Aine
  • Rauno Airas
  • Minna Koivisto
  • Ari Mononen
  • Timo Mäkelä
  • Jaana Ojaniemi
  • Risto Ojanperä
  • Päivi Pessi-Järvenpää
  • Sami Ritola

Puheenjohtajat muokkaa

Puheenjohtaja[7] Kausi
Ville Osola 1925–1930
Viktor Kuusio 1931–1932
Erkki Merinen 1933, 1950–1955
Kullervo Pellinen 1934–1949
Erkki Kivelä 1956–1971
Eero Kokko 1972–1973
Martti Alopaeus 1974–1986
Taisto Joensuu 1987–1990
Jyrki Kiviharju 1991–1994
Vilho Hirvi 1995
Raimo Rajala 1996–2000
Unto Väisänen 2001–2014
Ossi Savolainen 2015–

Toiminnanjohtajat muokkaa

Toiminnanjohtaja[8] Kausi
Einari Mannerla 1931–1936
Ilmari Honkanen 1937–1938
Uolevi Lamppu 1938–1939
Osmo Kupiainen 1939–1940
Erkki Saarinen 1940–1941
Jalle Vallikari 1942–1943
Esko Similä 1944
Emil Kauhtio 1945
Tauno Luomi 1946–1956
Kalevi Ihalainen 1956–1957
Esko Nenonen 1958–1961
Nils Rosberg 1961–1962
Antero Viherkenttä 1962–1965
Tuomas Liponkoski 1965–1967
Matti Siiskonen 1967–1969
Pekka Könni 1970–1971
Aulis Paski 1971–1974
Markku Pullinen 1974–2006
Hannu Kareinen 2006
Arto Ojaniemi 2007–2020
Petri Pitkäranta 2020–2021
Vesa Rämet 2022–

Organisaatio muokkaa

Työntekijät muokkaa

  • Toiminnanjohtaja, 100-vuotisjuhlavuoden pääsihteeri: Vesa Rämet
  • Kilpailun ja huippupesäpallon johtaja: Miika Rantatorikka
  • Projekti- ja hankevastaava: Kimmo Hirsilä
  • Talous- ja henkilöstöpäällikkö: Merja Ahokas
  • Kilpailupäällikkö: Juha Kuoppala
  • Yhteyspäällikkö: Antti Kallio
  • Nuorisopäällikkö: Anriika Heinonen
  • Tuomaripäällikko: Joona Tervonen
  • Koulutuspäällikkö: Perttu Hautala
  • Markkinointi- ja tapahtumakoordinaattori: Aleksi Järviaho
  • Media- ja viestintäpäällikkö: Taina Rinta-Kauhajärvi
  • Baseball-softball-lajivastaava: Ville-Herman Saarman
  • Kilpailutoiminnan assistentti: Emmi Viljanen

Aluevastaavat muokkaa

  • Eteläinen alue: Mauri Tunkelo
  • Itäinen alue: Pirjo Mäkelä
  • Läntinen alue: Anna Tuomola
  • Pohjoinen alue: Akseli Wiik

Seurakehittäjät muokkaa

  • Mona Hupli-Kotiranta
  • Mika Mikola

Talous muokkaa

Suomen Pesäpalloliitto on saanut vuosina 2018–2023 Opetus- ja kulttuuriministeriön yleisavustusta liikuntaa edistävien järjestöjen toimintaan yhteensä noin 3 704 000 euroa. Vuosittainen tuki on ollut vuodesta 2023 lähtien 635 000 euroa.[9]

Katso myös muokkaa

Pesäpallosarjoja:

Lähteet muokkaa

  • Urheilumme Kasvot 3, Palloilu – sivu 1099
  • SVUL:n Pesäpallojaoston toimintakertomukset 1926–1931

Viitteet muokkaa

  1. a b https://www.pesis.fi/pesapalloliitto/toiminta/ (Arkistoitu – Internet Archive)
  2. 1930 Suomen Pesäpalloliitto. Arkistoitu 8.7.2007. Viitattu 23.6.2008.
  3. http://www.pesis.fi/?x21605=137577 (Arkistoitu – Internet Archive)
  4. Organisaatio Suomen Pesäpalloliitto. Arkistoitu 2.7.2008. Viitattu 23.6.2008.
  5. Pesäpalloliiton uusi aluejako vahvistaa yhden liikkeen periaatetta pesis.fi. 16.8.2017. Suomen pesäpalloliitto. Arkistoitu 16.8.2017. Viitattu 17.3.2024.
  6. https://www.pesis.fi/pesis-info/tulevaisuudenkuva/toimintasaannot/ (Arkistoitu – Internet Archive)
  7. Puheenjohtajat Suomen Pesäpalloliitto. Arkistoitu 16.8.2017. Viitattu 16.8.2017.
  8. Puheenjohtajat Suomen Pesäalloliitto. Arkistoitu 16.8.2017. Viitattu 16.8.2017.
  9. Liikuntaa edistävien järjestöjen yleisavustus Opetus- ja kulttuuriministeriö. Viitattu 29.11.2023.

Aiheesta muualla muokkaa