Hatanpää

Tampereen kaupunginosa

Hatanpää on kaupunginosa Tampereella, keskustan eteläpuolella Pyhäjärven rannalla. Hatanpää on varsinaisesti niemi, joka työntyy kohti Pyhäjärveä jättäen pohjoispuolelleen Viinikanlahden ja eteläpuolelleen Vihilahden vesialueet. Alue on saanut nimensä Hatanpään kartanosta, jonka Härmälästä Sääksjärvelle ja Nekalaan ulottuneet maat ostettiin kaupungille vuonna 1913. Hallinnollisesti alue on kuulunut kaupungille vuodesta 1920 alkaen. Hatanpää on virallisesti Tampereen XXII kaupunginosa. [2]

Hatanpää
Hatanpään kartano
Hatanpään kartano
Kaupunki Tampere
Suuralue Keskinen suuralue
Suunnittelualue Keskusta
Koordinaatit 61°29′0.6″N, 23°45′12.96″E
Kaupunginosa nro 022
Väkiluku 2 686 [1] (31.12.2014)
Postinumerot 33900
Lähialueet Ratina, Rantaperkiö, Härmälä

HistoriaMuokkaa

Hatanpäänniemi esiintyy ensimmäisen kerran maakirjoissa vuonna 1540. Silloin se esiintyi kylänä, johon kuului kolme taloa, jotka omisti Matti Seppä, Ragvald-niminen talonpoika ja Lasse Niilonpoika Pehkiä. Matti Sepän talo oli suurin ja pian se sai nimen Hatanpää. 1500-luvulla Hatanpää oli jo vauras talo, jossa oli 4-5 lehmää, 6 hiehoa, 5-7 lammasta, muutama vuohi, 2-5 sikaa ja 1-2 hevosta. Kartanon vaiheet ovat moninaiset ja niihin voi tutustua tarkemmin esimerkiksi lähdeviitteessä. Kartanon viimein omistaja päätyi vararikkoon vuonna 1913 ja Tampereen kaupunki osti kartanon.[3]

SiirtolapuutarhaMuokkaa

Hatanpäälle perustettiin vuonna 1916 Suomen ensimmäinen siirtolapuutarha, Hatanpään siirtolapuutarha, joka siirtyi Näsijärven rannalle Niihamaan vuonna 1975. Siirtolapuutarhan mailla sijaitsee nykyisin vuosina 1997–2002 rakennettu kerrostaloalue. Siirtolapuutarhan muistolaatta on sijoitettu kiveen, joka sijaitsee E.J. Reinilän puistossa asuinalueen keskellä.[4]

TeollisuusMuokkaa

1910-luvulta alkaen Hatanpäälle perustettiin teollisuutta, kuten Lokomon konepaja ja valimo, Hyppösen kenkätehdas ja J. N. Salmisen nahkatehdas. Hyppösen kenkätehdas siirtyi 1937 Suomen Gummitehtaan omistukseen. Näiden lisäksi Hatanpäällä oli Sarviksen muovitehdas.[5] Teollisuuden tueksi Hatanpäälle johti rautatien pistoraide. Raide lähti Viinikan ratapihalta ja alitti tunnelissa pääradan raiteet. Se jatkui edelleen nykyisen Valimokadun suuntaisesti Hatanpään valtatien ja Lokomonkadun risteykseen, jossa oli Hatanpään valtatien ylittävä tasoristeys. Raide jatkui sitten Hatanpään valtatien länsireunaa seuraten aina Hankkija Oy:n rakennuksille (Hatanpään valtatie 31) saakka. Hatanpään teollisuusraiteelta oli sivuraiteet myös Lokomon ja Sarviksen tehtaiden alueelle. Nykyään raiteesta on jäljellä vain pääradan alittava tunneli. Hankkijan alueelle rakennettiin 1970-luvun lopulla viljavarastoiksi suuret betoniset viljasiilot, jotka on sittemmin purettu.

1980-luvun alussa paljastui, että entisessä Hyppösen kenkätehtaassa toiminut Nokian kondensaattoritehdas oli laskenut läheiseen Pyhäjärveen jätevesien mukana PCB-yhdisteitä. Näitä yhdisteitä käytettiin eristeinä tehtaan valmistamissa kondensaattoreissa. Yhdisteitä oli myös poltettu ja niinpä tehtaan savupiippu jouduttiin purkamaan sinne kertyneen PCB:n takia. Vielä nykyäänkin Pyhäjärven pohjasedimenteistä löytyy korkeita PCB-pitoisuuksia erityisesti Viinikanlahden alueelta, vaikka kondensaattoritehdas siirtyi pois Hatanpäältä jo 1980-luvun puolivälissä.

Kaupunginosa tänäänMuokkaa

Hatanpää on tunnettu kaupunginosa, koska siellä sijaitsee paljon merkittäviä kohteita. Hatanpään kartano, Hatanpään puisto ja Hatanpään arboretum, Hatanpään sairaala, Hatanpään koulu ja Hatanpään lukio sekä suuri määrä autoliikkeitä ja teollisuutta.

Hämeenkadulta haarautuva vilkasliikenteinen Hatanpään valtatie johtaa linja-autoasemaa ja Viinikanlahtea sivuten suoraan alueelle ja jakaa sen voimakkaasti kahtia. Tien itäpuolella sijaitsee teollisuutta ja autoliikkeitä, länsipuolella ja lähempänä keskustaa suuria konttorirakennuksia sekä etelämpänä Hatanpään puistoon rajoittuvaa asuinaluetta. Useat tietotekniikka-alan yritykset ovat sijoittuneet Hatanpäälle entisiin Nokian taloihin sekä entisiin Sarviksen kiinteistöihin. Toimistorakennusten läheisyydessä on Viinikan jätevedenpuhdistamo, josta aiheutuu paikallisia hajuhaittoja. Hajuhaitat eivät kuitenkaan haittaa asuin- ja puistoalueita.

Hatanpäälle rakennetaan paljon uutta ja näin kaupunginosa kasvaa ja kehittyy. Vedenpuhdistamo siirretään uuteen vuonna 2024 käynnistettäväksi suunniteltuun keskuspuhdistamoon, jota louhitaan Sulkavuoreen.[6] Siirtyvän puhdistamon alueelle on suunniteltu uutta Viinikanlahden asuinaluetta, josta järjestettiin ideakilpailu vuonna 2019 ja tulokset julkaistiin vuonna 2020.[7] Lisäksi vanhalle kaupungin puutarhayksikön tontille on suunniteltu uusi asuinalue aivan Hatanpään puiston naapuriin.[8]

Hatanpäällä toimii TAYS:n toinen suuri sairaala-alue Hatanpään sairaala. Sairaalaa on laajennettu viime vuosinamilloin? ja suunnitellaan laajennettavan edelleen.[8] Päivystys ja ensiapu on keskitetty jo vuosia sitten TAYS:n kekussairaalaan Kauppiin. Tampereen eteläisen palvelualueen terveydenhoito ja lääkäripalvelut ovat keskittyneet Hatanpään terveysasemalle. Myös eteläisen palvelualueen sosiaaliasema sijaitsee samalla alueella.

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. Tampereen väestö 31.12.2014 Sivu 14. (PDF)
  2. Maija Louhivaara: Tampereen kadunnimet, s. 110. Tampereen museoiden julkaisuja 51, 1999, Tampere.
  3. HATANPÄÄN ALUEEN HISTORIA JA AJALLISET KERROSTUMAThttps://www.tampere.fi/tiedostot/h/QlJ53dsvL/8578_hatanpaan_historiaselvitys.pdf
  4. Vapriikki - Muistolaatat ja muut muistomerkit www.tampere.fi. Viitattu 11.8.2020.
  5. Kaupunginosa XXII - Hatanpää Koskesta voimaa, UTA. Viitattu 30.3.2020.
  6. Tampereen Seudun keskuspuhdistamo Oy Keskuspuhdistamo.fi. Viitattu 11.8.2020.
  7. Viinikanlahden alue www.tampere.fi. 29.1.2019. Viitattu 11.8.2020.
  8. a b Tampereen Arboretumin laajennuksen ja asumista tuova Hatanpään niemen asemakaava eteni www.tampere.fi. Viitattu 11.8.2020.

Aiheesta muuallaMuokkaa