Jaakko Syrjä

suomalainen kirjailija ja kustannustoimittaja

Jaakko Johannes Syrjä (7. maaliskuuta 1926 Pälkäne[1]22. toukokuuta 2022 Ylöjärvi[2]) oli suomalainen kirjailija ja kustannustoimittaja.[3]

Jaakko Syrjä
Pirkkalaiskirjailijat ry:n hallitus koolla marraskuun alussa 1958. Takarivissä vas. Harri Kaasalainen, Jaakko Syrjä ja Veikko Pihlajamäki, edessä vas. Väinö Linna, Soile Kaukovalta ja Ilpo Kaukovalta.
Pirkkalaiskirjailijat ry:n hallitus koolla marraskuun alussa 1958. Takarivissä vas. Harri Kaasalainen, Jaakko Syrjä ja Veikko Pihlajamäki, edessä vas. Väinö Linna, Soile Kaukovalta ja Ilpo Kaukovalta.
Henkilötiedot
Syntynyt7. maaliskuuta 1926
Pälkäne
Kuollut22. toukokuuta 2022 (96 vuotta)
Ylöjärvi
Kansalaisuus suomalainen
Ammatti kirjailija, kustannustoimittaja
Puoliso Kirsi Kunnas
Kirjailija
Äidinkielisuomi
Tuotannon kielisuomi
Esikoisteos Lumpeenkylässä
Aiheesta muualla
Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

UraMuokkaa

Syrjän vanhemmat olivat maanviljelijä, karjakauppias Juho Nestori Syrjä ja Martta Syrjä o.s. Niemiö. Syrjän ollessa seitsemänvuotias perhe muutti Juupajoelle. Käytyään kansakoulun Syrjä muutti sota-aikana Tampereelle ja työskenteli Lokomolla[4] varastoapulaisena ja jyrsijäoppilaana, sitten kenkätehtaalla varastoapulaisena ja vuodesta 1947 lähtien palomiehenä.[1]

Vuonna 1953 Syrjä voitti Tampereen kaupunginkirjaston kirjoituskilpailun novellillaan ”Sinne tuli karhu”. Voittonsa jälkeen Syrjästä tuli kirjastonjohtaja Mikko Mäkelän vetämän kirjallisen piirin jäsen, ja hän tutustui tällöin myös kirjailija Väinö Linnaan, josta tuli hänen pitkäaikainen ystävänsä.[5] Syrjän esikoisromaani Lumpeenkylässä syntyi Linnalta ja Mäkelän piiristä saatujen vaikutteiden perusteella. Syrjä käytti myös Alex Matsonin kirjaa Romaanitaide apuna teoksen rakenteen suunnittelussa.[1][6]

Syrjä toimi pitkään WSOY:n ja Gummeruksen kustannustoimittajana, mainospäällikkönä ja kotimaisen kirjallisuuden osaston johtajana.[5] Hän toimi myös Kalle Päätalon kanssa yhteistyössä ja muokkasi tämän teoksia julkaisukuntoon.[4] Vuodesta 1973 alkaen Syrjä oli vapaa kirjailija[1].

Syrjä toimi Suomen kirjailijaliiton puheenjohtajana 1975–1980, Pirkkalaiskirjailijoiden puheenjohtajana 1973–1975 ja johtokunnan jäsenenä niissä sekä Väinö Linna -seurassa vuodesta 1978 alkaen.[1]

YksityiselämäMuokkaa

Jaakko Syrjän puoliso oli kirjailija Kirsi Kunnas, jonka kanssa avioitui vuonna 1957. Heidän poikiaan ovat muusikot Mikko ja Martti Syrjä. Kirjailija Juhani Syrjä ja pilapiirtäjä Seppo Syrjä ovat Jaakko Syrjän veljiä.[3]

Muistisairautta potenut Syrjä vietti viimeiset vuotensa hoitokodissa Ylöjärvellä.[7] Syrjä oli sairastunut koronaan viikkoa ennen kuolemaansa.[2]

TeoksiaMuokkaa

  • Lumpeenkylässä. Porvoo: WSOY, 1955.
  • Nuori metsästäjä. Helsinki: Weilin + Göös, 1965, 3. p. 1990.
  • Kertomuksia radan varrelta. Helsinki: WSOY, 1988. ISBN 951-0-14670-6.
  • Muistissa Väinö Linna I. Helsinki: WSOY, 2004. ISBN 951-0-29646-5.

PalkintojaMuokkaa

Ehdokkuuksia
  • Finlandia-palkintoehdokkuus 1989[5]

LähteetMuokkaa

  1. a b c d e Jaakko Syrjä Juupajoki. Viitattu 30.5.2015.
  2. a b Kirjailija Jaakko Syrjä on kuollut Ilta-Sanomat. 22.5.2022. Viitattu 22.5.2022.
  3. a b c d e f Syrjä, Jaakko Kirjasampo. Viitattu 30.5.2015.
  4. a b Majander, Antti: Tämä mies tiivisti Kalle Päätalon tekstejä. Helsingin Sanomat 7.3.2016. Viitattu 22.5.2021. (Maksullinen artikkeli.)
  5. a b c d e Tampereen kaupunginkirjaston sivu Jaakko Syrjästä. (Arkistoitu sivu.)
  6. Varpio, Yrjö: Mäkelän piiri. WSOY, 1975. ISBN 951-0-07160-9.
  7. Kuusela, Matti: Jaakko Syrjä oli filosofi ja ajattelija, tärkeä voima monen menestyskirjailijan taustalla 23.5.2022. Aamulehti.
  8. Ruissalo, Pekka: Jaakko Syrjälle Pirkanmaan taidepalkinto Tamperelainen. 16.11.2016. Viitattu 17.11.2016.

Aiheesta muuallaMuokkaa