Villilä
Villilä on Tampereen kaupunginosa lähellä Nokian rajaa Tampereen länsiosassa.[1] Vuonna 2011 Villilässä oli 1 062 asukasta.[1] Villilässä on noin 400 taloutta. Villilän pääosin rivitaloista koostuva asutus sijoittuu Ratakistonkadun ja sen haarojen varrelle. Villilänsaaressa (Saarenkärjenkatu) on kolmisenkymmentä omakotitaloa.
| Villilä | |
|---|---|
 Villilän kaupunginosaa Ratakistonkadulta. |
|
| Kaupunki | Tampere |
| Suuralue | Lounainen suuralue |
| Suunnittelualue | Raho |
| Kaupunginosa nro | 28 |
| Osa-alueet | Saarenkärki |
| Postinumero(t) | 33300 |
| Lähialueet | Rahola, Tesomajärvi |
Villilä rajoittuu etelässä Pyhäjärveen, lännessä Nokian rajaan sekä idässä Raholan ja pohjoisessa Raholan ja Kalkun kaupunginosiin[2].
Villilän nimi perustuu Pirkkalan pitäjän Villilän taloon. Nimen taustalla saattaa olla henkilönnimi Vilhelm. Vuoden 1442 laamanninkäräjien lautamiehenä toimi Heikki Villinen, joka oli mahdollisesti Villilän talon isäntä. 1700-luvun alussa Villilä esiintyi asiakirjoissa ratsutilana eli rusthollina, jolloin sen isäntänä oli Heikki Hannunpoika Villilä. Vuonna 1764 talo jaettiin kahtia Ala- ja Yli-Villilään. Yli-Villilästä on käytetty myös nimeä Teeri-Villilä. Villilän maat siirrettiin silloisesta Pohjois-Pirkkalan kunnasta Tampereen kaupunkiin vuoden 1937 alussa ja ensimmäinen osa-asemakaava alueelle vahvistettiin vuonna 1948. Ala-Villilän rakennukset purettiin 1970-luvun alussa niiden jäädessä Nokian moottoritien alle.[3]
Villilässä sijaitseva Likolammi mainittiin isonjaon pöytäkirjassa vuonna 1768. Lampi on saanut nimensä siitä, että se oli aikoinaan pellavien liotuspaikka. Tykkitienkadun nimen taustalla on Likolammin pohjoispuolelle johtanut tie, jonka päähän rakennettiin venäläisten johdolla linnoitteita ensimmäisen maailmansodan aikana.[4]
Ratakistonkadun nimen taustalla on Pyhäjärven Radakistonlahti, joka on merkitty nykyisiin karttoihin nimellä Maanveräjänlahti. Alkujaan Maanveräjänlahti tarkoitti Radakistonlahden luoteisperukkaa, jonka rannalla oli Maanveräjän torppa. Entisinä aikoina Pyhäjärven yli kulki näiltä kohdin talvitie, minkä perusteella on arveltu, että Radakistonlahden nimen pohjana olisi tietä merkitsevä sana rata. Vanha nimi haluttiin sisällyttää kadunnimeen, mutta ääntämisen helpottamiseksi muodossa Ratakisto. Todennäköisesti Radakisto-nimi perustuu kuitenkin länsimurteiden vehkaa eli raatetta tarkoittavaan nimitykseen ralake tai rarake, jonka kantamuoto on *raðake, Elias Lönnrotin sanakirjassa radake. Sanapari radake-radakisto on muodostettu samalla tavoin kuin oksa-oksisto; Radakistonlahti on siis 'vehkaa kasvava lahti'.[5]
Villilänsaari sisältyy Tampereen arvokkaisiin luontokohteisiin liito-oravineen ja linnustoineen.[6]
Villilänsaaressa on myös lapsiystävällinen uimaranta.
Villilässä sijaitsee kirjastoauton pysäkki. K-Market sijaitsee Villilän vieressä Raholassa. Marketin yhteydessä on myös apteekki ja ravintola. Muut kaupat sijaitsevat Tesomajärvellä. Villilän neuvola ja päiväkoti sijaitsevat Raholan puolella.
Villilän hyötyjätepiste on Villilänniemen ja Ratakistonkadun risteyksessä. Siellä ovat astiat lasille, pienmetallille, kartongille ja paperille.
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Leena Salminen: Tampereen kaupungin tilastollinen vuosikirja 2010-2011 46. vuosikerta (pdf) (sivut 35 ja 192) Tampereen kaupunki. Viitattu 30.7.2014.
- ↑ Tampere alueittain 2013 tampere.fi.
- ↑ Maija Louhivaara: Tampereen kadunnimet, s. 266. Tampereen museoiden julkaisuja 51, 1999, Tampere. ISBN 951-609-105-9.
- ↑ Louhivaara 1999, s. 268–269.
- ↑ Louhivaara 1999, s. 269.
- ↑ Pasi Koivuniemi: Tampere suojelee Villilänsaaren Yle Tampere. Viitattu 30.7.2014.