Nuorten Superpesis

Nuorten Superpesis on Pesäpalloliiton alainen sarja, johon lasketaan kuuluvaksi juniori-ikäisten Poikien Superpesis, Poikien ykköspesis ja Tyttöjen Superpesis. Poikien Superpesiksessä joukkueen jaetaan maantieteellisesti kahteen lohkoon, joista kustakin lohkosta 4 parasta jatkavat pudotuspeleihin ja ratkaisevat SM-mitallit. Poikien ykköspesiksessä joukkueet jaetaan niin ikään kahteen lohkoon, joista kaksi parasta etenevät Ykköspesiksen lopputurnaukseen. Ykköspesiksestä ei siis ole karsintaa Superpesiksen pudotuspeleihin. Tyttöjen superpesiksessä joukkueen jaetaan vuodesta ja joukkuemäärästä riippuen kahteen, neljään tai viiteen alkulohkoon, joista ainakin voittajat jatkavat suoraan pudotuspeleihin. 2.-3./4. sijoittuneet joukkueet pelaavat jatkosarjat, joista parhaat jatkavat kahdeksan joukkueen pudotuspeleihin, joissa SM-mitallit ratkaistaan.

Nuorten Superpesis
Nuorten Superpesiksen logo
Nuorten Superpesiksen logo
Laji Pesäpallo
Maa(t)  Suomi
Perustettu 1995
Joukkueita Pojat: 14
Tytöt: 26
Hallitseva mestari Pojat: Sotkamon Jymy
Tytöt: Kempeleen Kiri

Sarjajärjestelmä 2019Muokkaa

Poikien SuperpesisMuokkaa

Lohkojako:

A-lohko (10 joukkuetta)

Alajärven Ankkurit; Haminan Palloilijat; Hyvinkään Tahko; Imatran Pallo-Veikot; Jyväskylän Kiri&Kirittäret Juniorit; Kankaanpään Maila; Kouvolan Pallonlyöjät; Manse PP, Tampere; Puna-Mustat, Helsinki; Seinäjoen Maila-Jussit

B-lohko (9 joukkuetta)

Haapajärven Pesä-Kiilat; Joensuun Maila; Kempeleen Kiri; Napapiirin Pesis-Team, Rovaniemi; Oulun Lippo juniorit; Pattijoen Urheilijat, Raahe; Siilinjärven Pesis; Sotkamon Jymy; Veteli Pesis

Sarjajärjestelmä

Runkosarja

Runkosarja pelataan kahdessa lohkossa.

A-lohko: Kaksinkertainen sarja (18 ottelua/joukkue)

B-lohko: Kaksinkertainen sarja (16 ottelua/joukkue)

Pudotuspelit

Lohkojen 1.-4. sijoittuneet joukkueet pelaavat puolivälieräottelut ottelupareina paras kolmesta - järjestelmällä. Kotietu on runkosarjassa paremmin sijoittuneilla joukkueilla. Puolivälierien ottelukaavio: A1-B4, B1-A4, A2-B3 ja B2-A3.

Puolivälierien voittajat pelaavat ottelupareina välierät paras kolmesta - järjestelmällä. Kotietu on runkosarjassa paremmin sijoittuneilla joukkueilla. Välierien ottelukaavio: A1/B4-B2/A3 ja B1/A4-A2/B3. Välierien voittajat pelaavat loppuottelussa ja välierien häviäjät pronssiottelussa. Loppuottelut pelataan paras kolmesta -järjestelmällä ja pronssiottelut paras yhdestä -järjestelmällä. Kotietu on runkosarjassa paremmin sijoittuneella joukkueella. [1]

Tyttöjen SuperpesisMuokkaa

Lohkojako

A-lohko (4 joukkuetta)

Espoon Pesis; Haminan Palloilijat; Hyvinkään Tahko; Roihu, Helsinki

B-lohko (4 joukkuetta)

Fera, Rauma; Hämeenkyrön Räpsä; Laitilan Jyske; Pesäkarhut, Pori

C-lohko (4 joukkuetta)

Lapuan Virkiä; Mailattaret, Vaasa; Seinäjoen Maila-Jussit; Ylihärmän Pesis-Junkkarit

D-lohko (3 joukkuetta)

Joensuun Maila; Kirittäret, Jyväskylä; Siilinjärven Pesis

E-lohko (4 joukkuetta)

Kempeleen Kiri 1; Pattijoen Urheilijat, Raahe; Vimpelin Veto; Ylivieskan Kuula

F-lohko (4 joukkuetta)

Haapajärven Pesä-Kiilat; Kajaanin Pallokerho; Kempeleen Kiri 2; Oulun Lippo juniorit

Sarjajärjestelmä

Runkosarja

Runkosarja pelataan kuudessa alkulohkossa kaksinkertaisena sarjana (4/6 ottelua/joukkue). Lohkovoittajat (6 joukkuetta) saavat paikan ylempään loppusarjaan.

Karsintaottelut ylempään loppusarjaan

Lohkojen 2. ja 3. sijoittuneet pelaavat karsintaottelut kuudesta (6) muusta ylemmän loppusarjan paikasta. Karsintaottelut pelataan ottelupareina ristikkäin kolmen lohkon ryhmissä (A-B-C ja D-E-F), ja otteluparit muodostuvat runkosarjan perusteella seuraavasti:

A-, B- ja C-lohkot:

Paras lohkokakkonen (G2) kohtaa kahdesta muusta lohkosta heikomman lohkokolmosen (H3). Heikomman lohkokolmosen lohkon kakkonen (H2) kohtaa jäljelle jääneen lohkon kolmosen (I3), ja tämän lohkon kakkonen (I2) kohtaa parhaan lohkokakkosen lohkon kolmosen (G3).

D-, E- ja F-lohkot:

Paras lohkokakkonen (G2) kohtaa kahdesta muusta lohkosta heikomman lohkokolmosen (H3). Heikomman lohkokolmosen lohkon kakkonen (H2) kohtaa jäljelle jääneen lohkon kolmosen (I3), ja tämän lohkon kakkonen (I2) kohtaa parhaan lohkokakkosen lohkon kolmosen (G3). Lohkojen välinen vertailu tehdään kilpailumääräysten §36.3 mukaisesti.

Ottelut (G2-H3, H2-I3, I2-G3) pelataan paras kahdesta -järjestelmällä. Otteluparien voittajat saavat paikat ylempään loppusarjaan ja häviäjät jatkavat pelejä alemmassa loppusarjassa. Otteluparin ensimmäinen ottelu pelataan runkosarjassa heikommin sijoittuneen kotikentällä. Toinen ottelu pelataan paremmin sijoittuneen kotikentällä. Mikäli kahden ottelun jälkeen otteluvoitot ovat tasan, ratkotaan otteluparin voittaja välittömästi toisen ottelun jälkeen pelaamalla vuoropari kerrallaan, kunnes voittaja on löytynyt.

Ylempi loppusarja

Ylempi loppusarja pelataan kahdessa kuuden (6) joukkueen lohkossa kaksinkertaisena sarjana. A-lohkossa pelaavat runkosarjan A-, B- ja C-lohkojen voittajat (3) sekä samojen lohkojen karsintaotteluiden voittajat (3). B-lohkossa pelaavat runkosarjan D, E- ja F-lohkojen voittajat (3) sekä samojen lohkojen karsintaotteluiden voittajat (3).

Alempi loppusarja

Alempi loppusarja pelataan yhdessä viiden (5) ja yhdessä kuuden (6) joukkueen lohkossa kaksinkertaisena sarjana. C-lohkossa pelaavat runkosarjan A-, B- ja C-lohkojen 4. sijoittuneet (3) sekä samojen lohkojen karsintaotteluiden häviäjät (3). D-lohkossa pelaavat runkosarjan E- ja F-lohkojen 4. sijoittuneet (2) sekä lohkojen D, E ja F karsintaotteluiden häviäjät (3).

Karsintaottelut pudotuspeleihin

Loppusarjojen jälkeen ylempien loppusarjalohkojen 4. sijoittuneet ja alempien loppusarjalohkojen voittajat (A4-C1 ja B4-D1) pelaavat karsintaottelun paikasta puolivälieriin paras yhdestä -järjestelmällä. Ottelun voittaja saa paikan puolivälieriin. Kotietu on alempien loppusarjojen voittajilla (C1 ja D1).

Pudotuspelit

Puolivälierissä pelaavat ylemmän loppusarjan lohkojen sijoille 1-3 sijoittuneet sekä karsintaotteluiden voittajat (A4 tai C1 ja B4 tai D1). Pelit pelataan ottelupareina paras kolmesta -järjestelmällä. Kotietu on loppusarjalohkossa paremmin sijoittuneella. C1 ja D1 katsotaan olevan pudotuspelien kotietua ratkaistaessa aina heikommin sijoittuneita. Puolivälierien ottelukaavio: A1-B4/D1, B1-A4/C1, A2-B3 ja B2- A3.

Välierissä pelaavat puolivälierien voittajat ottelupareina paras kolmesta - järjestelmällä. Kotietu on loppusarjalohkossa paremmin sijoittuneilla joukkueilla. Välierien ottelukaavio: A1/B4/D1- B2-A3, B1/A4/C1- A2-B3.

Välierien voittajat pelaavat loppuottelussa ja välierien häviäjät pronssiottelussa. Loppuottelut pelataan paras kolmesta -järjestelmällä ja pronssiottelu paras yhdestä -järjestelmällä. Kotietu on loppusarjalohkossa paremmin sijoittuneella joukkueella.

[2]

Tilastot ja luettelotMuokkaa

Nuorten Suomen mestaritMuokkaa

[3][4]

Poikien Superpesis: (A-pojat vuosina 1926–2019, B-pojat vuodesta 2019 alkaen)

Tyttöjen Superpesis:

PalkinnotMuokkaa

  • Vuoden poikapesäpalloilija
  • Vuoden poikalukkari
  • Vuoden tyttöpesäpalloilija
  • Vuoden tyttölukkari
  • Vuoden pelinjohtaja, Poikien Superpesis
  • Vuoden pelinjohtaja, Tyttöjen Superpesis

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa