Seela Sella

suomalainen näyttelijä

Seela Maini Marjatta Sella (o.s. Virtanen, s. 30. joulukuuta 1936 Tampere) on suomalainen näyttelijä.[1]

Seela Sella
Seela Sella Helsingin taiteiden yössä 2008.
Seela Sella Helsingin taiteiden yössä 2008.
Henkilötiedot
Koko nimi Seela Maini Marjatta Sella
Syntynyt 30. joulukuuta 1936 (ikä 83)
Tampere
Ammatti näyttelijä
Puoliso Elis Sella
Näyttelijä
Aktiivisena 1959–
Merkittävät roolit Kalteva torni
Sibelius
Palkinnot
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet

UraMuokkaa

 
Seela Sella Helsingin kirjamessuilla 2012.

Sella valmistui Suomen teatterikoulusta vuonna 1959.[2] Hän on esiintynyt yli 50 vuotta kestäneen uransa aikana muun muassa Turun ja Hämeenlinnan kaupunginteattereissa, Intimiteatterissa,[3] Suomen Kansallisteatterissa, Tampereen Työväen Teatterissa, Tampereen Komediateatterissa ja Teatteri Jurkassa. Hän on pitänyt myös monologeja sekä laulu- ja lausuntailtoja aluksi yhdessä miehensä kanssa. Sella on nähty myös lukuisissa suomalaisissa elokuvissa ja televisiosarjoissa. Lisäksi hän on lukenut useita äänikirjoja, kuten Aili Somersalon Mestaritontun seikkailut.

Sellan revyytä Seela Sella seisaallaan esitettiin Tampereen Työväen Teatterissa, Espoon Kaupunginteatterissa ja Turun Linnateatterissa. Vuonna 1978 valmistuneessa Pirkko Saision käsikirjoittamassa televisionäytelmässä Elämänmeno Sella näyttelee päähenkilön Eilan ystävätärtä Lempiä. Hella Wuolijoen alkuperäistekstiin perustuvassa televisionäytelmässä Entäs nyt, Niskavuori? (1987) hänellä on Martta Wareliuksen osa.

Sella oli Aino Sibeliuksen roolissa Timo Koivusalon ohjaamassa Sibelius-elokuvassa 2003. Vuonna 2006 hän näytteli Koivusalon elokuvassa Kalteva torni. Seela Sella on näytellyt Sylvi Kekkosta Paavo Haavikon televisiolle kirjoittamassa monologinäytelmässä Sylvin kamari[4]. Sella on myös ääninäytellyt monissa Disneyn animaatioissa. Vuosina 2012–2014 hän näytteli tehtaan omistaja Irene Lehtosta Pirkko Saision draamasarjassa Tehdas. Sella näytteli 2014 myös sarjassa Ihan sama, jossa hänen roolinaan oli Helle Häviö. Hänet nähtiin vuonna 2017 Olgan roolissa televisioelokuvassa Linnan juhlat.

Sellalle on myönnetty Alfred Kordelinin säätiön tunnustuspalkinto vuonna 2000 ja näyttämötaiteen valtionpalkinto vuonna 2009.[2][5] Vuonna 2007 Sella sai Jussi-patsaan sivuosastaan elokuvassa Kalteva torni.[6]

YksityiselämäMuokkaa

Seela Sella kääntyi juutalaisuuteen solmiessaan avioliiton suomenjuutalaisen Elis Sellan kanssa. Selloilla on kaksi lasta, poika Ariel ja tytär Ilana.[1]

Valikoitu filmografiaMuokkaa

Pääartikkeli: Seela Sellan filmografia

ÄäninäyttelijänäMuokkaa

Pääartikkeli: Ääninäyttelijäroolit löytyvät omasta luettelostaan.

TeoksetMuokkaa

LähteetMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. a b Otsamo, Kirsikka: Viisi kerrosta sisintä Sellaa. (Sunnuntaiasiat -liite) Aamulehti, 13.7.2008, 127. vsk, nro 189, s. 15. Kustannus Oy Aamulehti.
  2. a b Seela Sella sai valtionpalkinnon Yle Uutiset. 17.11.2009. Yleisradio Oy. Viitattu 17.11.2009.
  3. Veistäjä, Verneri (toim.): Teatterin maailma 1965, Suomen teatterilaitos ja teatteriväki, s. 362. Helsinki: Tammi, 1965.
  4. Säilynoja, Juhana: Toivedraamoja vallasta ja politiikasta Areenassa Yle Blogit. 9.2.2017. Viitattu 3.4.2017.
  5. Myönnetyt palkinnot 1991–2008 Alfred Kordelinin säätiö. Viitattu 3.1.2011.
  6. Kaikki Jussi-palkitut Helsingin Sanomat. 4.2.2007. Arkistoitu 7.3.2007. Viitattu 17.11.2009.

KirjallisuuttaMuokkaa

  • Mattson, Anne: Seela Sella ja selustansa: Näyttelijän elämäkerta ja elämänkaaripsykologia. Lisensiaatintutkimus, Yhteiskuntahistoria/Poliittinen historia. Helsingin yliopisto, 2012. Teoksen arkistoitu verkkoversio (PDF).

Aiheesta muuallaMuokkaa