Hämäläiset

vanha suomalainen heimo

Hämäläiset ovat Hämeen historiallisen maakunnan (Kanta-Häme, Päijät-Häme, Keski-Suomi, läntinen Kymenlaakso, eteläinen Pirkanmaa, Uusimaa[1]) asukkaita.

Hämäläiset
Historiallinen Hämeen vaakuna
Historiallinen Hämeen vaakuna
Asuinalueet Kanta-Häme
Päijät-Häme
Pirkanmaa
Kymenlaakso
Keski-Suomi
Kielet Hämäläismurteet

Hämäläiset ovat vanha suomalainen heimo. Hämäläiset mainitaan historiallisissa lähteissä ensimmäisen kerran vuonna 1042, jolloin Novgorodin ensimmäisessä kronikassa kerrotaan Novgorodin tekemästä sotaretkestä hämäläisiä eli jäämejä vastaan.

Hämäläiset puhuvat hämäläismurteita, joiden puhuma-alue ulottuu myös Satakunnan historiallisen maakunnan alueelle. Siksi myös satakuntalaiset luetaan usein hämäläiseen heimoon kuuluviksi ja Hämeen onkin sanottu ennen ulottuneen "suolamerestä suolamereen", siis Suomenlahdesta Pohjanlahteen. Hämäläinen asutus ja nautinta-alueet ylsivät esihistoriallisella ajalla etelässä Uudenmaan rannikolle asti.[1] Hämäläiset kärsivät tappion ruotsalaisia vastaan niin sanotun toisen ristiretken seurauksena arviolta vuosina 1249–1250. Ristiretken vanavedessä tehdyn ruotsalaisten Uudenmaan kolonisaation myötä hämäläisten asutus alueella pieneni.[1]

Hämäläinen murre muokkaa

 
Hämäläismurteiden alue.

Hämäläismurteiden sanotaan säilyttäneen muinaisen pohjoiskantasuomen kielen piirteitä enemmän kuin muiden suomen murteiden.

Hämäläisiin liittyvät stereotypiat muokkaa

Hämäläisiä on pidetty harkitsevaisina, luotettavina, hitaina, sitkeinä ja peräänantamattomina, sellaisina, jotka eivät aivan helposti ryhdy tekemään mitään mutta sen, minkä ryhtyvät tekemään, tekevät aina huolellisen sitkeästi loppuun asti. Hämäläisten maakuntalaulu on "Hämäläisten laulu", jonka viimeisessä säkeistössä lauletaan: "niin uljaita on urhoja, on järkeä, on kuntoa, jos toimeen tartutaan". Monet yleiset, erityisesti hämäläisiin liitettävät käsitykset liitetään myös kaikkiin suomalaisiin. Hämäläisiä onkin pidetty "oikeina kunnon suomalaisen perikuvina", joissa suomalaisen luonteen ominaispiirteet tulevat näkyviin vielä selvemmin kuin muissa suomalaisissa heimoissa.

Kaarlo Hännisen "Kansakoulun maantieto ja kotiseutuoppi yksiopettajaisia kouluja varten" vuodelta 1929 sanoo hämäläisistä seuraavaa: "Hämäläinen on vankka varreltaan, hartehikas ja vahva. Silmät ovat harmaansiniset, tukka usein vaalea. Työssään hän on erittäin kestävä ja käytännöllinen. Hän on oikein suomalaisen perikuva."

Hämäläisten historia muokkaa

Rautakaudesta puhuttaessa Hämeellä saatetaan tarkoittaa aluetta, jolla nykyisin sijaitsevat Kanta-Hämeen, Pirkanmaan, Päijät-Hämeen ja Keski-Suomen maakunnat. Historiallisesti se on jakautunut Satakunnan ja Hämeen historiallisen maakunnan kesken. Aluetta on asuttu yhtäjaksoisesti kivikaudelta lähtien. Arkeologi Julius Ailio esitti jo 1900-luvun alussa, että nykyiset hämäläiset polveutuvat suoraan kivikauden asukkaista. Vallitsevaksi tuli kuitenkin käsitys, jonka mukaan hämäläisten esi-isät levittäytyivät Hämeeseen rannikolta Kokemäenjoen reittiä pitkin vasta 300-luvulla jaa. Alueen aikaisempi väestö yhdistettiin saamelaisiin. Nykyisin kaikki arkeologit ja kielitieteilijät eivät enää ole varmoja, että todellisuus oli aivan näin yksinkertainen.

Joka tapauksessa merovingi- ja viikinkiajoilla Hämeen eri osista on runsaasti arkeologisia löytöjä. Alueen väestö kuului kulttuurisesti samaan kokonaisuuteen Varsinais-Suomen ja Satakunnan asukkaiden kanssa. Löydöt keskittyvät Kanta-Hämeen, Pirkanmaan ja Päijät-Hämeen alueille, mutta niitä on pienempi määrä myös Keski-Suomesta. Hämeen asukkaat hankkivat turkiksia ja muita erämaan tuotteita ja välittivät niitä rannikon kauppapaikoille. Hämäläisen eränkäynnin arvioidaan ulottuneen jopa Uudeltamaalta Perämeren rannikoille ja nykyisen itärajan taakse. On kuitenkin tuntematonta, olisiko jo rautakaudella ollut olemassa hämäläinen identiteetti ja hämäläisyyden käsite. 1100- ja 1200-luvun venäläisissä kronikoissa mainittu jäämien heimo saattoi joissakin yhteyksissä tarkoittaa hämäläisiä, jotka ehkä hahmotettiin omaksi kansakseen ainakin ulkopuolisesta näkökulmasta tarkasteltuna.

 
Hämäläisiä kansanpukuja ja iltatoimia 1878.[2]

Hämeestä levisi asutusta Savon suuntaan. Luultavasti tästä syystä nimitys Hämäläinen on säilynyt yleisesti sukunimenä. Myöhemmin ristiretkiajalla asutus- tai ainakin kulttuurivirtaus kääntyi päinvastaiseksi ja karjalainen vaikutus ulottui Lahden tienoille saakka. 1200-luvun kuluessa sinetöitiin monenlaisten levottomuuksien jälkeen hämäläisten kääntyminen kristinuskoon ja liittyminen Ruotsin valtaan. Kanta-Häme muodostui Hämeen keskusalueeksi. Alueen historiallisesta merkityksestä todistavat muun muassa kaksi keskiaikaista linnaa (Hämeen linna ja Hakoisten linna).

Kuuluisia hämäläisiä muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. a b c Saulo Kepsu: Uuteen maahan - Helsingin ja Vantaan vanha asutus ja nimistö. Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2005.
  2. alkuperäisen kuvan tekijä Ekman R. W.: kansanpukuja ja iltatoimia hämäläistuvassa www.finna.fi. Viitattu 31.12.2019.

Aiheesta muualla muokkaa