Aarni Kouta
suomalainen kirjailija
Aarni Kouta (oik. Arnold Elias Candolin,[1] 24. syyskuuta 1884 Vanaja – 24. helmikuuta 1924 Helsinki) oli suomalainen kirjailija, suomentaja ja sanoittaja. Hän suomensi muun muassa Friedrich Nietzschen, August Strindbergin ja Henrik Ibsenin teoksia.
| Arnold Candolin | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt |
24. syyskuuta 1884 Vanaja |
| Kuollut |
24. helmikuuta 1924 (39 vuotta) Helsinki |
| Kansalaisuus | suomalainen |
| Ammatti | kirjailija, suomentaja |
| Kirjailija | |
| Salanimi | Aarni Kouta |
| Tyylilajit | runous |
| Aiheesta muualla | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Sisällysluettelo
ElämäMuokkaa
Koudan vanhemmat olivat kirkkoherra Kaarlo Adrian Candolin ja tämän ensimmäinen vaimo Dagmar Maria Andersin. Kouta oli naimisissa 1904–1907 Sally Eine Niklanderin kanssa. Avioeron jälkeen hän meni uusiin naimisiin Elisa Cecilia Maria Roschierin kanssa 1908.[2]
TeoksiaMuokkaa
- Tulijoutsen, runoja. Yrjö Weilin 1905
- Dityrambeja. Helsinki: Helios, 1907. Teoksen verkkoversio.
- Jäiset temppelit, runoja. Yrjö Weilin 1911
- Suomalaisia näyttelijöitä: lapsuuden ja nuoruuden muistoja. Karisto 1911
- Uhriliekki, runoja. Otava 1915
- Elämä ja kuolema, novellikokoelma. Otava 1917
- Valkea morsian, runoja. Ahjo 1919
- Rakkauden temppeli, runoja. Edistysseurojen kustannus 1920
- Maailman lyriikkaa, runosuomennoksia. Otava 1922
- Ristin tie, runoja. Otava 1922
- Lusiferin kannel: Runovalikoima. Helsinki: Otava, 1923.
- Aurinkohäät: Runoja. Helsinki: Otava, 1924.
LähteetMuokkaa
- Hirvonen, Maija (toim.) 1993: Suomen kirjailijat 1809–1916. SKS:n Toimituksia 570. SKS, Helsinki.
- Suomen kirjailijat -tietokanta.
ViitteetMuokkaa
- ↑ Ovaska, Tuulevi: Joel Lehtosen ystäviä ja tukijoita (Internet Archive) Savonlinnan kaupunginkirjasto. Viitattu 3.4.2014.
- ↑ Kuka kukin oli (Wikiaineisto)
Aiheesta muuallaMuokkaa
- Vapaasti ladattavia Aarni Koudan e-kirjoja Projekti Lönnrotilta sekä Project Gutenbergiltä
- Aarni Kouta. Aurinkohäät (1924) Juhlaan ja arkeen -sivuilla.
- Aarni Koutan sanoitustuotanto Suomen äänitearkistossa