Suomen Kirjailijaliitto

Suomen Kirjailijaliitto r.y. on vuonna 1897 perustettu suomeksi kirjoittavien kaunokirjailijoiden aatteellinen ja ammatillinen järjestö. Siihen kuuluu yli 800 jäsentä. Jäseneksi voidaan hyväksyä henkilö, joka on julkaissut vähintään kaksi itsenäisesti luotua suomenkielistä kaunokirjallista teosta, ja jota tuotantonsa taiteellisen ja ammatillisen tason perustella voidaan pitää kirjailijana.

Liiton puheenjohtajaksi valittiin marraskuussa 2022 Ville Hytönen. Häntä edelsi tehtävässä vuodesta 2018 alkaen Sirpa Kähkönen, joka valittiin vuonna 2020 uudelle kolmivuotiskaudelle 2021–2023. Hän luopui tehtävästä kesken kauden 2022.

Kirjailijaliiton sääntöjen mukaan yhdistyksen tehtävänä on kehittää, vahvistaa ja valvoa kirjailijantyön aineellisia ja henkisiä edellytyksiä, edistää suomalaista kirjallisuutta ja toimia suomenkielisten kirjailijoiden valtakunnallisena yhdyssiteenä. Kirjailijaliiton tehtäviin kuuluvat sananvapauden puolustaminen, tekijänoikeuksien valvominen, ammattikunnan edunvalvonta, kirjailijoiden taloudellinen avustaminen, kansainvälinen yhteistyö, julkaisutoiminta ja alan tilaisuuksien järjestäminen. Liitto julkaisee neljä kertaa vuodessa ilmestyvää Kirjailija-lehteä. Lehti muuttui kaikille avoimeksi verkkojulkaisuksi maaliskuussa 2024.

Historia

Kirjailijaliiton perustamisen juuret ovat 1800-luvun lopussa syntyneessä ammatillisessa heräämisessä. Myös muissa Pohjoismaissa kirjailijat järjestäytyivät samoihin aikoihin. Suomen Taiteilijaseurassa aiemmin jäseninä olleet kirjailijat järjestäytyivät Suomen Kaunokirjailijaliitoksi 22. toukokuuta 1897. Aloitteentekijöinä olivat muun muassa J. H. Erkko, Santeri Ingman, Teuvo Pakkala ja Wilho Soini. Liiton varsinainen perustava kokous pidettiin nykyisenä suomalaisen kirjallisuuden ja Aleksis Kiven päivänä 10. lokakuuta 1897. Liiton nimi muutettiin Suomen Kirjailijaliitoksi vuonna 1906.

Liiton jäsenmäärää on tilastoitu vuodesta 1953 alkaen, jolloin liittoon kuului 266 kirjailijaa. Jäsenmäärä kasvoi tasaisesti 1980-luvulle saakka, minkä jälkeen se pysytteli pitkään 500 jäsenen tuntumassa. Sittemmin määrä on jälleen lähtenyt nousuun: vuonna 2010 jäseniä oli 600 ja vuonna 2015 jo 700. Jäsenistössä on hieman enemmän naisia kuin miehiä: vuonna 2021 naisia oli 54 % ja miehiä 46 %. Naisten määrä ylitti miesten määrän vuonna 2016. Jäsenten mediaani-ikä on 57 vuotta ja suuri osa jäsenistä (45 %) asuu pääkaupunkiseudulla.

Jäsenyys

Jäsenyyden merkittävimmät hyödyt ovat mahdollisuus anoa eräitä apurahoja ja taiteilijaresidenssejä.

Jäsenyys edellyttää kahta suomenkielistä, itsenäisesti tuotettua kaunokirjallista teosta, jotka ovat ammatillisesti ja taiteellisesti tasokkaita. Tämän vuoksi saameksi kirjoittavat tai arabiaksi kirjoittava Hassan Blasim eivät voi päästä jäseniksi. Muissa Pohjoismaissa tällaista kielirajoitetta ei ole.

Jäseniksi on hyväksytty chick lit -kirjailijoita ja kokeellisia runoilijoita, mutta kirjailija Markku Eskelisen jäsenhakemus hylättiin taas syksyllä 2022, vaikka hän on kirjallisuuden elitisti, jonka romaaniote on julkaistu The Review of Contemporary Fiction -kirjallisuuslehdessä. Toimittaja Oskari Onninen piti ironisena liiton vastausta arvostetulle kirjailijalle: "Jäämme odottamaan tuotantonne täydentymistä ja kaunokirjallisen ilmaisunne kehittymistä." Toinen lähetetyistä teoksista oli arvostellut rankasti Suomen kirjallisuuselämää. Liiton puheenjohtaja vetosi siihen, että teoksia ei kaikissa luokituskäytännöissä lasketa ei-kaunokirjallisuudeksi.

Myös viihdekirjailijoiden, kuten Henriikka Rönkkönen, Katariina Souri ja Juha Vuorinen, hakemuksia on hylätty. Vuonna 2018 Ylen kirjallisuustoimittaja arvostelikin liittoa "elitismin linnakkeeksi", mutta kirjallisuuden elitisti Eskelinen on päinvastainen tapaus. Jäsenkriteereistä on keskusteltu 1960-luvulta asti, kun taiteilija-apurahajärjestelmä luotiin. Liiton toiminnanjohtaja kertoo sääntöjen vanhoillisuuden johtuvan siitä, että sääntömuutos vaatii 5/6-enemmistön.

Palkinnot

Kirjailijaliitto jakaa useita kirjallisuuspalkintoja, kuten Kirjailijaliiton tunnustuspalkinnon, lasten- ja nuortenkirjallisuuden Tirlittan-palkinnon, nuorelle prosaistille myönnettävän Waltari-palkinnon sekä noin viiden vuoden välein Eeva-Liisa Manner -runopalkinnon. Vuonna 2014 jaettiin ensimmäisen kerran Kirjailija kiittää -palkinto tunnustuksena suomalaisen kirjallisuuden ja lukemisharrastuksen edistämisestä.

Puheenjohtajat

• Santeri Ivalo 1897–1900
• Teuvo Pakkala 1900–1901
• Paavo Cajander 1901–1902
• J. H. Erkko 1902–1903
• A. V. Koskimies 1903–1904
• Eino Leino 1904–1906
• Severi Nuormaa 1906–1908
• Jalmari Hahl 1908–1909
• Santeri Ivalo 1909–1916
• Fredrik Lindström 1916–1919
• Santeri Ivalo 1919–1920
• Viljo Tarkiainen 1920–1924
• J. V. Lehtonen 1924–1927
• Eino Palola 1927–1929
• Arvid Lydecken 1929–1931
• Otto Manninen 1931–1933
• Yrjö Soini 1933–1942
• V. A. Koskenniemi 1942–1945
• Yrjö Soini 1945–1958
• Martti Santavuori 1958–1964
• Martti Larni 1964–1967
• Jarno Pennanen 1967–1969
• Kai Laitinen 1969
• Lassi Nummi 1969–1972
• Rauno Toivonen 1972–1975
• Jaakko Syrjä 1975–1980
• Antti Tuuri 1980–1982
• Jorma Kannila 1982–1987
• Jarkko Laine 1987–2002
• Kari Levola 2002–2008
• Tuula-Liina Varis 2008–2014
• Jyrki Vainonen 2015–2017
• Sirpa Kähkönen 2018–2022
• Ville Hytönen 2022–

Lähde

Aiheesta muualla

• Suomen Kirjailijaliiton kotisivu
• Kirjailija-lehden verkkosivut