Lokomo

Oy Lokomo Ab oli tamperelainen, vuonna 1915 perustettu konepajayritys, joka oli tunnettu muun muassa vetureiden valmistajana. Lokomon osti vuonna 1970 Rauma-Repola Oy. Sieltä Lokomon tehtaat siirtyivät ensin Rauma Oy:lle ja edelleen Rauman ja Valmetin fuusiossa syntyneelle Metso Oyj:lle.

Lokomon valmistama Hv1-höyryveturi Metson tehtaan edessä Tampereen Hatanpäällä. Vuonna 1920 Suomen Valtion Rautateille luovutettu yksilö (numero 575) oli ensimmäinen Lokomon valmistama veturi.

Lokomon takomossa vuosina 1920–1985 käytössä ollut höyrykäyttöinen konevasara Tampereen Hatanpäällä.

Entisen Lokomon konepajan omistaa nykyään Metso Minerals (Tampere) Oy. Yhtiö valmistaa murskaimia ja murskauslaitoksia Lokotrack-tuotemerkillä. Sen palveluksessa oli vuonna 2005 noin 800 henkilöä. Yhtiön tuotantolaitokset sijaitsevat Tampereella, Hatanpään valtatien varrella osoitteessa Lokomonkatu 3.

Lokomon valimon toimintaa jatkaa nykyään Metso Lokomo Steels Oy, joka myös toimii Hatanpään alueella. Metso myi valimonsa Tevo Oy:lle 2015. Hatanpään valimon toimintaa jatkaa Tevo Lokomo Oy.

HistoriaMuokkaa

Lokomon perustajia olivat insinöörit Werner Ryselin ja Jalmar Castrén sekä professori J. J. Karvonen. Heidän lisäkseen perustajiin kuului myös useita tamperelaisia liikemiehiä, muun muassa kenkätehtailija Emil Aaltonen. Werner Ryselin oli aikaisemmin toiminut Tampellan konepajan veturiosaston johtajana Tampereella.

Lokomo perustettiin Tampellan kilpailijaksi valmistamaan vetureita. Vetureiden vähäisen kysynnän takia yhtiö ryhtyi valmistamaan muitakin tuotteita, kuten esimerkiksi kirkonkelloja, alasimia, laivojen potkureita, ankkureita, betonimyllyjä, tiejyriä ja murskaimia.

Tampellaa pidettiin ruotsinkielisenä yhtiönä, kun taas Lokomon katsottiin olevan suomenkielinen. Kielipolitiikan voimaa vielä 1930-luvun lopussa kuvaa esimerkiksi tarina siitä, miten diplomi-insinööri, tuleva vuorineuvos Uolevi Raade ei saanut ruotsinkielisistä yrityksistä töitä, vaan meni Lokomon palvelukseen.

Vuonna 1926 valtaosa Lokomon osakekannasta siirtyi Emil Aaltosen omistukseen.

Lokomon tuotteitaMuokkaa

MIR-sukellusalus.

Höyryveturi Tr1 Risto numero 1081 rakenteilla

Lokomo valmisti höyryvetureita perustamisestaan alkaen vuoteen 1959, jolloin yhtiö siirtyi dieselvetureiden valmistajaksi. Dieselvetureita valmistettiin vuoteen 1969 saakka. Kaikkiaan Lokomo valmisti 671 diesel- ja höyryveturia.

Kivenmurskaimien valmistuksen Lokomo aloitti vuonna 1921.

Sota-aikana Lokomo valmisti muun muassa kranaattien kuoria, tykkien putkia, linnoitteiden kupuja ja lentokoneiden osia. Sodan lopusta vuoteen 1952 yhtiö valmisti sotakorvaustuotteita, muun muassa lähes 300 kpl kapearaiteisia höyry- ja dieselvetureita ja suuren määrän haponkestäviä venttiilejä.

1960-luvun puolivälin jälkeen yhtiö alkoi valmistaa ajoneuvonostureita ja metsäkoneita. Rauma-Repolan ostaessa Lokomon yhtiö valmisti murskaimien lisäksi muun muassa kaivinkoneita, nostureita, tiehöyliä ja metsäkoneita.

1980-luvun puolivälissä Lokomo valmisti Neuvostoliitolle kaksi tutkimussukellusalusta (MIR-1 ja MIR-2), jotka tulivat suurelle yleisölle tutuiksi esiinnyttyään vuonna 1997 valmistuneessa Titanic-elokuvassa. Sukellusalusten kauppaan liittyvästä Yhdysvaltain painostuksesta on Rauma-Repolan entinen pääjohtaja, vuorineuvos Tauno Matomäki kertonut muistelmissaan^lähde?.

Katso myösMuokkaa

Rauma-Repola Oceanics

LähteetMuokkaa

Eeva Palm, "Lokomo juhlii näyttelyssä töitään", Helsingin Sanomat, 11.2.2006
Metso Minerals

KirjallisuuttaMuokkaa

Törmä Mika: Lokomo, 100 vuotta konepaja- ja terästeollisuutta. Metso Minerals Oy, 2015. ISBN 978-952-93-5457-3
Käyhkö Arttu: Maanrakennuskoneita Suomessa. Alfamer / Tarusto Oy, 2015. ISBN 978-952-472-234-6
Käyhkö Arttu: Metsätyökoneet Suomessa. Kustantaja Laaksonen, 2015. ISBN 978-952-5805-69-7
Käyhkö Arttu: Suuri metsäkonekirja. Kustantaja Laaksonen, 2017. ISBN 978-952-5805-93-2