Lukonmäki

Tampereen kaupunginosa

Lukonmäki on Tampereen kaupunginosa, joka sijaitsee Kaakkois-Tampereella.[1] Se rajoittuu lännessä Hervannan valtaväylään, etelässä Hervannan kanjoniin, idässä Kaukajärven kaupunginosaan ja pohjoisessa Tampereen itäiseen ohitustiehen. Naapurikaupunginosia ovat Hervanta etelässä, Kaukajärvi idässä, Hallila lännessä ja Viiala pohjoisessa. Turtolankatu jakaa Lukonmäen kahdeksi osaksi pohjois–etelä suunnassa: varsinainen Lukonmäki on lännessä ja Finninmäki idässä.

Nimi ja sen alkuperä muokkaa

Lukonmäen nimen pohjana on vanha paikannimi, ja Lukonmäen rinnakkaisniminä ovat olleet käytössä myös Lukonojanahde, Kilometrimäki ja Pitkäahde. On esitetty, että Lukonmäki olisi saanut nimensä siellä asuneesta torpparista Matti Lukosta, mutta todennäköisemmin luonnonpaikka Lukonmäki on antanut nimensä torpalle. Messukylän alueella on ollut pysyvää asutusta jo yli tuhat vuotta, ja luonnollista on, että niin tärkeällä maamerkillä kuin Lukonmäellä on ollut nimi jo ennen kuin sinne pystytettiin ensimmäistäkään asumusta. Hämäläismurteissa appellatiivi lukko tarkoittaa paitsi 'oven, portin tms. sulkemiseen tarvittavaa esinettä', myös 'syvää ja jyrkkäreunaista notkoa, kuoppaa tai painannetta harjussa tai mäessä'. Jälkimmäinen kuvaus sopii varsin hyvin Lukonmäen alueen topografiaan.

Alueelta tunnetaan luonnonpaikka Lukonoja, jonka varrella sijainnut Turtolan talon Lukonojan torppa mainitaan isonjaon kartassa vuodelta 1784. Läheisen Särkijärven Lukonmäen puoleinen lahti on nimeltään Lukonlahti. Lukonmäen kaupunginosan ensimmäinen asemakaava vahvistettiin vuonna 1973.[2] Usein Lukonmäestä Hervantaan jyrkästi nousevaa Turtolankadun eteläisintä osuutta kutsutaan harhaanjohtavasti Lukonmäeksi. Rinne on oikeasti kuitenkin Pitkäahde.

Luonnehdinta alueesta muokkaa

Lukonmäki on nimensä mukaisesti suuri mäki, joka alkaa aivan Hervannan kanjonin pohjoispuolelta. Lukonmäen lakea ja etelärinnettä lukuun ottamatta alue on rakennettua ympäristöä. Lukonkallion laki on kallioista kuusimetsää. Korkein kohta on yli 140 metriä merenpinnasta, joten nousua laskettelukeskuksen pohjalta huipulle on 40 metriä. Lukonkallion laen eteläpuolella kulkee talvisin huoltamaton kävelytie itä-länsisuunnassa Kierikankadun päästä Ikämiestenkadulle. Lukonkallion metsässä risteilee paljon pienempiäkin polkuja.

Lukonmäen länsirinteellä ja rinteeltä Hervannan valtaväylän suuntaan Ikämiestenkadun molemmin puolin olevien kujien varrella on kymmeniä pääasiassa 1970-luvulla rakennettuja omakotitaloja ja muutama näitä uudempi rivitalo. Lukonmäen itärinteellä Kierikankadulla ja sen sivukujilla on noin tusinan verran omakotitaloja ja pohjoisempana Turtolankadun varrella myös rivitaloja. Lukonmäen pohjoisosassa, Lukonpuistossa, on kesäisin urheilukenttänä toimiva luistinrata, ja sen ympäristössä runsaasti rivitalo- ja omakotitaloasutusta.

Lukonmäen eteläosassa Turtolankadun varrella on päivittäistavarakauppa sekä pieni pizzeria. Samassa kiinteistössä toimii Lukonmäen päiväkoti, jossa on noin 60 lasta.[3] Lukonmäenkadun ja Turtolankadun risteyksessä on Lukonmäen grilli, jossa myydään perinteisten grilliruokien lisäksi elintarvikkeita.

Lukonmäki tunnetaan hyppyrimäistään, jotka sijaitsevat Hervannan kanjonin etelärinteellä laskettelurinteiden vieressä. Hervannan kanjonista lähtee myös puolentoista kilometrin mittainen valaistu hiihtolatu, joka johtaa valaistulle Hervanta–Koivistonkylä-ladulle. Laskettelukeskus lakkautettiin 2019 ja rakennukset alueelta on purettu. Kesällä 2023 kaupunki keräsi yleisöltä ja järjestöiltä ideoita alueen kehittämiseksi.[4]

Pirjonkaivonkadun nimen taustalla on Pirjonkaivo-niminen lähde, josta paikalliset asukkaat hakivat aikoinaan ruokavetensä. Lähde oli olemassa vielä 1970-luvulla, vaikkakaan ei enää käytössä vedenhakupaikkana.[5] Finninmäen kallion itäpuolella Finninmäenkadun ja Finninmäen maisemapellon välissä on historiallinen kivirakennelma. Pienessä metsikössä pellonreunassa on luontainen kallionpaljastuma jonka ympärille on tehty ympyränmuotoinen, matala muurimainen latomus. Rakennelman pohjoisreunalla mäen juurella on kiviaitaa ja rakennelman luo johtava kivetty polku. Rakennelma ei liene esihistoriallinen.[6]

Vuoden 2022 lopulla Lukonmäen tilastoalueella oli 2 838 asukasta.[7] Lukonmäen asukasluku on kasvanut viime vuosikymmeninä varsin maltillisesti: vuonna 2010 asukasluku oli 2 802 ja 1978 asukkaita oli 1 010.[8]

Lähteet muokkaa

  1. Leena Salminen, Janne Vainikainen, Kirsi Hämäläinen, Marko Nurminen: Tilastokatsaus Tampereelta 2007:2 (pdf) (sivu 21 (pdf sivu nro)) Joulukuu 2007. Tampereen kaupunki. Viitattu 27.7.2014.
  2. Maija Louhivaara: Tampereen kadunnimet, s. 143. Tampereen museoiden julkaisuja 51, 1999, Tampere.
  3. Lukonmäen päiväkoti Tampereen kaupunki. Viitattu 11.11.2023.
  4. Mitä uusia toimintoja Hervannan entiseen laskettelukeskukseen? -vastaa kyselyyn 1.6.2023. Tampereen kaupunki. Viitattu 11.11.2023.
  5. Louhivaara 1999, s. 147.
  6. Kantakaupungin yleiskaava 2040. Kiinteät muinaisjäännökset ja muut arkeologiset kohteet Tampereen kaupunki. Kaupunkiympäristön suunnittelu. Yleiskaavoitus. Viitattu 11.11.2023.
  7. Tampere alueittain Tampereen kaupunki. Viitattu 11.11.2023.
  8. Facta 2001 WSOY 1984 10. osa, palsta 396.
Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.