Suomen Kirjailijaliitto

suomenkielisten kaunokirjailijoiden järjestö

Suomen Kirjailijaliitto r.y. on vuonna 1897 perustettu suomeksi kirjoittavien kaunokirjailijoiden aatteellinen ja ammatillinen järjestö.[1] Siihen kuuluu yli 800 jäsentä.[2] Jäseneksi voidaan hyväksyä henkilö, joka on julkaissut vähintään kaksi itsenäisesti luotua suomenkielistä kaunokirjallista teosta, ja jota tuotantonsa taiteellisen ja ammatillisen tason perustella voidaan pitää kirjailijana.[3]

Liiton puheenjohtajaksi valittiin marraskuussa 2022 Ville Hytönen.[4] Häntä edelsi tehtävässä vuodesta 2018 alkaen Sirpa Kähkönen, joka valittiin vuonna 2020 uudelle kolmivuotiskaudelle 2021–2023.[5] Hän luopui tehtävästä kesken kauden 2022.[6]

Kirjailijaliiton sääntöjen mukaan yhdistyksen tehtävänä on kehittää, vahvistaa ja valvoa kirjailijantyön aineellisia ja henkisiä edellytyksiä, edistää suomalaista kirjallisuutta ja toimia suomenkielisten kirjailijoiden valtakunnallisena yhdyssiteenä. Kirjailijaliiton tehtäviin kuuluvat sananvapauden puolustaminen, tekijänoikeuksien valvominen, ammattikunnan edunvalvonta, kirjailijoiden taloudellinen avustaminen, kansainvälinen yhteistyö, julkaisutoiminta ja alan tilaisuuksien järjestäminen.[7] Liitto julkaisee neljä kertaa vuodessa ilmestyvää Kirjailija-lehteä.[8]

Historia muokkaa

Kirjailijaliiton perustamisen juuret ovat 1800-luvun lopussa syntyneessä ammatillisessa heräämisessä. Myös muissa Pohjoismaissa kirjailijat järjestäytyivät samoihin aikoihin. Suomen Taiteilijaseurassa aiemmin jäseninä olleet kirjailijat järjestäytyivät Suomen Kaunokirjailijaliitoksi 22. toukokuuta 1897. Aloitteentekijöinä olivat muun muassa J. H. Erkko, Santeri Ingman, Teuvo Pakkala ja Wilho Soini. Liiton varsinainen perustava kokous pidettiin nykyisenä suomalaisen kirjallisuuden ja Aleksis Kiven päivänä 10. lokakuuta 1897. Liiton nimi muutettiin Suomen Kirjailijaliitoksi vuonna 1906.[9]

Liiton jäsenmäärää on tilastoitu vuodesta 1953 alkaen, jolloin liittoon kuului 266 kirjailijaa. Jäsenmäärä kasvoi tasaisesti 1980-luvulle saakka, minkä jälkeen se pysytteli pitkään 500 jäsenen tuntumassa. Sittemmin määrä on jälleen lähtenyt nousuun: vuonna 2010 jäseniä oli 600 ja vuonna 2015 jo 700. Jäsenistössä on hieman enemmän naisia kuin miehiä: vuonna 2021 naisia oli 54 % ja miehiä 46 %. Naisten määrä ylitti miesten määrän vuonna 2016. Jäsenten mediaani-ikä on 57 vuotta ja suuri osa jäsenistä (45 %) asuu pääkaupunkiseudulla.[2]

Jäsenyys muokkaa

Jäsenyyden merkittävimmät hyödyt ovat mahdollisuus anoa eräitä apurahoja ja taiteilijaresidenssejä.[10]

Jäsenyys edellyttää kahta suomenkielistä, itsenäisesti tuotettua kaunokirjallista teosta, jotka ovat ammatillisesti ja taiteellisesti tasokkaita.[10] Tämän vuoksi saameksi kirjoittavat tai arabiaksi kirjoittava Hassan Blasim eivät voi päästä jäseniksi. Muissa Pohjoismaissa tällaista kielirajoitetta ei ole.[11]

Jäseniksi on hyväksytty chick lit -kirjailijoita ja kokeellisia runoilijoita, mutta kirjailija Markku Eskelisen jäsenhakemus hylättiin taas syksyllä 2022, vaikka hän on kirjallisuuden elitisti, jonka romaaniote on julkaistu The Review of Contemporary Fiction -kirjallisuuslehdessä. Toimittaja Oskari Onninen piti ironisena liiton vastausta arvostetulle kirjailijalle: "Jäämme odottamaan tuotantonne täydentymistä ja kaunokirjallisen ilmaisunne kehittymistä." Toinen lähetetyistä teoksista oli arvostellut rankasti Suomen kirjallisuuselämää. Liiton puheenjohtaja vetosi siihen, että teoksia ei kaikissa luokituskäytännöissä lasketa ei-kaunokirjallisuudeksi.[10]

Myös viihdekirjailijoiden, kuten Henriikka Rönkkönen ja Katariina Souri, hakemuksia on hylätty. Vuonna 2018 Ylen kirjallisuustoimittaja arvostelikin liittoa "elitismin linnakkeeksi", mutta kirjallisuuden elitisti Eskelinen on päinvastainen tapaus.[10][11] Jäsenkriteereistä on keskusteltu 1960-luvulta asti, kun taiteilija-apurahajärjestelmä luotiin. Liiton toiminnanjohtaja kertoo sääntöjen vanhoillisuuden johtuvan siitä, että sääntömuutos vaatii 5/6-enemmistön.[10]

Palkinnot muokkaa

Kirjailijaliitto jakaa useita kirjallisuuspalkintoja, kuten Kirjailijaliiton tunnustuspalkinnon, lasten- ja nuortenkirjallisuuden Tirlittan-palkinnon, nuorelle prosaistille myönnettävän Waltari-palkinnon sekä noin viiden vuoden välein Eeva-Liisa Manner -runopalkinnon. Vuonna 2014 jaettiin ensimmäisen kerran Kirjailija kiittää -palkinto tunnustuksena suomalaisen kirjallisuuden ja lukemisharrastuksen edistämisestä.[12]

Puheenjohtajat muokkaa

Lähde[13]

Lähteet muokkaa

  1. Kirjailijaliiton toiminta Suomen Kirjailijaliitto. Viitattu 29.11.2021.
  2. a b Tilastoja ja tutkimuksia Suomen Kirjailijaliitto. Viitattu 29.11.2021.
  3. Jäseneksi Suomen Kirjailijaliitto. Viitattu 21.2.2015.
  4. Ville Hytönen on Suomen Kirjailijaliiton uusi puheenjohtaja 12.11.2022. Suomen Kirjailijaliitto. Viitattu 13.11.2022.
  5. Sirpa Kähkönen jatkaa Kirjailijaliiton puheenjohtajana 21.11.2020. Suomen Kirjailijaliitto. Viitattu 29.11.2021.
  6. Sirpa Kähkönen luopuu Kirjailijaliiton johtajuudesta: ”Pandemian kurittama kirjallisuus­kenttä on ollut voimia syövä työympäristö” HS.fi. 23.8.2022.
  7. Suomen Kirjailijaliitto ry:n säännöt Suomen Kirjailijaliitto. Viitattu 3.11.2018.
  8. Kirjailija-lehden mediakortti Suomen Kirjailijaliitto. Viitattu 3.11.2018.
  9. Historia Suomen Kirjailijaliitto. Viitattu 3.11.2018.
  10. a b c d e Oskari Onninen: Elitisti ja ­elitismin linnake (SK 3/2023, sivu 56) Suomen Kuvalehti. 18.1.2023.
  11. a b Pietari Kylmälä: Näkökulma: Kirjailijaliitto on elitismin linnake? 5.11.2018. Yle.
  12. Suomen Kirjailijaliiton palkinnot ja palkinnon saajat vuosina 1949–2020 12.11.2020 (päivitetty). Suomen Kirjailijaliitto. Arkistoitu 2.12.2020. Viitattu 29.11.2021.
  13. Kirjailijaliiton johtokunnat 1897–2021 (pdf) 8.1.2021 (päivitetty). Suomen Kirjailijaliitto. Viitattu 29.11.2021.

Aiheesta muualla muokkaa